Vaikka tuuli- ja aurinkoenergialla on tärkeä rooli päästöttömän energian tuotannossa, niillä on myös vakavia rajoitteita. Tässä reilun neljän minuutin videossa nämä asiat käydään seikkaperäisesti läpi. Suosittelen.
Gaia
Ainoa kotimme.
Vaikka tuuli- ja aurinkoenergialla on tärkeä rooli päästöttömän energian tuotannossa, niillä on myös vakavia rajoitteita. Tässä reilun neljän minuutin videossa nämä asiat käydään seikkaperäisesti läpi. Suosittelen.
Gaia 
olipas se uskottavaa. Jälleen kerran Kaj teki itsestään pellen.
TykkääTykkää
No mikäs tuossa videossa EI pitänyt paikkaansa? Vain idiootti kuvittelee, että rakentamalla kapasiteettia kapasiteetin päälle ja sitten hukkaamalla energiaa kalliisiin varastoihin voidaan alentaa energian hintaa.
TykkääTykkää
En ole katsellut videota, vielä, mutta siitäkin huolimatta luottoni aurinko- ja tuulienergiaan on aika pieni. Toki molemmilla, niin auringolla kuin tuulellakin, saadaan jopa yllättävänkin paljon sähköä talteen mutta kun molemmilla tavoilla on niitä 0-hetkiäkin, aurinkoenergialla säännöllisesti. Nyky-yhteiskunta vaatii katkeamattoman sähkönsyötön, ja tämä on tosiasia joka ei muuksi muutu, ei edes vihreiden silmälasien takaa katseltuna.
TykkääTykkää
Kiitos, opettavaisesti tehty video kuten muutkin samalla sivustolla ja onhan niissä aihettakin.
Tiedämme, itse kukin, sekä tuulen että auringon ongelmat energian talteenoton suhteen. Kumpikin kelpaa erikoiskohteissa, mutta teollisuuden tarpeisiin niistä ei ole.
Ian Plimer kirjassaan ”Not for Greens” ihmettelee muun muassa miten Australian terästeollisuuden sulatot ja valssaamot voisivat toimi katkonaisessa energiakentässä.
TykkääTykkää
Yksistään ei ole, mutta jos kaveriksi on tarpeeksi esim. vesivoimaa, niin voihan tuulella ja auringolla kasvattaa energiantuotantoa aika paljon. Tai vähentää polttoaineiden kulutusta, vaikkakaan ei korvata kokonaan.
TykkääTykkää
”Tai vähentää polttoaineiden kulutusta, vaikkakaan ei korvata kokonaan.”
Tuossa niiden uusiutuvien, siis aurinko ja tuuli, ongelma onkin, ne kun eivät tavallaan korvaa yhtään voimalaa. Oletetaan että kokonaiskulutus olisi vaikkapa 10000 yksikköä, ja parhaissa olosuhteissa pystyisimme tuottamaan tarvittavan energian auringolla ja tuulella. Se toki vähentäisi polttoaineen kulutusta, ehkä paljonkin, mutta meillä pitäisi silti olla rakennettuna ja toimintavalmiina vastaavaan tuotantoon kykenevät fossiilisilla tms. toimivat voimalat. Eli tulevaisuuden unelma tuntuu toisilla olevan kaksinkertainen tuki, ensin auringolle ja tuulelle, toiseksi tyhjänpanttina toisinaan seisoville perinteisille voimaloille.
TykkääTykkää
Vesan esimerkissä on vielä sekin vika, että jos meillä on rutiininomaisesti käytettävää fossiilista varavoimaa, niin eihän niistä fossiilisista ole luovuttu. Kombinaatiolla tuuli+aurinko+fossiilinen varavoima nostaa päästöjä, jos sillä korvataan ydinvoima.
Ja kun luonnonsuojelijoiden mielestä ENSIN pitää korvata ydinvoima ja SITTEN vasta lähteä korvaamaan fossiilisia (kuten esim. Saksassa ja Japanissa on tehty), niin ongelmia ja kustannuksia on tiedossa.. Tässä käy niin, että kun tuetaan aurinkoa ja tuulta paljon ja ajetaan samalla ydinvoima alas, huomataan että tuki sotki markkinat ja varavoima ei kannata. Ilman sähköä ei voi elää, niin sittenhän pitää maksaa tukea sille fossiiliselle varavoimallekin. Kun ydinvoima korvattiin uusiutuvilla ja fossiilisella varavoimalla, kokonaispäästöt eivät laske, mutta kustannnukset kasvavat.
Ihana kallista…niinkuin järjetön energiapolitiikka on.
TykkääTykkää
Tuolla oli juuri juttu turvapaikanhakijoista, ja kuinka siitä kertyy maksuja jo miljoona euroa päivässä. Pelkästään tuulituet parhaimmillaan (pahimmillaan) yltävät miltei samaan mutta ne tuet tuntuvat vaan oleva valtiovallan suojeluksessa. Toisaalta niistä tuulivoimaloista ei ole kovinkaan paljon hyötyä mutta pakolaisista voidaan saada veronmaksajia ja työvoimaa.
En ole pakolaisista muuten oikeastaan mitään mielä mutta ihmetyttää vaan se, kun ne koetaan tälle maalle uhaksi mutta tuulivoima pelastukseksi.
http://yle.fi/uutiset/turvapaikanhakijat_maksavat_valtiolle_jo_miljoona_euroa_paivassa/8404539
TykkääTykkää
Muistetaan vielä yksi seikka Kaj. Tuulivoimalla ei voi edes oleellisesti säästää polttoainetta.
Pannussa kun on pakko pitää lämmöt päällä että sieltä voidaan sitten tehoja ottaa irti kun tuuli lopahtaa. Ja tuulen edes etäisesti luotettava ennustettavuus kun loppuu parin vuorokauden horisonttiin. Ei ole kannattavaa tai järkevää ajaa voimalaitosta alas kun ennuste lupaa kivaa tuulta pariksi päiväksi, ja sitten kohta alkaa ajaa sitä taas ylös kun ennuste muuttuu.
Eli tuulee tai ei, hiilipannu porisee. Siksi Saksan päästöt kasvavat koko ajan kun ydinvoima ei ole enää niitä leikkaamassa.
TykkääTykkää
Tämän olen kirjoittanut useita kertoja moneen paikkaan kysymykseksi tuuli/aurinko-kansalle.
Tälltä näkee Saksan sähkön tuotantotehon:
https://www.energy-charts.de/power_inst.htm
– Saksan sähkötehontarve on n. 70 GW
– Kuten kuvasta näkyy , tuuli/aurinkoenergiaa on jo hulppeat 80 GW.
– Miksi Saksa ei sulje säteileviä ydinvoimaloitaan tai hiukkaspäästöillä tappavia ja hiilidioksidia tuottavia hiilivoimaloitaan?
Vastaus : Saksa ei voi sulkea ´pahisvoimaansa´, vaikka `hysistä´ olisi 8000 GW.
Kuten videossa tuli esille ; sähkön varastointia – merkittävästi- ei ole vielä onnistuttu keksimään.
TykkääTykkää
Täältä näkyy Saksan viime viikon sähkönkulutus ; klikkaa ”all sources” vasemmalta ; jokainen ymmärtää tuon kuvion nähtyään, ettei tuuli/aurinkoenergialla pystytä – ikävä kyllä- korvaamaan mitään ´oikeaa´ sähkön tuotantomuotoa.
https://www.energy-charts.de/power.htm
TykkääTykkää
Tuo säätötarpeen lisääntyminen on ehkä suurin syy, miksi Saksassa on rakennettu niin paljon uusia hiilivoimaloita viime aikoina. Vanhat eivät ole yhtä hyvin säädettäviä. Niissä puitteissa, kyllä polttoainetta kuluu vähemmä, turha sitä on kiistää.
Mutta tuosta Saksan tilastosta löytyy helposti sellaisia kohtia, joissa tuuli ja aurinko ei tuota oikeastaan yhtään mitään. Aivan sama kuinka paljoa sitä asennettua tehoa silloin on, jos se ei tuota mitään, eli kaikki fossiililaitokset tarvitaan edelleen.
Vesivoima olisi kaikken parasta säätövoimaa. Se säätyy helposti, ja jos altaissa riittää tilaa, säästynyt vesi voidaan käyttää myöhemmin. Saksassa ei vaan ole vesivoimaa lähimainkaan riittävästi tähän tarkoitukseen. Ruotsissa tilanne on siinä mielessä aivan toinen, Norjasta nyt puhumattakaan. Vesivoimankin kapasiteetti vaihtelee vuosittain sademäärien mukaan. Tämä on yksi suuri tekijä esim. hiilen kulutukselle Suomessa. Sateisina vuosina tarvitaan vähemmän kuin kuivina.
TykkääTykkää
Ei oleellisesti vähemmän Kaj. Pieni pudotus on, mutta voimalaa ei voida ajaa kovin pienellä teholla koska kun säätövoimaa tarvitaan, ei ole aikaa ruveta nostamaan painetta järjestelmässä hissukseen. Tuo melko pieni polttoaineen säästö menetetään siinä valtavassa määrässä joka pitää polttaa että järjestelmästä voidaan ottaa tehoa ulos sitten kun sitä oikeasti tarvitaan.
TykkääTykkää
Kun aloin tutustua tarkemmin tuulivoimaan Suomessa , oli yksi ensimmäisistä suurista järkytyksistäni, että vesivoima on Suomessa merkittävin säätövoima => kun tuulee , vesivoimalat panevat luukkuja kiinni ja säästävät tuulella nostetun allaspinnan energian myöhemmin ; näinhän ´tuulenkansa´ meille kertoo.
Esimerkiksi vuonna 2012 jouduttiin ohijuoksuttamaan 1140 GWh vettä , altaat täysi.
Tuulivoimatuotanto oli v. 2012 n. 500 GWh eli ohi juoksutettiin kaksikertainen määrä tuulituotantoa.
Ei järjen hiventäkään tässä miljardeja meille veronmaksajille maksavassa tuulihuijauksessa.
”Vesivoiman ohijuoksutukset
Vuonna 2012 ohijuoksutettiin energiana n. 1140 GWh (*
Tämä vastaa
1,7 % Suomen sähköntuotannosta v. 2012
4,2 % Suomen uusiutuvan sähkön tuotannosta v. 2012
Arvoltaan n. 42 milj. € käyttäen laskennassa tukkusähkön Suomen keskihintaa v. 2012
63 000 sähkölämmitteisen pientalon vuotuista sähkönkulutusta (kulutus 18 000 kWh/vuosi)
5,7 mrd. km ajoa sähköautolla, joka vastaa yli 140 000 ajokertaa maapallon ympäri (kulutus 0,2 kWh/km) ”
TykkääTykkää
Realisti, kyllä hiilivoimala säätyy tarvittaessa nopeastikin, ja vähintään välillä 50..100 %. Polttoaineen kulutus muuttuu lähes samassa suhteessa, ei aivan, koska hyötysuhde heikkenee tehoa pudotettaessa.
Höyrymäärä kasvaa saman tien kun kattilaan löydään lisää tulta. Saksan uuden hiilivoimalat toimivat paremmalla hyötysuhteella kuin vanhat, ja lisäksi säätyvät paremmin. Minulla ei nyt ole niiden speksejä käsillä, mutta tehonmuutosnopeus on tyypillisesti 2..10% minuutissa riippuen lähinnä turbiinin ominaisuuksista, sekä tehonmuutoksen suuruudesta. Pienet muutokset voidaan tehdä nopeammin kuin suuret.
Sekä tuuli- että aurinkosähkön teho voidaan ennustaa melko hyvällä tarkkuudella, eikä normaalisti mihinkään yllättäviin säätöihin jouduta. Aina ennusteet eivät toteudu, ja Saksan verkko on muutaman kerran ollut lähellä kaatumista sen takia, että ennuste ei olekaan toteutunut.
Seppo, tuo on ihan totta, ja olisi mielenkiintoista selvittää joskus tarkemmin. Eli miten veden juoksutukset ajoittuvat suhteessa tuulivoiman tehoihin. Onko juoksutuksesta saatavissa tilastoa, milloin on juoksutettu ja miten paljon, siitä sitä voisi lähteä tutkimaan. Tätä nykyä Suomeen tuodaan sähköä koko ajan, enkä ymmärrä muuta syytä ohijuoksutuksille kuin sen, että vettä on enemmän kuin turbiinit nielevät, jolloin juoksuttamatta jättäminen aiheuttaa tulvan.
TykkääTykkää
Ohijuoksutuksista suurin osa sijoittuu aivan varmasti kevään sulamisvesien aikaan eli vettä vain tulee enemmän mitä voi ajaa turbiinien läpi altaiden ollessa aivan täynnä.
– Syltty
TykkääTykkää