Kommentteja Leo Straniuksen blogiin “Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen”

Leo Stranius vastaa blogissaan ilmastotutkijoiden vetoomukseen perustaa ”energiajärjestelmää koskevat päätökset tosiasioihin eikä tunteisiin ja ennakkoluuloihin, jotka eivät päde 2000-luvun ydinteknologioihin.

Leo luettelee viisi syytä, joiden takia hän ei aio ainakaan vielä ryhtyä ydinvoiman puolustajaksi.

1. Energiansäästö ja uusiutuvat. Tehokkain keino ilmastohaasteeseen vastaamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi on energiansäästö ja -tehokkuustoimenpiteet sekä uusiutuvien energialähteiden lisääminen. Itse laitan aikani näiden asioiden edistämiseen.

Energiansäästö on tehokas keino, mutta rajallinen. Miksi ylipäätään tällä argumentilla vastustetaan ydinvoimaa? Energiansäästö, uusiutuvat ja ydinvoima eivät ole toisiaan poissulkevia vaihtoehtoja. Ne eivät ehkä ole vaihtoehtoja lainkaan, vaan välttämättömyyksiä, joita kaikkia tarvitaan.

Uusiutuvat eivät ole kovin tehokas keino, tästä on esimerkkinä mm. Saksa, jossa rakennetaan runsaasti uutta hiileen ja maakaasuun perustuvaa tuotantoa, vaikka Saksan ”energiewenden” on sanottu olevan yksi maailman kunnianhimoisimmista uusiutuvan energian hankkeista. Miksi hiiltä ja kaasua, jos uusiutuvat ovat niin tehokkaita?

2. Ongelmat. Ydinvoiman ongelma on uraanin louhinta, käytön turvallisuus ja jätteiden loppusijoitus sekä siihen liittyvät yhteiskunnalliset ja taloudelliset ongelmat. Ydinjäte säilyy pitkälle tulevaisuuteen tulevien sukupolvien hoidettavana.

Tutkijat puhuvat avoimessa kirjeessään ”turvallisempien ydinvoimajärjestelmien käyttöönotosta”. Ne nimenomaan eliminoivat uraanin louhinnan, käytön turvallisuuden sekä jätteiden loppusijoitusongelman. Itse asiassa ne ovat ainoa vaihtoehto jäteongelman todelliseen ratkaisemiseen. Tämä ratkaisu on ollut tiedossa yhtä kauan kuin ydinvoimaa on käytetty, koska fysiikka on tältä osin varsin hyvin hallinnassa. Tästä huolimatta ”jäteongelma” on yksi keskeisin argumentti ydinvoimaa vastaan.

3. Tyhjiä lupauksia. Ydinvoiman lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Suomessa Olkiluoto 3 -voimalan rakentaminen on viivästynyt, hinta moninkertaistunut ja luvatut päästövähennyksen jääneet toteutumatta. Nämä vuodet ja rahat olisi kannattanut investoida energiansäästöön ja uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen.

Ydinvoiman lupaukset eivät tietenkään ole kaikilta osin toteutuneet, mutta on aika absurdia kuulla se sellaisen järjestön sanomana, joka on itse tekemässä ydinvoiman lupausten toteutumista mahdottomaksi. Syy ei ole ydinvoiman, syy on politiikan. Toisaalta uusiutuvienkaan lupaukset eivät ole toteutuneet. Esimerkiksi Tanska on täysin riippuvainen niin kivihiilestä kuin maakaasutakin, massiivisesta tuulivoimaohjelmastaan huolimatta. Ydinvoimaan turvautunut Ranska ei ole lainkaan riippuvainen hiilestä eikä kaasusta. Alla olevat kaaviot osoittavat, miten kyseisten maiden sähköntuotannon energianlähteet ovat vuosien saatossa kehittyneet.

Ranskan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 1971...2011

Ranskan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 1971…2011

Denmark_Electricity_generation_1971-2011

Tanskan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 1971…2011

4. Liian hidasta. Kasvihuonekaasupäästöjä täytyy vähentää nopeasti. Energiasäästötoimenpiteiden ja uusiutuvien energialähteiden käyttöönotto (aurinko, tuuli, bioenergia) on nopeaa ja kasvaa tällä hetkellä huumaavaa vauhtia siinä, missä ydinvoiman käyttö vain vähenee. Uuden ydinvoiman rakentaminen kestää lupaprosesseineen helposti 10 vuotta.

Ei lainkaan. Viittaan edelleen yllä oleviin kaavioihin Tanskan ja Ranskan kehityksestä. Lisäksi otetaan esimerkiksi Saksan tilanne, jossa fossiilisten polttoaineiden käytössä ei juuri minkäänlaista vähenemistä ole näkyvissä. Tämä on osittan seurausta siitä, että Saksa on korvaamassa uusiutuvilla juuri ydinvoimaa, ei fossiilisia.

Saksan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 1971...2011

Saksan sähköntuotannon primäärienergianlähteet 1971…2011

Voidaan myös ajatella, että jos EPR-tyyppisen laitoksen rakentaminen kestää 10 vuotta ja tällä tavalla saadaan 1650 MW päästötöntä kapasiteettia, vastaavan energiamäärän tuottamiseen tarvitaan n. 2800 kpl 3 MW:n tuulivoimalaa. Jos ne rakennettaisiin kymmenessä vuodessa, pitää vuodessa pystyttää 280 voimalaa, eli yksi joka arkipäivä. Melkoinen urakka sekin, eikä lopputulos tuulettomana päivänä silti takaa ydinvoimaan verrattavaa tehoa.

5. Keskitetty ja vanhanaikainen. Keskitettyjen energiaratkaisujen (ydinvoima) aika on ohi. Energian toimitusvarmuuden, turvallisuuden ja erityisesti päästöjen vähentämisen kannalta kannattaa suosia hajautettuja energiamuotoja.

Ydinvoima on käytetyistä energiamuodoista uusin, vasta n. 70 vuotta vanha. Tuulivoimaa on käytetty 2600 vuotta ja vesivoimaa peräti 5000 vuotta. Energian toimitusvarmuuden kannalta kaikkein hankalimpia ovat juurikin uusiutuvat tuuli ja aurinko, koska niiden tuotanto vaihtelee epämääräisesti sääolosuhteiden, vuoden- ja vuorokaudenajan mukaan. Juuri siihen Saksakin tarvitsee rinnalle lähes entisentehoisen fossiilikapasiteetin; paikkaamaan katkonaisesti toimivia uusiutuvia.

Käsitys ”keskitetty energiajärjestelmä” on melko epämääräinen. Uusiutuvien vaihtelevaa tuotantoa yritetään tasata sähköverkkoja vahvistamalla sillä periaatteella, että jossain tuulee aina. Ei tuule, ja vaikka tuulisikin, muodostuvat sähkön siirtomatkat uusiutuvilla huikean paljon pidemmiksi kuin ydinvoimalla, jota voidaan rakentaa, ja on rakennettukin hajautetusti.

Olen valmis keskustelemaan näistä ja muistakin asioista Leon ja muiden hienojen, oikealla, ilmastonsuojeluasialla olevien ihmisten kanssa. Jokainen on asiantuntija omalla alallaan, joten ymmärrän, että tässä esittämäni kannanotot eivät välttämättä avaudu ilman perusteellista asioihin perehtymistä. Nykyisin käytössä oleva ydinvoimatekniikka on sotilastekniikan peruja. Hansenin ja kumppaneiden mainitsemat uudet tekniikan, kuten IFR ja MSR (ks. viitteet tämän tekstin lopussa) ovat peräisin 1960-1980 –luvuilta, mutta ne ovat hautautuneet arkistoihin, koska sotilastekniikka aikanaan tuli valituksi, ja koska politiikka ja ympäristöaktivismi ovat hylänneet ne. Ne on aika kaivaa arkistoista esiin, koska ne voivat eliminoida kaikki keskeisimmät syyt vastustaa nykyisenkaltaista, kieltämättä tehotonta ja vanhanaikaista ydinvoimaa.

Janne Korhonen on kommentoinut samaista kirjoitusta omassa blgissaan:

Leo Stranius jatkaa harhaanjohtavan tiedon levittämistä

  1. Leo Stranius: Ilmastoaktivistien ei kannata uhrata voimia ydinvoiman puolustamiseen
  2. Huippututkijoiden vetoomus: ilmastoaktivistien tulisi kannattaa ydinvoimaa
  3. IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
  4. Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
  5. Sulasuolareaktori – katsaus historiaan
  6. Euroopan laajuinen tuulivoimaverkosto ei poista säätötehon tarvetta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s