Elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät

Pintalämpötilamittausten mukaan kuluvan vuoden elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät. Näissä kahdessa kuvassa nähdään Nasan GISTEMP– sekä Hadley Centren HadCRUT4 –mittaussarjojen tietoa. Kuvissa on 10 ja 30 vuoden ajalta kuukausien maksimi, minimi ja keskiarvot, sekä kuluva vuosi ja kaksi edellistä vuotta. Syyskuun lämpötila ei ole vielä tätä kirjoittaessa päivittynyt HadCRUT4 -sarjaan.

GIS_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_9-2014_monthly

Kuva 1.

HadCRUT4_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_8-2014_monthly

Kuva 2.

GISTEMP-sarjan mukaan myös toukokuu oli historian lämpimin. HadCRUT4:n mukaan sekä touko- että kesäkuu olivat lämpimimmät. Sarjojen erot selittyvät vähän erilaisilla mittausverkostoilla sekä tilastointitavoilla.

Paitsi sääasemien mittareilla, lämpötilaa seurataan myös satelliiteista käsin. Seuraavassa ovat GISTEMP, HadCRUT4 –pintamittaussarjat sekä UAH-satelliittimittaussarja samoissa kuvissa.

Kuvassa 3. on vuosikeskiarvot sekä viiden vuoden liukuvat keskiarvot viimeisen 30 vuoden ajalta. Satelliittisarja ei tämän pidemmälle histoaan ulotukaan.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_30_years

Kuva 3.

Kuvassa 4. on vuosikeskiarvot sekä yhdentoista vuoden liukuvat keskiarvot koko sarjojen pituuden ajalta.

GISS_HadCRUT4_UAH_GLOBAL_Tempareture_Anomalies_2013(2014)_long

Kuva 4.

Viime aikoina paljon keskustelua herättänyttä ilmaston lämpenemisen pysähtymistä, saati päättymistä, ei näistä mittauksistakaan voida mitenkään yksiselitteisesti havaita. Lämpeneminen jatkuu edelleen, kuten teorian mukaan kuuluukin.

Tarkempia kuvia löytyy tämän blogin Data-sivulta.

12 thoughts on “Elo- ja syyskuu olivat mittaushistorian lämpimimmät

  1. Boris tarkoittaa sitä, että lämpötilan kehitystä ei pidä näyttää kuin mahdollisimman lyhyellä aikavälillä ….ja sillä lyhyelläkin aikavälillä lämpeneminen/luonnollinen vaihtelu on katsojan silmässä – ainakin Boriksen silmässä. Kuva 4 on suoranaista ”rienausta”.

    Tykkää

  2. Kaj, voisit näyttää sivullasi myös Spencerin käyrää kuvan 3 rinnalla, niin lyhyt aikaiset vaihteut näkyisivät paremmin. On nimittäin tärkeä osoittaa globaalissakin lämpötilassa ilmenevät suuret vuodenaikojen ja vuosien väliset vaihtelut.

    Mitä tulee kuvaan 4 niin yhdyn Petterin toteamiseen ”suoranaista rienausta”. Samassa käyrässä ei pidä esittää yli sata vuotta vanhaa aineistoa ”yhdenvertaisena” teknisesti luotettavamman aineiston kanssa. Suurimmat puutteet koskevat nimenomaan purjelaiva-aikakaudelta kerättyjä merialueiden lämpötiloja mukamas vertailukelpoisina. Vasta ARGO-poijujen aikakaudella (alk. 2003) voidaan mereltä saatavaa tietoa pitää luotettavana. Valitettavasti meillä ei ole pitkiä vertailukelpoisia lämpötilasarjoja kuin harvoilta paikoilta eikä niitä voi extrapoloida kattamaan koko maapalloa.

    Koko maapallon keskilämpötilasta keskustelu on muutenkin hyödytöntä, sillä se ei kerro ilmastosta mitään järkevää. Ranskalainen meteorolgi Marcel Leroux totesi jo kymmenisen vuotta sitten, että maapallon keskilämpötilasta puhuminen on yhtä hyödytöntä kuin maapallon keski-ilmastosta väitteleminen – ajallinen ja paikallinen vaihtelu on aivan liian suuri…

    Tykkää

  3. Tässä sulle Boris paikallista – ja ajallista vaihtelua. Paljo punaista, paljo lämpöä – vähä sinistä, vähä viileää. Sama toistuu yhä selvemmin kuukaudesta ja vuodesta toiseen. Samma på svenska.

    Tykkää

  4. Kai, juuri niin. Eikö alemman ilmakehän lämpötilat näytä hieman erilaisilta Spencerin tulostuksessa? Kuvastaa todella suurta vaihtelua ja loppuosalta tuskin lämpenemistä.

    Petteri, hyvä yritys. Viimeiset 15 vuotta eivät osoita varsinaista lämpenemistä kuten edellisessä viestissä osoitin. Näin on, vaikka ilmakehän CO2 pitoisuus on noussut 0,03%:sta 0,04%:iin.

    Sinä olet valinnut vertailuajankohdan sopivasti näyttämään pääosin vertailuajankohdan jälkeisiä nousseita lämpötiloja. Onhan selvä, että vertaamalla vuosien 1961-90 lämpötiloista laskettua keskilämpötiloja koko ajalta kuvassasi elokuun lämpötiloihin antaa pääosin positiivisia anomalioita pohjoiselle pallonpuoliskolle kun taasen eteläisellä pallonpuoliskolla väitteesi ei oikein pidä paikkaansa. Lisäksi pohjoisella pallonpuoliskolla on paljon enemmän maata, jossa vuoden lämpötilavaihtelu on eteläistä paljon suurempi vääristää tulosta.

    Minä taasen viittaan Ole Humlumin koostamiin karttoihin: http://climate4you.com/GlobalTemperatures.htm#Monthly%20surface%20air%20temperature%20anomalies%20versus%20average%201998-2006%20in%20areas%20between%20%2072oN%20and%2060oN joissa lämpeneminen on olematonta. Pyrin vain osoittamaan, että sopivasti valittujen vertailuajankohtien

    Suosittelen, että tutkiskelet Humlumin aineistoa hieman paremmin – se nimittäin ei sisällä vääristeleviä vertailuja ellei sitten kuva teksti nimenomaan mainitse toisin.

    Tykkää

  5. Boris, lämpötilat näyttävät aivan samanlaisilta Spencerin tulosteessa; hänellä punainen käyrä, minulla sininen. Oletko sitä mieltä, että yksittäisten kuukausien lämpötilat ovat merkitsevässä asemassa tässä trendissä?

    Tykkää

  6. Trendi on suurin piirtein sama eli lähinnä tasainen tällä vuosityhannella, joskin Spencerin käyrä on informatiivisempi kahdella tavalla. Ensiksikin siinä kuukauden keskilämpötilojen käyttö osoittaa selkeästi lämpötilojen “suuren” vaihtelevuuden, eli ilmakehän dynaamisen luonteen, jossa muut tekijät kuin CO2 näyttävät toimivan.
    Toiseksi Spencerin käyrästä havaitaan paremmin kuin sinun vuosikeskiarvojen perusteella sovitetusta käyrästä varsinaisen nousu trendin lopahtaneen vuoden 98/99 el Niñon jälkeen. Tätä pysähtyneisyyttä IPCC on pyrkinyt selittämään perusteettomasti lämmön häipymisenä valtamerien syvyyksiin.

    JK. Olet kai huomannut Marko Hamilon sinua siteeraavaa tekstiä ansiokkaassa ydinvoimajutussa Suomen Kuvalehden nro:ssa 32 8.8.2014?

    Tykkää

  7. Kuukausilukemilla tuski on merkitystä pidemmän aikavälin muutosta seurattaessa. Vuosilukematkin ovat merkityksettömiä, joten usein käytetään viiden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Ja nos nyt verrataan Spencerin kuvan punaista käyrää minun kaavioni keltaiseen käyrään, en näe niissä mitään eroa, paitsi että y-akselin skaala on erilainen, mikä ei kuitenkaan muuta informaatiota. Vuoden 2008 kohdalla molemmat käyrät putoavan vähän nollan alle, vuonna 2010 nousevat 0,4 asteen tuntumaan päättyen 0,25 asteeseen. Minun kuvassa tumma sininen on viiden vuoden liukuva keskiarvo, joka Spenceriltä puuttuu. Kuvani on Spencerin aineistosta piirretty. Samanlaisen käyrän voi samasta aineistosta piirtää kuka tahansa, joten minun käyrä se ei ole muuten kuin että olen juuri tuon kuvan piirtänyt. Data-sivulta löytyy linkki aineistoon, jos joku haluaa kokeilla.

    Huomasin Suomen Kuvalehden artikkelin. Hyvä, että asiasta kirjoitetaan. Hienoa myös, että blogin saa näkyvyyttä asiajulkaisuissakin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s