Eija-Riitta Korholan ilmastohaihattelua – ihmistoiminnan osuus lämpenemisestä

Eija-Riitta Korhola kirjoitti 5.12.2015 blogiinsa otsikolla Ilkeä ongelma.

Siinä hän sanoo esimerkiksi näin:

Toistaiseksi emme tiedä, mikä viime vuosisadalla tapahtuneessa lämpötilan nousussa on ollut luonnon osuus ja mikä ihmisen osuus.

Ja..

Vielä seitsemänkymmentäluvulla varoiteltiin, että ilmasto viilenee, jollemme ryhdy toimiin sen ehkäisemiseksi.

Onko todella näin?

Skeptikot tarjoavat vaihtelevia ”luonnollisia” selityksiä sille, miksi ilmastomme on lämmennyt noin asteen vuoden 1880 jälkeen. Vaihtoehtoisesti skeptikot sanovat, että emme tiedä, miksi on lämmennyt, tai emme tiedä, mikä ihmisperäisen vaikutusten osuus lämpenemisestä on.

Yhteistä näille skeptikkoväitteille on se, että ne ovat väärässä. Ilmaston lämpötilan muutoksiin vaikuttavia tekijöitä on tutkittu todella paljon, ja niistä on varsin hyvä käsitys olemassa.

Seuraavassa on lyhyt ja yleistajuinen yhteenveto ilmaston lämpötilaan vaikuttavista tekijöistä.

Orbitaaliset tekijät

Maan pyörimisakselin suunta vaappuu hyrrän tavoin. Ilmiö vaikuttaa Auringon säteilyn jakautumiseen Maapallolla. Milankovićin sykleinä tunnetut ilmiöt ovat nykyisen teorian mukaan syynä Maan lähihistoriassa toistuneille jääkausille. Vuoden 1880 jälkeen tämän ilmiön vaikutus ilmastoon on kuitenkin ollut olematon, kuten alla oleva kuva osoittaa.

Musta käyrä tässä ja muissa kuvissa osoittaa mitatun lämpenemisen.

Kuva 1.

Kuva 1. Orbitaalisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aurinko

Tämä on skeptikoiden kestosuosikki: Kaiken takana on Aurinko. Vai onko? Ei ole. Auringon aktiivisuutta voidaan mitata hyvin tarkasti, ja sen menneiden aikojen aktiivisuutta voidaan tutkia mm. monenlaisista biologisista aikasarjoista. Kaikki tämä tutkimusdata yhdessä osoittaa, että Auringon vaikutus on 1880 jälkeen ollut olematon.

Kuva 2.

Kuva 2. Auringon vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Tulivuoret

Suuret tulivuorenpurkaukset vaikuttavat ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu tulivuorten ilmakehään syöksemistä massiivisista pöly- ja rikkipilvistä, jotka leviävät koko ilmakehään ja vähentävät maanpintaan osuvaa Auringon säteilyä. Suuret purkaukset vaikuttavat muutaman vuoden ajan, kunnes tuhka ja rikki vähitellen poistuvat ilmakehästä.

Skeptikot syyttävät toisinaan tulivuoria myös ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden noususta. Tämäkään ei pidä paikkaansa. Ihmiskunta päästää ilmakehään sata kertaa enemmän hiilidioksidia kuin tulivuoret.

Tulivuorten vaikutus nähdään seuraavassa kuvassa.

Kuva 3.

Kuva 3. Tulivuorten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnolliset tekijät yhdessä

Kolme yllä kuvattua vaikutusta ovat ilmastoon vaikuttavia luonnollisia tekijöitä, joiden suuruutta ei mm. Korholan mielestä tiedetä. Korhola on väärässä, luonnollisten tekijöiden vaikutus vuoden 1880 jälkeiseen lämpenemiseen on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva 4.

Kuva 4. Luonnollisten tekijoiden vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Luonnollisten tekijöiden lisäksi ilmastoon vaikuttaa joukko ihmisten aikaansaannoksia.

Maankäytön muutokset

Maankäytön muutokset, joista suurin on metsien hävittäminen, vaikuttaa ilmastoon viilentävästi. Tämä johtuu siitä, että tummat metsät imevät enemmän Auringon säteilyä kuin vaaleat, metsättömät alueet. Vaikutus on pieni, mutta todettavissa.

Kuva 5.

Kuva 5. Maankäytön muutosten vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Otsoni

Yläilmakehän otsoni suodattaa elämälle vaarallista Auringon ultraviolettisäteilyä. Tämän otsonikerroksen oheneminen on vähän lisännyt säteilyä maanpinnalla. Vastaavasti alailmakehän otsonin määrä on ilmansaasteiden vaikutuksesta vähän lisääntynyt. Otsoni on kasvihuonekaasu. Yläilmakehässä se vaikuttaa maanpintaa viilentäväsi, pinnan lähellä lämmittävästi. Otsonimuutosten yhteisvaikutus on vähän lämmittävä.

Kuva 6.

Kuva 6. Otsonin vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Aerosolit

Aerosolit, eli ilmakehässä olevat kiinteät ja nestemäiset pienhiukkaset, vähentävät maanpintaan osuvan säteilyn määrää, ja näin ollen niiden vaikutus on viilentävä. Aerosoleja on sekä luonnollisia ja ihmisen aiheuttamia. Yllä käsitellyt tulivuoripurkaukset lisäävät ilmakehään aerosoleja. Kasvit erittävät aineita, jotka muodostavat aerosolihiukkasia. Samoin meret, joista ajautuu suolahiukkasia ilmakehään. Ihmisperäisiä aerosoleja syntyy paljon kaikessa polttamisessa. Oli polttoaine mikä hyvänsä, savukaasupäästöt sisältävän aina enemmän tai vähemmän aerosoleja. Suurkaupunkien savusumut ovat äärimmäinen esimerkki aerosolivaikutuksesta.

Ihmisen aiheuttamat aerosolit viilentävät ilmastoa huomattavan paljon. Vaikutus on tämän kuvan mukainen.

Kuva 7.

Kuva 7. Ihmisperäisten aerosolien vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että 70-luvulla ennustettiin uutta jääkautta, he ovat osittain oikeassa, mutta vain osittain. Osa tutkijoista ilmaisi silloin huolensa yhä lisääntyvien aerosolien viilentävästä vaikutuksesta. Savukaasuja on sen jälkeen järjestelmällisesti puhdistettu, minkä seurauksena aerosolipäästöt eivät kasvaneet niin paljon kuin tutkijat olettivat. Sen lisäksi kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on tehokkaasti kumonnut aerosolien viilennyksen.

Näiden syiden takia ”jääkausiennusteet” eivät toteutuneet. Kyse ei ollut siitä, että tutkijat eivät olisi 70-luvulla tienneet mistään mitään. Lisäksi vain osa 70-luvulla julkaistuista tutkimuksista ennusti viilenevää suurimman osan ennustaessa jo silloin lämpenevää. Tämä kuva tutkimuksesta Peterson 2008 osoittaa, kuinka moni 70-luvun tutkimuksista ennusti viilenevää, kuinka moni lämpenevää, ja kuinka moni ei kumpaakaan.

Kuva 8.

Kuva 8. Viilenevää (sininen) ja lämpenevää (punainen) ennustaneiden julkaisujen lukumäärä 70-luvulla. Suurin osa julkaistuista tutkimuksista ennustivat lämpenevää jo 70-luvulla. (Peterson 2008).

Lämpenevää ennustavat tutkimukset on kuvattu punaisella, joten Korhola on tässä väitteessään totaalisen väärässä. Lisää asiasta voi lukea vaikka täältä.

Kasvihuonekaasut

Hiilidioksidi, metaani, CFC-kaasut ja vesihöyry ovat kasvihuonekaasuja. Niiden ominaisuutena on absorboida lämpösäteilyä. Kun Auringon säteily lämmittää maanpintaa, osa lämmöstä säteilee pinnasta takaisin. Jos ilmakehässä ei olisi yhtään kasvihuonekaasuja, eikä taivaalla olisi pilviä, kaikki tämä lämpösäteily pääsisi suoraan avaruuteen, pois Maapallolta. Nyt kuitenkin kasvihuonekaasut estävät säteilyä karkaamasta avaruuteen. Säteily ei pääse suoraan avaruuteen, vaan absorboituu ilmakehän kasvihuonekaasuihin, jotka säteilevät sen uudelleen kaikkiin suuntiin. Osa säteilee takaisin maanpintaan ja absorboituu siihen uudestaan. Mitä enemmän kasvihuonekaasuja ilmakehässä on, sitä enemmän säteilyä palautuu takaisin, ja sitä enemmän maanpinta, ja koko ilmastojärjestelmä lämpenee. Tämä ilmiön tunnetaa kasvihuoneilmiönä.

Kaikkia muita kuin CFC-kaasuja ilmakehässä on luonnostaankin. Ilman kasvihuonekaasuja Maan keskilämpötila olisi -18 astetta nykyisen +15 sijaan, eli koko planeettamme olisi jään peitossa. Ihmisen ilmakehään päästämät kasvihuonekaasut lämmittävät ilmastoa. Kyse on hyvin tunnetusta ilmiöstä, eikä sitä voi kiistää sen paremmin, kuin esimerkiksi painovoiman vaikutusta. Kasvihuonekaasujen lämmittävä vaikutus on alla olevan kuvan mukainen.

Kuva x.

Kuva 9. Ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutus ilmaston lämpenemiseen.

Yhteisvaikutus

Kun kaikki yllä esitetyt ilmastoon vaikuttavat ihmisperäiset tekijät summataan yhteen, voidaan havaita, että teoria ja käytäntö ovat lähes yhtenevät. Luonnolliset muutoksen vuoden 1880 jälkeen ovat mitättömät verrattuna ihmisperäisten kasvihuonekaasujen vaikutukseen, joka on selkeästi lämmittävä.

Kuva x.

Kuva 10. Kaikkien ihmisperäisten tekijöiden (sininen) vaikutukset ilmaston lämpenemiseen verrattuna mitattuun lämpenemiseen (musta).

Lämmitysvaikutus olisi vieläkin suurempi ilman aerosolipäästöjä, joten esim. meriliikenteeseen kohdistuvat päästövähennykset eivät ole pelkästään positiivinen asia. Valtameriliikenteen rikkipäästöt viilentävät ilmastoa, eikä niillä sijaintinsa takia ole merkittäviä terveysvaikutuksia. Niitä ei ehkä kannattaisi juuri nyt vähentää.

Yllä olevat kuvat ovat peräisin Bloombergin varsin havainnollisesta animaatiosta, joka löytyy täältä:

What’s Really Warming the World?

Samat tiedot löytyvät tietenkin myös IPCC:n raporteista, joista yksi kokonainen luku käsittelee luonnollisia ja ihmisperäisiä vaikutuksia Maapallon säteilytasapainoon:

Anthropogenic and Natural Radiative Forcing

Raportin sivulla 699 on tämä kuva, josta nähdään samat asiat kuin yllä käsittelimme.

Kuva x.

Kuva 11. IPCC:n raportoimat ilmaston lämpenemiseen vaikuttavat tekijät.

Yhteenvedossa Summary for Policymakers sivulla 14 on tarkempi kuva näistä kaikista tekijöistä. Tämän kaltaiset tieteelliset tulokset eivät voi olla täysin tarkkoja, mutta epätarkkuus on huomioitu tutkimuksissa myös. Se nähdään tässä kuvassa jokaisen säteilypakotteeseen vaikuttavan tekijän kohdalla.

Kuva 12. Ilmaston lämpenemiseen vakuttavat tekijät ja niiden säteilypakotteet.

Yhteenvetona kuvassa nähdään säteilypakote vuosina 1950, 1980 ja 2011, jolloin se on ollut 1,13…2,33 W/m2 mediaanin ollessa 2,29 W/m2.

Korhola toteaa blogissaan:

Joku voi loukkaantua tästä, mutta tieteellisille tosiasioille ei ole kovin järkevää loukkaantua. Ne voidaan tarkistaa.

Minä juuri tarkistin, ja sen perusteella toteankin, että se mitä Korhola asiasta sanoo, on ihan hevon humppaa ja höpöhöpö-juttua.

Korhola puhuu sen sijaan täyttä asiaa ilmastopolitiikan hölmöilyistä. Siitä olen, ja aika moni muukin on, täysin samaa mieltä. Korholan uskottavuus kommentaattorina nousisi huomattavasti, jos hän jatkossa jättäisi nuo haihattelut pois, keskittyisi ilmastopolitiikkaan, eli siihen missä selkeästi on asiantuntija, ja muissa asioissa luottaisi muiden alojen asiantuntijoihin.

Korjaus 9.12.2015  klo 18:00

Korholan pyynnöstä korjaan tahattomasti tekstiin livenneen nimittelyn ilmastoskeptikoksi. Muutettu lause ”Kun Korhola ja muut skeptikot väittävät, että…” muotoon ”Kun Korhola ja skeptikot väittävät, että…”.

5 thoughts on “Eija-Riitta Korholan ilmastohaihattelua – ihmistoiminnan osuus lämpenemisestä

  1. Jään mielenkiinnolla odottamaan koska tulee artikkelin 100 %:sti tyrmäävä kommentti. Vihreiden taholta sitä tuskin tulee, ei pelkästään sen tähden, että he ovat samaa mieltä, vaan kun ovat osittain itse syyllisiä nykyisenkaltaiseen kehitykseen tyrmäämällä ainoan todistetusti puhtaan energiantuotantomuodon.

    Itsekin tosin suhtaudun melko skeptisesti ainakin näihin ilmastokokouksiin, ja etenkin niiden saavutuksiin. Eli jos tilanne tosiaan on niin paha mitä annetaan ymmärtää, niin tuskinpa prosentin parannuksilla saadaan mitään aikaiseksi, no ehkä hyvä mieli joillekin.

    Siis jos tuo pitää edes osittain paikkansa:
    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hiilipaastojen_kasvu_saattaa_pysahtya_vuonna_2015/8510542

    Siinä tosin annetaan otsikossa positiivinen kuva,
    ”Tutkimus: Hiilipäästöjen kasvu saattaa pysähtyä vuonna 2015”
    mutta hieman myöhemmin kerrotaan karu todellisuus,
    ”Tutkijat varoittavat: Päästöjen huippuvuosi vielä tulossa”.

    Tykkää

  2. ”Siis jos tuo pitää edes osittain paikkansa:
    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_hiilipaastojen_kasvu_saattaa_pysahtya_vuonna_2015/8510542

    Tuo tutkimus, johon yllä oleva linkki vittaa, on saanut maailman mediassa suhteettoman suuren huomion, ilmeisesti juuri meneillään olevan Pariisin ilmastokokouksen vuoksi. Tutkimuksessa on yritetty ennakoida vuoden 2015 co2-päästöjen toteutumaa, tai itseasiassa osaa siitä, ja on todettu, että keskimääräinen parin vuosikymmenen usean prosentin kasvutrendi saattaa vuonna 2015 olla hieman pienempi.

    Taustaa asialle antaa mm. UNEP:in Emissions gap report 2015,

    http://uneplive.unep.org/media/docs/theme/13/EGR%202015_Technical%20Report.pdf

    jossa vuotuisten kasvihuonekaasupäästöjen kasvutrendi ajaa vuosipäästöjen kaksinkertaistumiseen nykytasosta vuoteen 2090 mennessä.

    Päästöjen tarkka mittaaminen (tai vääristely) onnistuu lähinnä Volkswagenin insinööreiltä, mutta koko maailman päästöjen tilastoiminen on vielä valitettavan hataralla tasolla. Ei ihme, että tuloksissa on hajontaa.

    Tykkää

  3. Itse olen kriittisempi tähän kehitykseen historian valossa. Viikinkiaikaan n. 1200 vuotta sitten meillä oli noin 2 astetta lämpimämpi ilmasto kuin nyt. Etelä-Suomessa oli pyökkimetsiä ja pähkinäpensas kasvoi Jyväskylän korkeudelle saakka. Samaa mitä nyt ennustetaan.

    Ilmasto ei ollut erikoisen myrskyinen, kun viikingit purjehtivat aina Amerikkaan saakka ja Golf-virtakin oli paikallaan. Silloin ei ollut ihmisen aiheuttamia päästöjä, vaan ilmasto lämpeni muista syistä.

    Nytkin pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin, jonka suurin syy on lumi- ja jääpeitteen pieneneminen. Samaan aikaan Nasa raportoi, että Etelämantereen jääalue on ennätyssuuri. Ilmasto on niin monimutkainen yhtälö, että ihmiset eivät taida pystyä sitä ratkaisemaan.

    Tampereella, mistä olen kotoisin on keskilämpötila noussut n. 150 vuodessa vain alle 0,8 astetta. 1920 ja -30 luvut olivat myös yhtä lämpöisiä kuin 2000-luvun alku.

    Vielä maininta siitä, että kaikki valtiot rahoittavat tutkimusta, jossa haetaan ilmastomuutoksen syytä ihmisistä. Tulokset osoittavat, että yksinomaan päästöt ovat ilmastomuutoksen takana. Jos tulisi toisenlaisia tuloksia loppuisivat työt sadoilta tuhansilta tutkijoilta. Yksistään USA käyttää 3,5 miljardia dollaria ilmaston tutkimukseen.

    Tykkää

  4. ”Nytkin pohjoiset alueet lämpenevät nopeammin, jonka suurin syy on lumi- ja jääpeitteen pieneneminen. Samaan aikaan Nasa raportoi, että Etelämantereen jääalue on ennätyssuuri. Ilmasto on niin monimutkainen yhtälö, että ihmiset eivät taida pystyä sitä ratkaisemaan. ”

    Hieman samoilla linjoilla. Tuskimpa näinkin monimutkainen asia kuin planeetan ilmasto pysyy staattisesti paikoillaan. Mutta oliko sattumaa että lämpeneminen alkoi teollistumisesta jne?

    Vaikea sanoa.. toivon että koko asia kääntyisi päälaelleen ja yhtäkkiä alkaisi kylmetä.. siinä saisivat tutkijat sitten ihmetellä että ”mites tässä nyt näin kävikään”? Luonto osoittaisi taas erikoisuutensa ja sen kuinka vähän joskus siitä ymmärrämme.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s