Juuttunut vai eikö juuttunut?

Tuulimyllyt

Uutta energiateknologiaa

Vuoden voi aloittaa vaikkapa vertaamalla kahta näkemyksellistä ääripäätä samasta asiasta.

Ensimmäisen tarjoaa aurinkoprofessoriksikin tituleerattu Peter Lund, joka otsikossa ilmoittaa ykskantaan:

Suomi on juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan

Parhaillaan käynnissä on maailmanlaajuinen energiavallankumous, ja sen myötä uusiutuvat energiat valtaavat markkinoita.

Suomen energiapolitiikassa ja markkinoilla on harvainvalta, poliittinen päätöksenteko ja isot energiatoimijat ovat lähellä toisiaan.

”Saksassa kuluttaja on pomo, Suomessa kuluttaja alistuu,” Lund kuittaa.

Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Juha Naukkarinen tunnistaa vastineessaan kaikki nämä kannanotot.

Suomiko juuttunut menneen maailman energiapolitiikkaan?

Onneksi tässä onkin jo tapahtunut paljon. Vuodesta 2012 puupohjainen energia on ollut kaikkein suurin yksittäinen energialähde maassamme, tuolloin se ohitti öljyn. Myös esimerkiksi sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa ja kaukolämmön erillistuotannossa puuenergia on selvästi suurin yksittäinen energialähde.

Jokin aika sitten uutisoitiin, miten Uusiutuva energia nousi Saksassa ykköseksi. Kysymys oli siitä, että uusiutuvilla tuotettu sähkö ylitti ruskohiilellä tuotetun. En muista nähneeni uutista vuonna 2012 siitä miten puubiomassa ylitti öljyn Suomessa. Ehkä en vain huomannut sitä. Nyt se on jo ainakin unohtunut, ja kansallemme luonteenomaiseen tapaan itsemme ruoskiminen jatkuu monessakin muodossa, olemme aivan surkeita, ja meidän pitäisi ottaa mallia Saksasta, jossa hommat osataan.

Vai osataanko? Naukkarinen jatkaa:

Sähköntuotannossamme hiilidioksidivapaan tuotannon osuus on jo noin 70 prosenttia, uusiutuvien ja kotimaisten energialähteiden osuus on noin 40 prosenttia. Molemmissa olemme selvästi pidemmällä, kuin kriitikoiden esimerkkimaassa Saksassa, jossa sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt ovat kaksinkertaiset Suomeen verrattuna, ja ylittävät selvästi myös EU-maiden keskiarvon.

Suomessa sähkön hinta on, suhteellisen raskaasta verotuksesta huolimatta, EU-vertailussakin varsin kohtuullinen ja kilpailukykyinen. Monien esittämässä esimerkkimaassa Saksassa sähkön hinta kotitalouksille ja valtaosalle saksalaista elinkeinoelämää on aivan EU:n kalleimmasta päästä. Suomen kotitalouksiin verrattuna saksalaisten maksama hinta on kaksinkertainen. Tämä on johtanut Saksassa niin sanottuun energiaköyhyyteen, arvioiden mukaan lähes miljoonalla kotitaloudella on vaikeuksia selviytyä korkeista sähkölaskuistaan. Tilanne johtuu mm. valtavista tuista, joita maksetaan erityisesti aurinko- ja tuulivoimalle.

Näinkö on käynyt siksi, että kuluttaja on pomo, vai mistä on kysymys?

Tähän aiheeseen voidaan palata myöhemmin ja esim. seuraavassa vuodenvaihteessa katsoa, kumpi tässä esitetyistä näkemyksistä on silloin vahvemmalla. Joko Saksan energiavallankumous osoittautuu fiaskoksi vuonna 2015, vai tarvitaanko vielä muutama vuosi lisää kokeilua?

Sillä välin Espanjassa

Energiauutiset kirjoittaa numerossa 6/2014 otsikolla:

Espanja teki täyskäännöksen

Artikkeli kertoo siis Espanjansa, jossa myös on vahvasti panostettu uusiutuvaan energiaan, valtion avokätisellä avustuksella tietenkin.

Lasku tuuli- ja aurinkovoimainvestoinneista on kuitenkin yllättänyt poliitikot. Energiantuottajille luvatut syöttötariffit ovat nostaneet sähkön hintaa ja lisänneet valtion velkaantumista. Muutaman vuoden takainen takuuhintajärjestelmä on osoittautunut kestämättömäksi, ja sitä on jouduttu radikaalisti korjaamaan.

Pääministeri lupasi, että uusiutuvaan energiaan sijoittaminen lisäisi työllisyyttä. Espanjan kunnianhimoisena tavoitteena oli tienata rahaa myymällä aurinkopaneeleita muille päästöjään vähentämään pyrkiville maille. Aurinkopaneeleista ei tullut odotettua rahasampoa. Päinvastoin, suurin osa laitteista tuotiin maahan ulkomailta.

Vuonna 2012 kokonaislasku uusiutuvan energian tukemisesta ylitti jo 30 miljardia euroa.

Vuonna 2012 uutta tuulivoimakapasiteettia asennettiin vielä 1122 megawatin edestä. Vuotta myöhemmin luku oli romahtanut 175 megawattiin.

Investoinnit uusiutuviin energiamuotoihin ovat tyrehtyneet. Sijoittajat ovat pelästyneet päätöksestä puuttua jo tehtyihin sopimuksiin. Tuhansia alan työpaikkoja on hävinnyt.

Saksan talous on paljon vahvempi kuin Espanjan, joten se kestää lypsämistä enemmän. Voi olla, että vielä ensi vuodenvaihteeseen mennessä Saksa ei ole tehnyt täyskäännöstä, mutta tämän vuosikymmenen aikana melko varmasti kyllä.

Naukkarinen, Lund: 1 – 0. Mutta jokainen voi tietenkin vetää omat johtopäätöksensä itse.

One thought on “Juuttunut vai eikö juuttunut?

  1. Kiitos taas hyvästä jutusta Kaj.
    sattui käteeni mainio kirja, jonka on kirjoittanut entinen anti-ydinvoima toimittaja Mark Lybnas.

    Mielenkiintoinen ja sujuvasti kirjoitettu kirjanen ympäristö-aktivistilta, joka on siirtynyt anti-nukesta pro-nukeen.

    Siinä käsitellään kaikkea ydinvoimaan liittyvää, ml alan historiaa, tekniikkaa ja politiikkaa.
    Linear-No-Threshold hypoteesi , Tsernobyl, Fukushima,hiroshima,….käsitellään selkeästi

    Meinaan, jos ottaa vakavasti kasvihuoneilmiön, pienhiukkaskuolemat, luonnon kestävyyden,.vain uudet (nopeat) ydinvoimalat pelastaa…..
    Paras lukemani yleisteksti …

    Mark Lynas
    Nuclear 2.0
    Why green future needs nuclear power
    2013, UIT Cambridge
    Löytyy ainakin Amazonilta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s