Ammattisijoittaja suosii uusiutuvaa energiaa, koska siitä saa rahaa

Warren Buffetin raha-automaatteja

Hyvin usein tänä päivänä energialinjauksia perustellaan kannattavuudella. Yritysten ei kannata investoida energiaan x, koska se ei ole kannattavaa. Sen sijaan sen tulisi tehdä y, koska se on kannattavaa, valmistuu nopeasti ja pysyy budjetissaan.

Tämän tästä nähdään uutisia, joiden mukaan sijoittajien rahat pakenevat fossiilienergiasta ja siirtyvät uusiutuviin. E.on:in sanotaan jakautuneen kahtia sen takia, että se haluaa jatkossa keskittyä uusiutuvaan energiaan, koska se on kannattavaa. ”Vanhanaikainen” fossiili- ja ydinenergia siirrettiin roskayhtiöön, koska ne ovat ”auringonlaskun aloja”.

Kannattavuus on näkökulmakysymys. Sitä voidaan katsoa sijoittajan, verkonhaltijan, käyttäjän tai ympäristön näkökulmasta.

Sijoittajan näkökulma

Sijoittajan kannattaa sijoittaa sellaiseen, josta saa mahdollisimman hyvän tuoton. Syöttötariffit sekä monet muut tukimekanismit pitävät huolen siitä, että uusiutuvaan energiaan, kuten tuuli- ja aurinkosähköön sijoittaminen, on sijoittajalle takuuvarma ja riskitön sijoitus. Syöttötariffi varmistaa investoinnille tasaisen ja ennustettavan tuoton, oli markkinahinta mikä hyvänsä. Se on sijoittajalle suoranainen raha-automaatti.

Verkonhaltijan näkökulma

Verkonhaltijan näkökulmasta kannattavaa on sellainen, jolla verkon hallinta on mahdollista ja mahdollisimman luotettavaa. Tuotannon jako perus-, kausi- ja säätövoimaksi on edelleen relevantti, vaikka näistä käsitteistä mm. Saksassa pyristelläänkin eroon. Perusvoimaksi soveltuvat ydin-, hiili- ja vesivoima. Kausivoimaksi hiili, vesi ja kaasu, säädöksi kaasu ja vesivoima. Tuuli- ja aurinkovoima eivät ole verkonhaltijan näkökulmasta kannattavia. Ne ovat ennemminkin rasite. Kohtuullinen määrä päivähuipun kohdalle osuvaa aurinkovoimaa voi olla kannattavaa.

Kuluttajan näkökulma

Kuluttajan näkökulmasta kannattavaa on sellainen tuotanto, joka vastaa kuluttajan tarpeisiin. Jos kuluttajana on vaikkapa terästehdas, kannattavia ovat kaikki muut paitsi tuuli ja aurinko, koska ne ovat epäluotettavia. Vesivoiman kapasiteetin vuosivaihtelu voi myös olla terästehtaalle riski. Tehdas tarvitsee sähköä säästä riippumatta. Ei ole oikeastaan yhtään sellaista kuluttajaa, joiden tarpeisiin fossiili- ja ydinvoima eivät kykenisi vastaamaan, siksi ne ovatkin niin paljon käytettyjä. Tuuli- ja aurinkoenergia soveltuvat sellaiselle kuluttajalle, jolle ei ole niin väliä, milloin energiaa on saatavissa, joka kykenee varastoimaan energiaa, tai omistaa ennestään jotain sellaista tuotantoa, jolla voi hoitaa säätötarpeen. Tuulivoima voi olla kuluttajalle kannattava tapa vähentää polttoaineiden kulutusta, mutta fossiilikapasiteettia se ei korvaa. Yhdessä vesivoiman kanssa se voi olla kannattavaa.

Ympäristönsuojelun näkökulma

Ympäristönsuojelun näkökulmasta kannattavaa on kaikki sellainen, joka tuottaa päästöjä ja muuta ympäristökuormitusta mahdollisimman vähän. Karkeasti jaoteltuna, fossiiliset eivät ole kannattavia, muut ovat. Bio- ja vesivoiman kannattavuus on kyseenalainen.

Joten nyt, tällä sablunalla, voi lähteä tulkitsemaan, mitä kannattavuutta milloinkin tarkoitetaan.

Aihetta sivuavia juttuja löytyy niin paljon, etten osaa valita sopivia esimerkkejä. Laitan sen sijaan muutaman valmiin Google-haun, jolla näitä näkökantoja löytyy.

ydinvoima kannattavaa
uusiutuva energia kannattavaa
tuulivoima ei ole kannattavaa
tuulivoima on kannattavaa

Suuri osa näin löytyvistä kannanotoista on peräisin ympäristöarvoja korostavilta tahoilta; ympäristöjärjestöiltä ja Vihreiltä, mutta sijoittuvat puhtaasti sijoittajan näkökulmaan.

Olen sitä mieltä, että jos halutaan edistää ympäristönäkökohtia, kannattavuutta pitäisi ensisijaisesti tarkastella ympäristönsuojelun näkökulmasta. Jos näkökulma on eri kuin arvopohja, lausunto tuntuu omituiselta. Herää epäilys, että mitähän jätetään sanomatta.

Yhdysvaltalainen ammttisijoittaja ja miljardööri Warren Buffett kannattaa myös tuulivoimaa, mutta perustelee sen oikein, sijoittajan näkökulmasta. Hän sanoo näin:

The Answer Isn’t Blowing in the Wind

 “On wind energy we get a tax credit if we build a lot of wind farms,” the billionaire Democrat recently told a Nebraska audience. “That’s the only reason to build them. They don’t make sense without the tax credit.”

Buffett sanoo suoraan investoivansa tuulivoimaan, koska siitä saa vetohelpotuksia, joita ilman tuulivoiman rakentamisessa ei ole mitään järkeä. Veronmaksajien varat valuvat Buffettin rahakasoihin.

Artikkeli jatkaa:

That’s quite an admission. We don’t build wind farms because they reduce America’s reliance on energy being imported from unstable regions of the world or because they produce fewer carbon emissions than natural gas or coal-fired electricity plants. And we don’t build them because it’s good public policy leading to the creation of good jobs in America at good wages. The only reason to build them, Buffet said, is the tax breaks given to folks in the business of producing big wind.

Bloombergin jutussa Buffet ottaa kantaa lobbaamiseen.

Warren Buffett Is Sending Mixed Messages on Green Energy

“It always comes down to money,” he said. “It’s legal to lobby and it’s legal to push your agenda, so he’s going to push his agenda even if it looks kind of hypocritical.”

Raha ratkaisee aina. Lobbaaminen ja oman agendansa (Buffetin tapauksessa uusiutuvan energian) ajaminen on laillista, vaikka se onkin tavallaan tekopyhää.

Buffett Ready to Double $15 Billion Solar, Wind Bet

Berkshire has been able to plow so much into renewable energy because it can use tax credits to offset profit at other businesses, Abel, the 52-year-old CEO of Berkshire Hathaway Energy, said yesterday.

Berkshire on lapioinut niin paljon rahaa uusiutuvaan energiaan, koska se hyötyy näin saavutetuista verohelpotuksista.

Yhdessäkään näistä jutuista ei sanota mitään uusiutuvan energian todellisesta kannattavuudesta markkinoilla. Eikä mistään muustakaan kannattavuudesta, vaan uusiutuvan kannattavuus perustuu poliittisiin päätöksiin, veroetuihin, joita muista energiamuodoista ei ole saatavilla.

Että näin.

Kun joku seuraavan kerran sanoo jonkin energiamuodon olevan tai ei olevan kannattavaa, on hyvä selvittää, mistä näkökulmasta sanoja kannattavuutta katsoo ja kenen etua ajaa.

Jos nämä puhtaasti syöttötariffi-, vero- yms. hyötyjen tavoittelut jätetään huomiotta, päätöksiä tehtäessä paras kannattavuus muodostuu useamman ”kannattavuuslajin” yhdistelmänä.