Greenpeacen tilasto todistaa – ydinvoiman rakentaminen on nopeaa

Viime viikolla katselimme tutkielmaa, joka osoitti Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi. Ehkä vähän yllättäen todisteita tämän havainnon tueksi ei tarvitse hakea kaukaa, koska sellainen löytyi äskettäin järjestön omasta dokumentista.

Yksi hyvin usein käytetty argumentti on, että ydinvoiman rakentaminen on niin hidasta ja kallista, ettei sillä saavuteta riittävän nopeita päästövähennyksiä. Esimerkkejä tämän argumentin käytöstä löytyy runsaasti.

Usein kysyttyä ydinvoimasta

Tuulivoimalan rakentaminen kuitenkin kestää vuoden siinä missä ydinvoimalaa pystytetään lähes vuosikymmenen ajan.

Energiankäytön tehostaminen ja erilaiset uusiutuvat energianlähteet ovat merkittävästi nopeampia ja riskittömämpiä keinoja vähentää päästöjä globaalisti.

Miksi Fortumin uudelle ydinreaktorille ei pidä myöntää lupaa?

Päästövähennyksiä myös tarvitaan heti, ei vasta kymmenen vuoden kuluttua. Ydinvoimalan rakentaminen on kuitenkin hyvin hidasta työtä, joka pitkittyy helposti kuten mm. Olkiluoto 3:n rakennusongelmat osoittavat.

Ydinvoimalle ei tarvitse antaa pikkusormea

Ydinvoiman rakentaminen on niin hidasta ja kallista, ettei sillä voida estää ilmastopäästöjä riittävän paljon ja riittävän nopeasti.

Viisi syytä, miksi Fennovoimalle ei pidä myöntää uutta lupaa

Uusiutuvan energian kapasiteettia on nopeampi rakentaa kuin uutta ydinvoimaa.

En ole koskaan nähnyt väitettä perusteltavan muulla kuin Olkiluoto 3 -projektin epäonnistumisella. Olkiluoto ei kuitenkaan ole kattava otos koko alasta, joten tällainen väite on kirsikanpoimintaa. Muualla maailmassa voimaloita on valmistunut jo yli 20, sellaisia, joiden rakentaminen aloitettiin OL3:n jälkeen. Keskimääräinen rakentamisaika on ollut viisi ja puoli vuotta. Siihen päästään, jos suunnitelmat ovat kunnossa ennen kuin aletaan rakentaa, ja kun projektit ovat hyvin johdettuja. Tekniikka ei aseta rajoituksia. Ennätys lienee Japanin Kashiwazakin–Kariwan yksikkö 6, jonka rakentaminen kesti kolme vuotta ja neljä kuukautta.

Äskettäin Greenpeace julkaisi tällaisen paperin.

Key energy numbers from China’s 2015 Statistical Communique

Pääasiana siinä on tilasto Kiinan CO2-päästöistä, jotka näyttävän kääntyneen laskuun. Hyvä uutinen, mikäli pitää paikkansa. Muut uutiset kyllä tukevat tätä tietoa, joten kuka ties se pitää paikkansa.

Maailman suurin hiiliteollisuus vaikeuksissa: 1,8 miljoonalle työntekijälle potkut

Tuossa samaisessa Greenpeacen paperissa nähdään myös muutokset Kiinan energiantuotannossa vuonna 2015.

Kuva 1. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon kasvu 2015. Lähde: Greenpeace.

Kuva 1. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon kasvu 2015. Lähde: Greenpeace.

Päästöttömistä eniten on kasvanut vesivoima, 54 TWh. Toiseksi eniten, oho, ydinvoima, 38 TWh. Se on kasvanut enemmän kuin tuuli- ja aurinkosähkö yhteensä. Alussa siteerattujen Greenpeacen kannanottojen perusteella tämän ei pitänyt olla mahdollista.

Katsotaanpa BP:n mainion energiatilaston avulla, miten tähän on tultu. BP:n tilasto päättyy vuoteen 2014, joten otetaan vuoden 2015 luvut Greenpeacen paperista. Katsotaan ensin, mitä ovat eri päästöttömän sähkön osuudet Kiinassa vuonna 2015.

Kuva 2. Kiinan päästötön sähköntuotanto 2015.

Kuva 2. Kiinan päästötön sähköntuotanto 2015.

Vesivoima on täysin eri kymmenluvuilla, 74 %. Tuuli- ja ydinvoima ovat liki tasoissa 11..12 %, ja aurinko vähäisin, 3 %.

Katsotaan seuraavaksi, kuinka paljon eri päästöttömät ovat vuosittain kasvaneet. BP:n tilasto alkaa vuodesta 1965.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu.

Jälleen vesivoima erottuu selvästi muista, joten jätetään se tarkastelusta pois, ja katsotaan aikaa vuodesta 2000 vuoteen 2015.

Kuva 3. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu ilman vesivoimaa.

Kuva 4. Kiinan päästöttömän sähköntuotannon vuosittainen kasvu ilman vesivoimaa.

Tuulivoima lähtee kunnolla kasvuun vuonna 2006, kasvu jatkuu nopeana vuoteen 2013, jonka jälkeen se on tasoittunut. Ydinvoimaa on rakennettu jo ennen tuulivoimaa, ja sen aikana. Vuonna 2014 kaikki kasvavat suunnilleen yhtä paljon, ja 2015 ydinvoima ylittää kaikki muut. Se saavutti melkein tuulivoiman huippuvuoden 2013. Ydinvoiman lisäys oli 38 TWh, mikä on vähän enemmän kuin tuuli ja aurinko yhteensä.

Kiinassa on rakenteilla 24 ydinvoimalaa. Jos niiden keskimääräinen rakentamisaika on vuotta, teho 1000 MW, kapasiteettikerroin 0,9 ja jos Kiina ylläpitää tätä rakentamistahtia, voidaan vuosittaisen lisäyksen arvioida olevan suunnilleen 34 TWh. Kuten tilastoista nähdään, se ei tarkoita, etteivätkö muutkin päästöttömät voisi jatkaa ja vielä lisätäkin kasvuaan. Kiinassa on niin paljon helposti säädettävää vesivoimaa, joten tuuli- ja aurinkovoiman lisäämien eivät aiheuta mitään säädettävyysongelmia vielä pitkään aikaan. Kaikki päästötön energiantuotanto on pois fossiilisista.

Katsotaan vielä, miten päästöttömien vuosituotannot ovat kehittyneet 90-luvun alusta viime vuoteen.

Kuva 5. Kiinan päästötön kumulatiivinen sähköntuotanto, lman vesivoimaa.

Kuva 5. Kiinan vuosittainen päästötön sähköntuotanto, lman vesivoimaa.

Ydinvoimalla oli pitkä etumatka, mutta tuuli ohitti sen 2011 tai 2012. Nyt ydinvoiman vauhti on kasvanut samalla kun tuulivoiman hidastunut, joten järjestys voi lähivuosina jälleen muuttua. Auringon kasvunopeus ei ole muutamaan viime vuoteen muuttunut, eikä ole lähelläkään muita.

Nyt voi lukea nuo alussa viitatut GP:n väittämät uudelleen ja miettiä, miltä ne näyttävät vallitsevassa todellisuudessa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s