Helsingin energiapäätökset eivät ole Suomen ilmastopolitiikkaa

Helsingin kaupunki on omistajan roolissa sulkemassa energiayhtiönsä yhden voimalaitoksen. Suljettavan voimalaitoksen tuotanto on suunniteltu korvattavaksi uusilla, biomassaa polttavilla lämpökeskuksilla. Sähköntuotantoa ei ole tarkoitus korvata. Asia esitetään tässä:

Esitys päättäjille: Hanasaaren voimalaitos ajetaan alas 20-luvun alkupuolella

Perusteluja on kaksi:

Ratkaisu vapauttaa valtaosan nykyisestä Hanasaaren voimalaitosalueesta asuinalueeksi noin 6000 – 8000 asukkaalle ja mahdollistaa kantakaupungin ja Laajasalon yhdistävien Kruunusiltojen rakentamisen. Siltaa ei voi rakentaa, jos polttoainetta kuljettavien alusten täytyy päästä Hanasaareen.

ja..

Valtuusto on päättänyt, että Helsinki vähentää energiantuotantonsa kasvihuonepäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden 20 prosenttiin sähkön ja lämmön tuotannossa.

Julkisessa keskustelussa ja mediassa Helsingin suunnitelma nähdään ensisijaisesti ja lähes yksinomaan päästövähennyksen näkökulmasta. Kuinka suurista päästöistä mahtaa olla kysymys? En löytänyt tuoreempaa tilastoa laitoskohtaisista päästöistä, tämä on vuodelta 2011. Osa luetelluista laitoksista on jo suljettu, kuten Inkoon voimalaitos ja Koverharin terästehdas. Merkittäviä, yhä toimivia päästölähteitä löytyy pääkaupunkiseudulta sen sijaan useita.

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011

Suomen suurimmat laitoskohtaiset päästöt 2011. Lähde: Energiamarkkinavirasto.

Ympäristöministeriö julkaisee sivuillaan Suomen Kansallisen ilmastopolitiikan, jossa kerrotaan Suomen tavoitteet vuoteen 2020 mennessä. Nämä tavoitteet on siis sovittu EU:ssa jäsenmaiden kesken, eikä Suomeen kohdistu muita velvoitteita:

Vähentää päästöjä 16 prosentilla päästökaupan ulkopuolisilla sektoreilla (esimerkiksi rakentaminen, rakennusten lämmitys, asuminen, maatalous, liikenne ja jätehuolto sekä teollisuuden fluoratut kasvihuonekaasut).

ja..

Nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta.

ja..

Näiden ohella EU:n laajuiseen päästökauppajärjestelmään kuuluvat toimijat vähentävät hiilidioksidipäästöjä 21 % vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 2005 tasoon.

Energian tuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään, joten Helsingin mahdollista sulkemispäätöstä ei voida laskea mainittuun 16 prosentin tavoitteeseen mukaan, vaan se on edelleen saavutettava muualla, päästökauppajärjestelmän ulkopuolella. Voidaan ajatella, että Helsingin päätös jopa vaikeuttaa kansallisen tavoitteen täyttämistä, koska Helsinki tulisi polttamaan melkoisen osan saatavissa olevasta biomassasta, jolloin sen riittävyys muihin kohteisiin vaikeutuu. Biomassan kuljetus myös lisää liikennettä, jonka päästöt kuuluvat tämän 16% vähennystavoitteen piiriin.

Päästökauppajärjestelmästä olen kirjoittanut aiemmin täällä:

Euroopan unionin päästökauppa ja kansalliset vähennystavoitteet

Uusiutuvan energian määrää hiilen vaihtaminen biomassaan luonnollisesti lisää. Muutos lisäisi uusiutuvan energian määrää ehkä n. 2 TWh vuodessa, mikä lisäisi uusiutuvan energian osuutta Suomessa 0,8 prosenttiyksikköä.

Biomassan polttaminen ei ole päästötöntä. Asiaa on käsitelty täällä:

Bioenergialla on huomattavan suuret CO2-päästöt

Yhdessä päästökaupan mekanismin kanssa tästä seuraa se, että EU:n tasolla päästöt voivat kasvaa. Jos vapautuneet päästöoikeudet käytetään muualla, päästöt eivät vähene, ja samaan aikaan Helsingissä lisätään biomassan polttamista, päästöt kasvavat. Tämä tuskin on Helsingin ilmastopolitiikan tavoite?

Vihreä lanka kirjoittaa 26.10.2015 – Greenpeacea lainaten otsikolla:

”Suomen suurin ilmastopäätös” tehdään tänään Helsingissä

Kuten jo todettiin, päätös ei liity Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan päästövähennyksiin millään tavalla. Asia todetaan myös Helsingin itsensä julkaisemissa dokumenteissa. Konsernijaoston esityslistan seuraavissa liitteissä sanotaan:

Liite 1 – Esitys kehitysohjelman toteuttamisesta

Hiilidioksidipäästöjen osalta Euroopan päästöjen taso on määritetty päästökauppajärjestelmässä, joka kattaa suurten teollisuus- ja energiantuotantolaitosten hiilidioksidipäästöt. Tällöin paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene. Myös Helenin tuotanto kuuluu päästökaupan piiriin.

Liite 3 – Hajautettu energiantuotanto -raportti

Helen Oy:n koko energiantuotanto kuuluu EU:n laajuiseen päästökauppaan, joka toteuttaa EU:n yhteistä päästövähennystavoitetta. Päästökaupassa yrityksen pitää hankkia jokaiselle tuottamalleen hiilidioksiditonnille vastaavan määrän päästöoikeuksia. Päästöoikeuksia voi ostaa tarvitsemansa määrän tai vaihtoehtoisesti vähentää päästöjään. Hiilidioksidipäästöt vähenevät vääjäämättä EU:n asettamaan päästötasoon, sillä kaikki yritykset toimivat saman päästökiintiön alaisena. Jos joku toimija tekee päästövähennyksiä kalliimmalla, ostaa toinen toimija vapautuneet päästöoikeudet vastaavasti halvemmalla. Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Poimin näistä vielä oleelliset lauseet erikseen:

..paikallisesti toteutetut päästövähennystoimet vapauttavat päästöoikeuksia käytettäväksi muualla EU:n alueella. EU:n päästökaupan piirissä olevat päästöt eivät siis vähene.

ja..

Helen Oy, joka toimii kilpailluilla markkinoilla, on ainoa suomalainen päästökaupassa toimiva energiayhtiö, jolle on asetettu yhtiökohtainen päästövähennystavoite.

Lisäksi liitteessä 1 sanotaan:

Vanhimmat Helsingissä sijaitsevat voimalaitokset ovat Hanasaari B (1974 / 1977) ja Salmisaari B (1984). Molempien laitosten käytettävyys on ollut korkea ja hyvän kunnossapidon johdosta niiden jäljellä oleva tekninen käyttöikä on edelleen yli 20 vuotta.

Pöydällä olevista vaihtoehdoista kertoo mm. tämä teksti:

Uusi vaihtoehto vastaa energiamarkkinoiden muutoksiin

Tekstin lopussa todetaan:

Vaikka Hanasaaren voimalaitoksesta luovuttaisiin, kolmen laitoksen käyttöä lisäämällä menetys pystyttäisiin kuitenkin vuositasolla aika hyvin paikkaamaan. Vuositasolla yhteistuotannon vähenemä olisi melko pieni.

ja..

Helenin hallitus totesi kesällä, että mikään kolmesta vaihtoehdosta ei ole liiketaloudellisesti kannattava, eli hallitus ei esitä niistä minkään toteuttamista. Mutta jos Helsingin kaupunki päättää jonkin näistä toteuttaa, uusi vaihtoehto rasittaa yhtiön taloutta vähiten. Tämän vaihtoehdon investoinnit olisivat noin 360 miljoonaa euroa, ja kokonaiskustannuksiltaan se olisi selvitetyistä vaihtoehdoista edullisin.

Näistä sitaateista voinee päätellä seuraavaa:

  • EU:n päästöt eivät Helsingin päätöksen myötä vähene. Ne voivat jopa kasvaa.
  • Päätös ei liity Suomen ilmastopolitiikan päästövähennyksiin mitenkään, koska energiantuotanto kuuluu päästökauppajärjestelmään. Päästökauppajärjestelmän päästöt on kiintiöity, ja ne vähenevät suunnitelman mukaisesti, riippumatta siitä, mitä yksittäiset toimijat tekevät. Suomen ilmastopolitiikan tehtävänä on vähentää päästökaupan ulkopuolisia päästöjä. 
  • Pelkästään nykyisten toimintojen siirtäminen voimalaitosalueelta muualle, suunnitellulta 6000-8000 asukkaan alueelta, maksaa 45000-60000 €/asukas.
  • Suljettavan laitoksen jäljellä oleva tekninen käyttöikä on yli 20 vuotta, ja kaikki esitetyt korvaavat vaihtoehdot ovat yhtiölle tappiollisia. Yhdellekään toiselle vapailla markkinoilla toimivalle energiayhtiölle ei ole – vieläpä omistajan taholta – kohdistettu vastaavia kilpailukykyä rajoittavia vaatimuksia. Vain Helsinki haluaa ampua itseään jalkaan.
  1. Helsingin eneriantuotanto
  2. Uusiutuva energia Suomessa

13 thoughts on “Helsingin energiapäätökset eivät ole Suomen ilmastopolitiikkaa

  1. Kiitos analyysistä.

    Muut johtopäätökset ovat tekstisi mukaisia (joitakin nyansseja lukuunottamatta), mutta noihin toimintojen siirtämisen kustannuksiin (johtopäätös 3) en löytänyt tekstistä lukuja. Avaisitko vähän noita lukuja toimintojen siirtämisen kokonaiskustannuksista?

    Tykkää

  2. Täällä

    http://blogi.helen.fi/uusi-vaihtoehto-vastaa-energiamarkkinoiden-muutoksiin/#more-6590

    sanotaan, että ”investoinnit olisivat noin 360 miljoonaa euroa”. Ja täällä,

    http://www.hel.fi/www/uutiset/fi/kaupunginkanslia/hanasaaren-voimalaitos

    ”Ratkaisu vapauttaa valtaosan nykyisestä Hanasaaren voimalaitosalueesta asuinalueeksi noin 6000 – 8000 asukkaalle”.

    Noista saadaan investoinnin suuruudeksi 45000-60000 €/asukas. Tämän maksaa siis energiayhtiö, mutta koska se on kokonaan Helsingin omistuksessa, tuo summa on poissa kaupungin taloudesta.

    Tykkää

  3. Onneksi ylläolevassa argumentoinnissa on virhe, joka vie pohjan koko ongelmalta ja esitetyiltä johtopäätöksiltä. Ongelma on varsin todellinen, mikäli kirjoittaja on huolissaan VAIN JA AINOASTAAN poliittisesti laskennallisista päästöistä – ja haluaa sivuuttaa todelliset päästöt. Argumentoinnin looginen virhe on siinä, että samaan pataan laitetaan sekä todelliset että laskennalliset päästöt, ja käsitellään niitä kuin ne olisivat yhteismitallisia; mitä ne eivät suinkaan ole, kuten kirjoittaja itsekin painottaa.

    Yhdessä osassa argumentointia käytetään laskutoimitusten perusteena laskennallisia päästöjä, toisessa reaalisia päästöjä. Näiden summana saadaan tulos, jossa päästöt voisivat kasvaa, mikä ei todellisuudessa ole mahdollista.

    Tilanteen voi hahmottaa helpommin tarkastelemalla asiaa toisesta näkökulmasta. Sanotaan, että suljemme Hanasaaren hiilivoimalan. Jotta päästöt voisivat kokonaisuudessaan kasvaa, tarvitsisi vähintään toisen seuraavista tapahtua:
    a) energiankulutus kasvaisi (en pysty keksimään mekanismia, jolla voimalan sulkeminen voisi johtaa energiankulutuksen reaaliseen kasvuun)
    b) tuotanto korvattaisiin jollain hiili-intensiivisemmällä tuotantomuodolla

    Jälkimmäinen ei ole edes teoriassa mahdollista, koska käytössämme ei ole yhtäkään energiantuotantomuotoa, josta aiheutuisi merkittävästi suuremmat päästöt kuin hiilestä (tietyissä tilanteissa turpeen päästöt ovat suuremmat, mutta kokonaistarkastelussa ero on vain marginaalinen). Mikäli siis kyseinen hiilivoimala suljetaan, käytännössä päästöt eivät voi kuin pienentyä.

    Aivan yksinkertaisesti tässä artikkelissa vain haukutaan täysin väärää puuta. Ongelma ei ole siinä, että Helsinki on sulkemassa hiilivoimalan. Ongelma on EU:n politiikassa, jossa biomassa lasketaan hiilineutraaliksi. Tämä ei korjaannu sillä, että Helen jatkaa hiilen polttoa Hanasaaressa.

    Päästövähennysten hintalappu taas on aivan oma keskustelunsa. Tämän kuittaan jo proaktiivisesti kahdella sanalla: Sternin raportti.

    Tykkää

  4. Oletko nyt varma, että ymmärrät miten päästökauppajärjestelmä toimii? EU:ssa on päästökiintiö, joka on jaettu alan toimijoiden kesken. Niistä jokainen saa päästää oman osuutensa, mutta ei enempää. Jos oikeuksia jossain jää käyttämättä, muut toimijat saavat ne käyttöönsä ja voivat lisätä päästöjään.

    Otetaan pelkistetty esimerkki. Meillä on 200 päästöoikeutta markkinoilla ja viisi toimijaa, joista jokainen saa käyttöönsä 40 päästöoikeutta. Yksi toimija päättää luopua hiilen polttamisesta ja myy päästöoikeutensa muille. Sen jälkeen markkinoilla on enää neljä toimijaa, joista jokaisella on 50 päästöoikeutta, eli yhteensä niitä on edelleen 200.

    Oikeutensa myynyt toimija korvaa tuotantonsa biomassalla. Lopputulos on se, että päästöt lisääntyvät, koska päästöoikeuksia on edelleen sama määrä minkä lisäksi uudet päästöt biomassasta. Laskennallisesti biomassa on nollapäästöistä, mutta todellisuudessa piipusta tulee sama määrä tai enemmän hiilidioksidia biomassasta kuin hiilestä. Biomassan nollapäästöisyys perustuu olettamukseen, että poltetun puun tilalle kasvaa uusi, mutta tässä on joka tapauksessa vuosikymmenien viive, ennen kuin poltettu biomassa on korvautunut uudella kasvulla.

    Päästökauppasektorin päästövähenemä perustuu siihen, että markkinoilla olevia päästöoikeuksia vähennetään vuosittain, jotta päästään haluttuun vähennykseen. Yksittäisen toimijan hyvää hyvyyttään tekemä vähennys ei johda päästöjen vähenemiseen päästökauppa-alueella. Kokonaan toinen kysymys sitten on, onko tämä hyvä systeemi vai ei. Sellainen se nyt kuitenkin on.

    Usein kuulee sanottavan, että päästökauppa ei toimi. Se on pötypuhetta. Päästökauppa toimii, joskin päästöoikeuksien hinta on melko matala, alta kympin tonnilta. Kun oikeuksien määrä vähenee, markkinoille syntyy niukkuutta, jolloin hinta nousee. Yksittäisten toimijoiden kannattaa vähentää päästöjään silloin, kun se on halvempaa kuin päästöoikeuksien ostaminen. Tämä on päästökaupan idea, eli ohjata vähennykset sinne, missä ne ovat kannattavimmin toteutettavissa. Kaikkinaisen päällekkäiset ohjauskeinot ja sooloilut vesittävät järjestelmän ja romuttavat ajatuksen kustannustehokkuudesta.

    Oletko edelleen sitä mieltä, että päästöt eivät voi kasvaa? Huomaa, että tarkastellaan koko EU:n laajuista päästökauppasektoria, ei Suomen rajojen sisäpuolisia päästöjä.

    Tykkää

  5. Kyllä. Olen aivan varma, että ymmärrän miten päästökauppa toimii. Tunnen oikein hyvin myös biopolttoaineiden ongelmat.

    Logiikkasi edellyttää, että päästövähennyksemme perustuvat jatkossakin nykyisen kaltaiseen päästökauppajärjestelmään. Saman voi muotoilla toisin: logiikka edellyttää, että maapallo ei säily elinkelpoisena kovinkaan pitkään.

    Tällä lähtöoletuksella voimme todellakin päätyä tilanteeseen, että päästöjen määrä hetkellisesti jopa kasvaa. Mutta kuka oikeasti haluaa lähteä tuosta oletuksesta?

    Nykyisen kaltainen päästökauppajärjestelmä ei voi mitenkään johtaa riittäviin päästövähennyksiin. Siihen on joka tapauksessa tultava isoja muutoksia, mikäli se halutaan muuttaa järjestelmäksi, jonka lisäksi ei tarvita ”sooloilua” tai päällekäisiä ohjauskeinoja. Se, että nykyisen kaltaisessa päästökaupassa hiilivoimalan sulkeminen voi teoriassa johtaa lyhyellä aikavälillä päästöjen kasvuun muualla päästökauppasektorilla, on lillukanvarsia. Politiikka ei kuitenkaan voi säilyä tällaisena, joten miksi lähteä siitä oletuksesta, että politiikka on mitä on ja sellaisena pysyy?

    Biomassan laskenta hiilineutraaliksi on yksi päästökaupan monista ongelmista. Ja se on korjattava. Mikäli päästövähennykset halutaan jättää päästökaupan varaan, täytyy kaikki sen ongelmat korjata – myös tämä. Missään muussa lähestymistavassa ei yksinkertaisesti ole mitään järkeä sen enempää kuin lyödä vetoa “voittavansa” venäläisessä ruletissa.

    Olipa se kustannustehokasta tai ei, niin todellisuudessa hiilivoimalat on joka tapauksessa suljettava. Mikään muu matematiikka ei vaan täsmää.

    Itse lähden siis siitä oletuksesta, että politiikka saadaan korjattua ja ilmastonmuutos pysäytettyä. Ja kun politiikka (mukaanlukien päästökaupan ongelmat) on korjattu, niin Hanasaaren sulkeminen on ollut aivan oikea ratkaisu.

    Tykkää

  6. Juuso:

    Logiikkasi edellyttää, että päästövähennyksemme perustuvat jatkossakin nykyisen kaltaiseen päästökauppajärjestelmään.

    Täällä sanotaan:
    http://energia.fi/energia-ja-ymparisto/ilmastonmuutos/paastokauppa/paastokauppakausi-2013-2020

    Vaikka neljännen päästökauppakauden yksityiskohdista ei olekaan vielä sovittu, jatkuu päästökauppa direktiivin mukaan myös vuoden 2020 jälkeen.

    Tähän perustan ”logiikkani”. Mihin sinä perustat omasi?

    Tällä lähtöoletuksella voimme todellakin päätyä tilanteeseen, että päästöjen määrä hetkellisesti jopa kasvaa.

    Tietenkin lähtöoletuksiaan vaihtamalla voi päätyä juuri sellaiseen lopputulokseen kuin haluaa. Jospa nyt kuitenkin valitaan ne totuudenmukaisesti.

    Nykyisen kaltainen päästökauppajärjestelmä ei voi mitenkään johtaa riittäviin päästövähennyksiin.

    Miksi ei? Järjestelmä johtaa sellaisiin vähennyksiin mitkä sille asetetaan tavoitteeksi. Nyt se tavoite on -20%. Päästöoikeuksien alhaisesta hinnasta päätellen oikeuksia on markkinoilla liikaa, tästä varmasti neuvotellaan ennen seuraavan kauden alkamista 2020. Päästökaupan piirissähän ei ole kuin noin puolet kaikista päästöistä, joten ei se kaikkia päästöjä hoida. Olen aivan varma siitä, että jos päästökauppa jätetään rauhaan ja keskitetään poliittinen efortti päästökaupan ulkopuolisiin päästöihin, saadaan suurempi päästövähenemä aikaiseksi. Edellyttäen tietysti, että politiikka on fiksua, mitä se ei aina ole ollut.

    Biomassan laskenta hiilineutraaliksi on yksi päästökaupan monista ongelmista. Ja se on korjattava.

    Kyllä, ja se sama ongelma on myös päästökaupan ulkopuolella. Melko iso ongelma on myös se, että potentiaalisia päästöneutraaleja, poliittisesti hyväksyttyjä energianlähteitä ei oikein ole. Mahdollisesti senkin vuoksi biomassasta halutaan pitää kiinni. Tässäkin politiikan on nähdäkseni pakko muuttua. Hyvä, että Saksa näyttää sen muulle maailmalle, koska näitä asioita ei ilmeisesti muuten ymmärretä.

    Olipa se kustannustehokasta tai ei, niin todellisuudessa hiilivoimalat on joka tapauksessa suljettava. Mikään muu matematiikka ei vaan täsmää.

    Tästä olen täysin samaa mieltä. Kaasuvoimalat myös. Kysymys on vain siitä, missä järjestyksessä ne kannattaa sulkea. Kustannustehokkaan sulkemisjärjestyksen määrittelisi päästökauppa, mikäli sen annettaisiin hoitaa se tehtävä mitä varten se on luotu. Hanasaarella on teknistä käyttöikää jäljellä vielä vähintään 20 vuotta, joten sen sulkeminen on pääoman haaskausta ja tuskin on kokonaisuuden kannalta kovin edullinen ratkaisu. Toki perusteluja sen sulkemiselle on muitakin, mutta ilmastokortilla tässä vahvasti ratsastetaan.

    Kustannustehokas toiminta on siksi tärkeää, että sillä tavalla saavutetaan suurin päästövähenemä. Pitäisi vähintään laskea vähenemän hinta, euroa per tonni, ja edetä halvimmasta kalliimpaan. Ei tätäkään ole Helsingissä laskettu.

    Jos olisin itsevaltias, ottaisin Hansenin päästömaksumallin oitis käyttöön. Sillä on monia etuja verrattuna päästökauppaan. Yksi on juuri se, että toisin kuin päästökauppa, se ei aseta alarajaa, minkä alle päästöt eivät voi laskea.

    https://planeetta.wordpress.com/2009/05/23/hiilivero-james-hansenin-mallin-mukaan/

    Ihmettelen, ettei tuosta Hansenin ideasta keskustella politiikassa.

    Tykkää

  7. Olet harvinaisen oikeassa, kun korostat kustannustehokkuutta. Jos maapallon rajallisia resursseja haluttaisiin käyttää optimaalisesti, Hanasaaren huipputehokas chp-kivihiilivoimalaitos olisi vihoviimeisien suljettavien kivihiililaitosten joukossa, eli todella ainaskin 20 vuotta sitä pitäisi vielä yrittää pitää käytössä.

    Kustannustietoisuus ei muutenkaan tunnu kuuluvan Hanasaaren sulkemista ajavien vahvuuksiin. Kaukolämmön huima kallistuminen tulee heille sitten ”täytenä yllätyksenä”, mikäli saavat tahtonsa läpi.

    Tykkää

  8. Päästöverossa on vain se ongelma, ettei se mitenkään rajoita päästöjä johonkin tiettyyn tasoon. Nousukaudella päästöt varmastikin kasvaisivat verosta huolimatta ja laskukaudella ne tippuisivat sitten enemmän.

    Päästökauppa sen sijaan tuottaa markkinaehtoisen ratkaisun ja kertoo, paljonko päästöjen alentaminen oikeasti maksaa. Vero ei sitä tee, se on aina hallinnollinen maksu ja perustuu parhaimmillaankin valistuuneeseen arvaukseen. Eli ensin päätettäisiin vero ja sitten katsottaisiin, mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Päästökaupassa päästöjen määrä eli käytännössä niiden väheneminen on määrätty, mutta hintaa ei ole. Päästöverossa on toisinpäin, päästön hinta on määrätty mutta siitä seuraavaa määrä ei ole.
    Kun katsotaan esimerkiksi sitä, kuinka hyvin tuulivoimatariffin asettaminen onnistui, niin millä perusteella päästöveron asettaminen oikealle tasolle, eli tasolle jolla päästöt vähenevät sen verran mitä ollaan etukäteen ajateltu, onnistuisi yhtään paremmin?

    Nykyinen päästökauppa on tuottanut alhaiset hinnat ja tämä on *hyvä* asia, eikä tarkoita sitä että päästökauppa olisi rikki (paitsi jos alhainen hinta johtuu jostain vippaskonsteista eikä todellisista päästövähennyksistä). Pikemminkin täysin päinvastoin, alhainen päästöoikeuden hinta tarkoittaa, että päästöjen vähentäminen on ollut *paljon* halvempaa kuin etukäteen arvattiin ja päästökauppa on onnistunut allokoimaan resurssit johtaen kustanustehokkaisiin päästövähennyksiin.
    Minusta on ainakin hyvä asia, että päästöjen vähentäminen maksaa vähän, kuin että se olisi äärimmäisen kallista. Monen luonnonsuojelijan mielestä päästöjen vähentämisen tulisi olla äärimmäisen kallista, ajatuksena tässä takana on jotain semmoista, että länsimaisen elämän pitää olla hyvin ikävää ja päästövähennyksien varsinkin pitää romutta meidän talous. Meidän tulee vähentää päästöjä kalliisti, koska vähennyksen tavoite on olla samalla itsensä ruoskimiseen verrattava katumusharjoitus.

    – Syltty

    Tykkää

  9. Ihan hyviä pointteja. Täydellistä järjestelmää ei varmaan olekaan.

    Verotuksen toimivuudesta löytyy kyllä esimerkkejä. Esim. NOx-päästöille on Ruotissa vero, joka on johtanut siihen, että maan NOx-päästöt ovat huomattavan alhaiset. Yritysten on suhteellisen helppoa laskea, mitä maksaa ajaa kattilaa ilman katalyyttia ja katalyytin kanssa, ja valita näistä edullisemman vaihtoehdon. Vero ei sinänsä suoraan aseta päästökattoa, kuten päästökauppa. Se ei myöskään aseta ”päästölattiaa”, jonka päästökauppa asettaa.

    Hansenin mallissa minua viehättää se, että kerääntyneet varat jaetaan lyhentämättömänä kansalaisille, jokaiselle yhtä paljon. Näin olleen ne, joiden päästöt alittavat keskiarvon, saavaat suoraa tuloa. Koska arvatenkin tässä pätee jonkinlainen 20/80 -sääntö, 20% ihmisistä aiheuttaa 80% päästöistä, saisi 80% ihmisistä järjestelmän ansiosta ikään kuin perustuloa. Veroa voisi myös rankalla kädellä nostaa, eikä se johtaisi ihmisten köyhtymiseen, vaikka vero alkaisi näkyä tuotteiden hinnoissa, jolloin vähän päästöjä aiheuttava tuote pärjää markkinoilla paremmin kuin paljon päästävä. Se ei voi olla vaikuttamatta kulutustottumuksiin.

    Päästökaupasta oli muuten hyvä artikkeli tänään täällä: http://blogi.helen.fi/paastokaupan-abc/

    Tykkää

  10. KL: Minulta oli mennyt aiempi kommenttisi ihan ohi, joten vastaan nyt vasta hieman jälkijunassa.

    Ihan ensiksi haluan sanoa, että olemme oikeasti hyvin samoilla linjoilla. Lähestymistapamme ja ajattelutapamme ilmastokysymyksissä ovat enemmän samankaltaisia kuin tämän keskustelun perusteella saattaisi vaikuttaa. Nyt keskustelemme pienistä, mutta silti merkittävistä näkökulmaeroista – jotka onnistuvat tekemään mullistavia muutoksia johtopäätöksiin tässä Hanasaaren kysymyksessä.

    Päästökauppaa on tosiaan viime vuosina paikattu sen pahimmista vuotokohdista, ja tämä on erittäin hyvä. Tästä huolimatta päästökauppa ei ole edelleenkään oikeassa kokoluokassa, verrattuna ilmastotieteen mukaan länsimaiden osalta välttämättömiin päästövähennyksiin.

    Tämän takia joudumme siis joka tapauksessa tekemään jomman kumman oletuksen: joko päästökauppa kiristyy merkittävästi tai ammumme roimasti yli 2 asteen rajasta. Kumpikaan näistä ei ole “totuudenmukainen”, vaan ainoastaan mahdollinen skenaario. Miten tässä lopulta tulee käymään, sitä emme voi tietää. Jotta voimme tehdä kustannustehokkuudesta laskelmia, joudumme kuitenkin tekemään näistä oletuksista jomman kumman. Se mikä on pitkällä aikavälillä kustannustehokasta riippuu täysin tästä oletuksesta.

    Koska jälkimmäisessä ei (ilmastotieteen ja taloustieteen mukaan) ole järkeä, valitsen ensimmäisen.

    Mikäli kuitenkin valitsemme jälkimmäisen, saattaa rahan investoiminen hiilivoimaloiden kunnostamiseen tuntua kustannustehokkaalta – siis kustannustehokkaalta tavalta tuottaa sähköä. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole kustannustehokas tapa vähentää päästöjä, joka on eri asia. Jokainen sentti, jonka investoimme hiilivoimaan on 100 % investointi päästöjen ylläpitämiseen.

    Käsittääkseni – ja nyt saa korjata mikäli olen väärässä – sellaista vaihtoehtoa ei ole missään vaiheessa ollut pöydällä, että Hanasaari jatkaisi seuraavat 20 tai 30 vuotta ilman investointeja sen käyttöiän pidentämiseen. Onko näissä investoinneissa mitään järkeä on juuri se avainkysymys. Mielestäni ei.

    Myöskään Hansenin mielestä muuten ei, kun hänen näkemyksiinsä on aiemmin viitattu.

    Tykkää

  11. ”Hansenin mallissa minua viehättää se, että kerääntyneet varat jaetaan lyhentämättömänä kansalaisille,”

    Päästökaupalla / päästöverollaverolla / millätahansamaksulla/ veikauksen kautta kerättävien rahojen jakaminen ei riipu mitenkään rahojen keräystavasta. Päästökaupasta saatavat rahat voidaan jakaa kansalaisille tai olla jakamatta ihan samalla tavalla kuin verot (päästöoikeuksien ilmainen jakamainen on ihan sama kuin meillä olisi päästövero, jonka tuotot jaettaisiin sitten takaisin päästäjille).

    Sinänsä en ymmärrä miksi päästöverot pitäisi mitenkään erityisesti korvamerkitä yhtään mihinkään. Jos valtio kerää X euroa enemmän verotuloja verolla Y, niin sehän vain tarkoittaa että verot Z ja W voivat olla vastaavasti X euroa alhaisemmat.

    Minusta kaikenlaisten tulonjakokysymysten kytkeminen näihin asioihin vain sotkee ja mutkistaa kaikkea. Siinä käy kumminkin niin, että ihminen joka muuten voisi olla valmis kannattamaanpäästökauppaa/veroa, siirtyykin vastustajaksi koska ei ole samaa mieltä rahojen jakamisesta.

    Itse en ole ihan hirvittävän innostunut ajatuksesta, että minä maksan kaikesta päästöveroa ja sen veron tuotto sitten jaetaan pääosin muille paitsi minulle. Käytännössä kyseessä olisi taas yksi tulonsiirto parempituloisilta (tuloja ja kulutusta ja niistä päästöjä) pienituloisille (ei tuloja, joten eipä ole kulutustakaan ja kun ei ole kulutusta, ei ole päästöjä). Siinä kuka parempituloisista makaisi eniten, vaihtelisi kulutustottumusten mukaan.

    – Syltty

    Tykkää

  12. Juuso, jos lähdet siitä että päästökauppa kiristyy todella paljon ja sähkön hinta nousee siinä mukana ja kapasiteettiongelmat ratkaistaan jonkinlaisella kapasiteettimaksulla (jotta ei jäätäisi ilman sähköä), se on sitten y-voima.

    Tykkää

  13. Syltty: Niin luultavasti onkin. Suljetaan hiilivoimalat (tai kielletään uudet hiilivoimainvestoinnit), ja sen jälkeen katsotaan mikä/mitkä tuotantomuodot korvaavat vajeen. Jos energiansäästö, -tehokkuus ja uusiutuvat riittävät, niin hyvä niin. Jos ei, niin sitten käytetään ydinvoimaa. Joka tapauksessa ilmaston kannalta problem solved.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s