Pro gradu -tutkielma osoittaa Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi ja asenteellisiksi

Pertti Suomela Tampereen ylipistosta on tutkinut kahdessa energiaskenaariossa esitettyjä argumentteja ydinvoimasta. Tutkittavat skenaariot ovat Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n raportti World Energy Outlook 2014, sekä Greenpeace Internationalin raportti Energy Revolution. Suomela käy seikkaperäisesti läpi tieteelliset metodit, joita hän argumenttien tarkastelussa käyttää. IEA:n raportista hän on valinnut 12, Greenpeagen raportista 14 argumenttia, joihin soveltaa valitsemiaan metodeja.

Lopputulokset ovat sen kaltaisia kuin voi odottaakin. IEA:n argumentit ovat hyviä, kaikki väitteet hyvin perusteltuja sekä asenteellisuutta vain yhdessä argumentissa. Greenpeacen argumentit sen sijaan olivat vahvasti asenteellisia, huonosti perusteltuja tai perustelu puuttui kokonaan, argumentti sisälsi kehäpäätelmän jne.

Lopussa Suomela toteaa:

Olin kovin yllättynyt, kun huomasin, kuinka kovin huonoa argumentaatiota paljastui Greenpeace:n energiaskenaariosta ja kuinka he näin ovat jättäneet käyttämättä mahdollisuuden hankkia vasta-asiantuntijuutta ydinvoima-asioissa. Tämä löydökseni on sinällään mielenkiintoinen ja siitä tuli mieleeni joitain alustavia päätelmiä ja arveluita, jotka voisivat toimia jatkotutkimusten kipinöinä.

Tämän tyyppisiä tutkimuksia olen pitkään odottanut. Hyvä jos tästä vielä syntyy jatkotutkimuksia. Näiden energiaskenaarioiden julkaiseminen sisältää vastuun niiden oikeellisuudesta. Myös asiaa tuntemattomien lukijoiden on voitava luottaa siihen, että skenaario on edes tehty oikein, oli sen lopputulema mikä tahansa. Greenpeacen skenaariot ovat enemmänkin pamfletteja, joita ei tämän tutkimuksen perusteella voi ottaa vakavasti. Valistuneet lukijat ovat voineet todeta jo muutenkin sen minkä tämä tutkimus vahvistaa: Greenpeacen ydinvoima-argumentit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Jos ne ovat pielessä, todennäköisesti moni muukin argumentti tässä skenaariossa on pielessä.

En ole koskaan nähnyt Greenpeacen esittävän mitään positiivista asiaa ydinvoimasta, enkä mitään negatiivista asiaa uusiutuvasta energiasta. Uskallan tältä pohjalta väittää, että vastaavanlainen tarkastelu Greenpeacen skenaarion sisältämistä uusiutuvaa energiaa koskevista argumenteista paljastaisi ne yhtälailla huonoiksi, perustelemattomiksi ja asenteellisiksi. Tärkein tuntuu joka tapauksessa unohtuvan kokonaan, eli ydinvoiman päästövähennyspotentiaali.

Greenpeace on sitten ilmeisesti päättänyt ryhtyä argumentoimaan voimakkaasti ja analyysini mukaan virheellisesti ydinvoiman päästövähennyspotentiaalia vastaan. Pidän tätä lopputulosta kovin kiusallisena ottaen huomioon, että Greenpeace on ympäristöjärjestö ja että ilmastonmuutos on yksi merkittävimmistä ympäristöongelmista. Tämä on omiaan vähentämään Greenpeace:n energiaskenaarion uskottavuutta merkittävästi. IEA taas argumentoi neutraalisti ja hyvin.

Suomelan yli satasivuinen tutkielma on vapaasti luettavissa täällä:

http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201512042484

8 thoughts on “Pro gradu -tutkielma osoittaa Greenpeacen ydinvoima-argumentit huonoiksi ja asenteellisiksi

  1. Kyseisessä gradussa käytetyt menetelmät eivät tuota ihan täysin validia lopputulosta. Ensinnäkin on todettava, että energiaskenaarioiden mallinnus on laskennallinen harjoitus, jossa voi eri parametreilla päätyä hyvinkin erilaisiin lopputuloksiin. Kirjoittaja toteaakin, että gradussa käytetty aristoteelinen väittely ja argumenttianalyysi ei sovellu menetelmänä ”asia on näin, koska laskimme sen olevan näin” -tyyppisiin argumentteihin (s. 61). Tämä varmasti pitää paikkansa. Tällöin herää vaan kysymys siitä, että miksi käyttöön ei ole valittu sellaista metodia, millä raportin keskeisimpiä tuloksia voisi arvioida? Nyt käytettävän menetelmän vuoksi gradussa joudutaan keskittymään epäolennaisempiin seikkoihin.

    Käytetyssä metodologiassa on myös sisäisesti aika erikoisia valintoja. Esimerkiksi sivuilla 53-55 ja 59 on poimittu joukko taustatietoja antavia lauseita, joiden todetaan pitävän paikkansa. Koska paikkaansapitävien taustatietojen antaminen ei ole argumentti ollenkaan, argumentit arvioidaan huonoiksi. Miten argumentti voidaan arvioida huonoksi, jos se ei kirjoittajan itsensäkään mielestä ole argumentti? Jos lahnan elintapoja koskevan raportin johdannossa todetaan, että lahna kuuluu särkikaloihin, niin se ilmeisesti laskisi raportin uskottavuutta?

    Samoin eräässä tarkastellussa väitteessä (s. 45) puhutaan ”realistisemmasta analyysistä”. Väite tulkitaan epäuskottavaksi koska ei määritellä, mikä tuo realistisempi analyysi olisi. Kuitenkin kyse on komparatiivimuodosta, jota verrataan aikaisemmissa virkkeissä esitettyihin laskelmiin, joissa ydinvoiman rakentamistahti olisi noin kuusinkertainen nykytilanteeseen verrattuna. Eli kirjoittaja asettaa tuon fiktiivisen kuusinkertaisen rakentamistahdin ”realistiseksi tasoksi”, koska mitään vaihtoehtoista todellisuutta kuten esimerkiksi nykyvauhdin säilymistä ei ole väitteeseen muotoiltu.

    Samoin IEA:n raportissa esitetyn väitteen referointi katsotaan huonoksi argumentiksi, koska lähdeviitteestä on jäänyt sivunumerot pois (s. 44).

    Liked by 1 henkilö

  2. ”http://yle.fi/uutiset/vattenfall_ydinvoima_voi_kadota_ruotsista_viidessa_vuodessa__sahkon_saatavuus_heikkenisi_myos_suomessa/8717114?ref=leiki-uup”

    Tämä nyt ei varsinaisesti liity tuohon ”pro graduun” mutta erittäin vakava tilanne toteutuessaan, ja kaiken huipuksi mahdolliset lopputulokset olivat tiedossa jo ”maailmaa pelastettaessa”.

    Tykkää

  3. Kiitoksia mielenkiinnosta, Jussi! Kommentoin tietenkin mielelläni työtäni.

    Halusin saada tietoa energiaskenaarioiden luotettavuudesta, eli siitä, kuinka todennäköistä on, että energiaskenaarion toteuttaminen onnistuu energiaskenaariossa esitettyjen suunnitelmien ja taustaoletusten ja perustelujen pohjalta (luku 1.5). Koska energiaskenaario on suunnitelma, sen luotettavuutta ei tietenkään voida etukäteen todeta varmasti, vaan sitä pitää arvioida eri mittareilla. Pohdin itselleni sopivaa tapaa mitata energiaskenaarioiden luotettavuutta ja päädyin oletukseen, että energiaskenaarion tekstistä löytyvän argumentoinnin luotettavuus toimii hyvin koko energiaskenaarion luotettavuuden mittarina: jos väitteet vaikuttavat uskottavilta, se antaa syytä olettaa, että itse suunnitelmakin on uskottava (ja sama etenkin päinvastoin). Perinteisen aristoteleläiseen argumenttianalyysiin yhdistin kirjallisuudesta valitsemiani skenaarioiden arvioinnin ja toimintapolitiikan arvioinnin kriteerejä (luku 4). Mielestäni argumentoinnin luotettavuus toimi tässä tapauksessa hyvin energiaskenaarioiden luotettavuuden mittarina: koska tutkimukseni osoitti, että Greenpeacen argumentointi ydinvoiman suhteen on hyvin huonoa, mielestäni siitä seuraa, että Greenpeacen energiaskenaario ydinvoiman suhteen on hyvin epäluotettava. IEA:n suhteen tulos oli aika lailla päinvastainen. En siis sanoisi, että argumentoinnin hyvyys tai huonous on epäolennainen seikka, kyllä se paljastaa olennaista tietoa. Millä perusteilla olet eri mieltä?

    Energiaskenaarioita voi toki tutkia myös muilla metodeilla, vaikkapa mallinnusta analysoimalla. Tämä tutkimus antoi omanlaisiaan tietoja ja muut tutkimukset antavat sitten muunlaisia tietoja. Eri näkökulmat rikastuttavat kuvaa tutkittavasta asiasta.

    Sitten ne kolme erillistä kritiikkiä herättänyttä kohtaa:
    – Sivuilla 53-55 ja 57-59 olen analysoinut argumenttien GP8, GP9, GP10, GP12 ja GP13 olevan huonoja, koska niissä ei ollut minkäänlaisia perusteluja. Argumenttianalyysin periaatteiden mukaan argumentti ei ole argumentti, ellei siinä ole väitteen tueksi perusteluja. Yksinäinen väite on jotain muuta, ehkä mielipide. Pohdin pitkään, jättäisinkö nuo viisi argumenttia kokonaan analyysini ulkopuolelle, mutta päätin ottaa ne kuitenkin mukaan kokonaiskuvaa antamaan, koska ne muodostavat niin suuren osan (kolmanneksen) kaikista Greenpeacen ydinvoimaa koskevista väitteistä. Tutkimuksessa saa ja pitää tehdä valintoja.
    – Sivulla 45 tein analyysiä argumentille menetelmäni mukaan, jolloin päädyin tuohon tulokseen. Jos perustelun viittaus realistisempaan analyysiin olisi ilmaistu selvemmin, eli sanottu vaikkapa, että kuusinkertainen rakennustahti on epärealistista, niin sitten se perustelu olisi ollut parempi.
    – Sivulla 44 arvioitu perustelu on yksinkertaisesti hankala tarkistaa, mikä tekee perustelusta huonon.

    Tykkää

  4. Olennainen kysymys validiteetin kannalta lienee se, käytetäänkö analysoituja tietoja mallinnuksen parametreina. Jos esimerkiksi esitetään taustatietoa, joka ei ole argumentti, vaan nimenomaan taustatietoa, ei se vielä aiheuta mallinnuksessa vääriä tuloksia. Tällöin mallinnuksen reliabiliteetti säilyy ennallaan, vaikka argumenttianalyysissä tulisi tulos huono. Tosin jos taustainformaatio ei määritelmälliseti ole argumentti, ei se silloin voi myöskään olla huono argumentti.

    Lisäksi on syytä todeta, että juuri kukaan argumenttiteorian tutkija ei käytä käsitteitä ”huono” ja ”hyvä”, koska ne ovat liian epämääräisiä. Yleensä erotellaan täsmällisemmin esim. soundness ja validiteetti, joita ei taas voi soveltaa induktiiviseen argumenttiin.

    Myös institutionaalisen asiantuntemuksen analyysi, jossa lähteenä käytettiin kirjoittajien Linkedin-profiileja oli hieman erikoinen lähestymistapa luotettavuuden analyysiin. Etenkin kun samaa analyysia ei suoritettu vertailukohtana olleen IEA:n raportin kirjoittajista. Tuskin voi niinkään päätellä, että IEA:lla on institutionaalista asiantuntemusta, koska se on instituutio.

    Tykkää

  5. Ensimmäisen kolmen virkkeen kritiikki ei mielestäni ole kovin relevanttia, koska mallinnusta en tutkinut. Argumentoinnissa suoraan tai epäsuorasti käytetyt taustatiedot ovat kyllä osa analysoitavaa argumenttia, mutta taustatietojen tunnistaminen tekstistä tai sellaisiksi tulkitseminen kontekstista on kyllä aika tulkinnanvaraista hommaa.

    Niin, jollain monipuolisemmalla argumenttiteorian menetelmällä olisi varmaan voinut saada enemmän irti argumenteista. Argumenttianalyysini perusteet tulevat pitkälti Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttilan toimittamasta oppikirjasta Argumentti ja kritiikki (1998) ja siellä kyllä puhutaan nimenomaan argumentin hyvyyden arvioinnista ja se riitti mielestäni hyvin tähän käyttötarkoitukseen. Millaisia virheitä tai puutteita mielestäsi syntyi analyysiini sen seurauksena, että arvioin argumentin hyvyyttä?

    Kirjoittajien omaamista ja taustaa oli syytä tutkia ja tätä tutkimusta varten minulla ei ollut mahdollisuutta ryhtyä muihin tietojen etsimiseen. Millaisia virheitä tai puutteita huomasit hankkimissani tiedoissani? IEA:n jäsenet ovat kansallisvaltioita, joista IEA:n työhön osallistuvat virkamiehet tai vastaavat asiantuntijat, joilla on määritelmän mukaan institutionaalista asiantuntemusta. Se oli mielessäni niin itsestään selvää, että se unohtui näköjään kirjoittamatta auki, mikä on tietenkin virhe.

    Tykkää

  6. Mielenkiintoisia kommentteja. Toisin kuin nämä kaksi viimeistä blogikirjoitusta (GP:n argumentaatio ja ilmastoskeptisismi)

    Greenpeacen mediakäyttäytyminenhän on tunnetusti kokolailla samanlaista kuin ns. valemedian.

    Ilmastoskeptikoiden argumentaatiohan tunnetusti muistuttaa huonoa vitsiä, ainoa mielenkiintoinen seikka olisi, mistä näitä teeseitse tieteilijöitä oikein ilmaantuu pilvin pimein. Eihän ne kaikki voi olla maksettuja trollejakaan. Ehkä syynä on se, että jokainenhan mieluiten haluaisi vain nähdä ilmaston pysyvän muuttumattomana.

    Tykkää

  7. Mielenkiintoinen aihe gradulle, jossa verrataan kahden vastakaisen asenteen käyttämää argumentointia. En kuitenkaan ota kantaa argumentointitekniikkaan vaan haluan vain kantaa korteni ydinvoimakekoon, Siinähän IAE toimii varsinaisena asiantuntija organisationa, jossa kaikki ydinvoima.alueet on hyvin edustettuna. Greenpeace sen sijaan lähtee sokeasti kaatamaan ydinvoimapotentiaalia nykyisenä ja lähitulevaisuuden energiaratkaisuna tekaistuilla mielipidehyökkäyksillä.

    Huonosti perustellussa ja asenteellisessa radioaktiivista säteilyä koskevassa panettelussa Greenpeace vetoaa ihmisten luontaiseen pelkoon näkymätöntä uhkaa vastaan. Samalla vedotaan myös terrorismiin ja jopa täysin epärealistisena väitteenä radioaktiivisten jätteiden paljastumisella seuraavan jääkauden seurauksena. Esimerkkinä Olkiluodon Onkalon ydinjätehaudan tulevaisuus.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s