Vuosi 2014 oli ennätyslämmin

Viime vuoden lämpötilamittaukset alkavat valmistua. Japanin ilmatieteenlaitos ehti kertomaan omat tuloksensa jo vähän ennen vuoden vaihdetta, Alabaman yliopisto vähän sen jälkeen. Nasa päivitti oman mittaussarjansa eilen. Ison Britannian Hadley Centren mittaussarja on tavallisesti päivittynyt näistä viimeisenä, eivätkä sen tulokset joulukuulta eivät ole vielä valmiita. Katsotaan kuitenkin miltä mittaukset tässä vaiheessa näyttävät. Japanin ilmatieteenlaitoksen mukaan viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin.

2014_japani

Kuva 1. Japanin ilmatieteenlaitoksen globaalilämpötilan mittaussarja.

Nasan mukaan viime vuosi oli mittaushistorian lämpimin.

2014_GISS

Kuva 2. Nasan globaalilämpötilan mittaussarja GISS.

Hadley Centren joulukuun tulos puuttuu toistaiseksi. Tammi-marraskuun keskiarvon mukaan viime vuosi oli yhtä lämmin kuin toistaiseksi lämpimin vuosi 2010. Joulukuun tulos voi nostaa viime vuoden lämpimimmäksi myös tämän sarjan mukaan, tai sitten ennätys säilyy vuodessa 2010, mutta todella niukasti. Tässä kuvassa nähdään erikseen koko Maapallon, eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon vuosikeskiarvot sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot.

2014_HadCRUT4

Kuva 3. Hadley Centren globaalilämpötilan mittaussarja HadCRUT4.

Alabaman mittaussarja on näistä ainoa, joka perustuu satelliittimittauksiin. Se mittaa alailmakehää, kun muut tässä olevat sarjat mittaavat lähellä maan pintaa olevia lämpötiloja, eikä Alabaman sarja sen vuoksi ole aivan vertailukelpoinen pintamittausten kanssa. Tämän sarjan mukaan viime vuosi oli kolmanneksi lämpimin järjestyksessä vuosien 1998 ja 2010 jälkeen.

2014_UAH

Kuva 4. Alabaman yliopiston globaalilämpötilan mittaussarja UAH.

Piirrettynä samaan kaavioon, UAH, HadCRUT4 ja GISS näyttävät viimeisen 30 vuoden ajalta tältä.

2014_UAH_GISS_HadCRUT4

Kuva 5. GISS, HadCRUT4 sekä UAH mittaussarjat viimeisen 30 vuoden ajalta. Vuosikeskiarvot sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot.

Koko mittaushistorian ajalta vertailu näyttää tältä.

2014_UAH_GISS_HadCRUT4_pitka

Kuva 6. GISS, HadCRUT4 sekä UAH mittaussarjat sarjonen koko pituuden ajalta.Vuosikeskiarvot sekä yhdentoista vuoden liukuvat keskiarvot.

Vuosikeskiarvoja paremman kuvan lämpötilan muutoksesta antaa useamman vuoden liukuva keskiarvo. Yhdentoista vuoden likuva keskiarvo on näissä kaikissa sarjossa nouseva viimeisen pisteen ollessa korkein. Huhut ilmaston lämpenemisen pysähtymisestä ovat vahvasti liioiteltuja. Lisää kaavioita ja lähteet tässä käytettyihin tietoihin löytyy tämän blogin Data-osioista.

10 thoughts on “Vuosi 2014 oli ennätyslämmin

  1. Mukavaa lukea näin hyviä uutisia! Tässä kun eletään keskellä jääkautta jokainen pienikin lämpeäminen herättää toivoa. Toivoa siitä, etteivät jäätiköt jyrää meitä lähiaikoina.

    Tykkää

  2. Hyvä Kaj,

    Maapallon geologisen historian mittakaavassa arvioituna me elämme keskellä jääkautta, juuri nyt. Jäätiköt vain eivät ole laajimmillaan juuri tällä hetkellä (viimeiset 12 vuosituhatta tai sinnepäin).

    Tykkää

  3. Me elämme keskellä kautta, jossa ihminen, ja suurin osa muusta faunasta on kehittynyt. Miksi pidän siirtymistä takaisin johonkin eoseenin lämpöhuipun tapaiseen kauteen hyvänä uutisena?

    Tykkää

  4. Yhtä kaikki, noissa käyrissä tuossa ylhäällä asteikko on hämäävä. Kun rupesin niitä uudelleen tutkimaan, huomasin että rajuimmatkin niissä käyrissä näkyvät erot eivät erotu minun keittiön ikkunan ulkopuolella olevassa mittarissa lainkaan. Eli koko ennätys voi olla pyöristysvirhe tms. Ja vaikkei olisikaan pelkkä laskuvirhe, ei sitä kukaan huomaa, niin pienistä muutoksista puhutaan. Kun kahden peräkkäisen päivän lämpötilalukemat täällä meilläpäin usein vaihtelevat ±10 astetta. Siinä ei joku 0,5 astetta tunnu missään.

    Tykkää

  5. Aa, siis alunperin hyvänä uutisena pitämäsi seuraavan jääkauden peruuntuminen ei taidakaan toteutua. Tämäkö on uusi mielipiteesi? Kuinka monta kymmentä astetta mielestäsi pitäisi lämmetä, jotta jääkausia ei enää tulis?

    Tykkää

  6. Moni luonnontutkija kysyy mitä maapallo keskilämpötila oikeastaan kertoo? Sehän on vain eräs lämpömittarin pintaa pommittavien molekyylien (brownin liike) aikaansaama efekti, jota sitten manipuloidaan tilastomatematiikan avulla.

    Ilmastosta puhuttaessa täytyy muistaa, että se on luonteeltaan vaihteleva niin ajan kuin paikan suhteen ja sen suurimpana säätelijänä auringon ohella on veden faasivaihtelut (kaasu > neste > kiinteä) ja se tosiseikka, että maapallo on sininen – merten valloittama. Kiitos merien maapallon lämpötila on pysynyt varsin suppeassa vaihteluvälissä, jossa heilahdukset ovat liittyneet lähinnä mantereiden ja merten keskinäiseen sijaintiin aurinkoon nähden.

    Mitähän tuo ennätyslämpö 2014 oikein merkitsee. Todellisuudessa lämpötila ei ole muuttunut laisinkaan pariin kymmeneen vuoteen: http://www.thegwpf.com/content/uploads/2015/01/Screen-Shot-2015-01-16-at-16.30.48.jpg

    Tykkää

  7. Niin. Valitettavasti lämmintä ei saada, ei tuolla muutosnopeudella. Ei tällä vuosituhannella. Mutta toivotaan ettei ainakaan ala kylmentyä!

    Tykkää

  8. Ilmasto ei muutu itsestään, jokin muuttaa sitä, ja niitä tekijöitä on tietenkin useita.

    Tilastoja voidaan myös lukea myös niin, että ei lämpene, tai jopa viilenee. Miksi tilastosta otetaan vain viimeinen pätkä ja litistetään kaavion mittausuhteet tuollaiseksi? Siksi, että saadaan sellainen ”tulos” kuin halutaan. Mittaushistorian ajalta löytyy useita jaksoja, joista voidaan vetää sellainen tulos. Yhdessä ne näyttävät tältä:

    Viimeisen jääkauden aikana globaalilämpötila oli 4..6 astetta nykyistä alempi. Nykyisellä lämpenemisvauhdilla n. 0,2 astetta vuosikymmenessä saman suuruiseen muutokseen kuluisi 200 vuotta, mikä on geologisessa aikasaalassa todella lyhyt aika. Kotitehtävänä voi selvittää, kuinka kauan vastaava lämpeneminen jääkauden päättyessä kesti, ja mitä muita vaikutuksia sillä planeetallamme oli.

    Tykkää

  9. Mielenkiintoisia harppauksia. Mitenkähän nuo mittauspistet on valittu? Ja olisi mukavaa nähdä samalla kuvaajalla datan keittelemiseen käytetyt ”korjaukset”. Ne kun ovat varsin mielenkiintoista katsottavaa, vaikka äärimmäisen harvoin julkaistuja.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s