James Hansen: Miksi minun on puhuttava ilmastonmuutoksesta

Rauli Partanen on Kaikenhuippu-blogissaan julkaissut säännöllisesti muiden mielenkiintoisten aiheiden lomassa viikon videoita. Viimeisin viikon video on syytä julkaista laakemmallekin yleisölle. Videolla James Hansen kertoo omasta urastaan, ilmastotutkimuksen havainnoista, sekä kohtaamastaan vastarinnasta, jolla hänet on muutamaan otteeseen yritetty vaientaa. Hän esittää myös Fee and dividend päästöveromallinsa, josta olen aiemmin kirjoittanut täällä.

PS. Älkää toki unohtako Vitsknurkkaa. Löytyy oikeasta sivupalkista muiden blogisyötteiden alapuolelta. Huumoria ei sentään sovi unohtaa.

21 thoughts on “James Hansen: Miksi minun on puhuttava ilmastonmuutoksesta

  1. James Hansenin tuomiopäivän julistus on verrattavissa par’aikaa televisiosss nähtävään ”2012” tuomiopäiväfilmiin, jossa auringon aktiivisuus kasvaa suistaen maapallon tuhoaan kohti.

    Valitettavsti Hansen uskoo omiin mielikuviinsa, jotka hän taitavasti kutoo tieteellisten faktojen sekaan saadakseen julistuksensa uskottavammaksi.

    Tykkää

  2. Niin, nohn, ainakin James kutoo uskomuksensa tieteellisten faktojen sekaan. Se lienee se mitä ihmiset tekevät, koska absoluuttista faktaa on mahdoton esittää toiselle ilman että se kutoutuisi jonkin uskomuksen sekaan.

    Hansenin tieteellisten faktojen kanssa tilanne on kuitenkin kertaluokkaa parempi, kuin joillain muilla, jotka taitavasti vääristelevät ja poimivat sopivia kirsikoita tieteellisistä faktoista, jotta saavat oman uskomuksensa näyttämään siltä, että se on tieteellinen ja uskottava.😐

    Alla olevan linkin takana kuvaillaan vähän tarkemmin ilmastonmuutos-denialistien anatomiaa:
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2012/03/27/ilmastodenialismin-anatomiasta/

    Tykkää

  3. James Hansen on katkeroitunut ja kivenkovaan omaan asiaansa uskova tutkija, joka vielä yrittää kauhukuvien maalauksilla saada joukkoja taakseen ilmastopelotteluun. Kuuluu samaan kategoriaan kuin Al Gore, jolla on ideologisten näkemysten lisänä myös omia taloudellisia tavoitteita mm päästökaupassa.

    Tuo sinun ilmastodenialistin anatomiaa ruotiva ketjusi taasen osuu pahasti harhaan haukkumalla skeptikkoja öljy-yhtiöiden kätyreiksi. Suuri osa tuntemistani skeptikoista (ja tunnen todella monia) ovat lähinnä joko eläkkeellä tai sellaisissa työtehtävissä, jossa ilmastotieteeseen kriittinen suhtautuminen ei vaikuta toimentuloon.

    Kuten tiedät tartuin vakavalla mielellä ilmastotiedon julkaisemaan suomennokseen ClimateSkeptics:in John Cookin kirjaseen ”Tieteellinen opas ilmastoskeptisimiin”. Näkemykseni oppaassa olleista virheistä esitin http://ilmasto.wordpress.com/2012/03/24/skeptinen-kirjanen-ilmastoskeptikoista/ ja varsinaiset kommenttini Oppaan eri väittämiin löytyvät: http://www.kolumbus.fi/boris.winterhalter/PDF/OpasBWvsJohnCook.pdf

    Mikäli väittämissäni on virheitä pyydän osoittamaan ne eriteltyinä, jotta voin tarvittaessa korjata virheeni.

    Tykkää

  4. Mistä sinä tiedät mikä James Hansen on ja ei ole? Pitääkö tämä nyt ottaa ihan vain lausumanasi ad hominem -totuutena?

    Ja missä minä haukuin skeptikkoja öljy-yhtiöiden kätyreiksi? Esitin mielestäni kysymyksen, että:
    ”Onko minkäänlaista ristiriitaa siinä, että mm. fossiilisia tuottavat monikansalliset yritykset rahoittavat denialistisia ja skeptisiä näkökantoja esille tuovia organisaatioita, ja nämä tahot olettavat kuitenkin kantansa otettavan vastaan puolueettomana näkemyksenä?”

    En sano heitä kätyreiksi missään. Kysyn, että onko näissä rahoituskuvioissa minkäänlaista ristiriitaa. Mutta tuohon ylläolevaan kysymykseen saisin mielellään sinultakin vastauksen.

    Tervettä skepsismiä vastaan minullakaan ei ole sinänsä mitään. Mutta tässä yhteydessä en tarkoita tervettä skepsismiä vaan vähän jotain muuta (myönnän että olisin voinut tuoda tämän ilmi selkeämmin tuossa kysymyksessä).

    Tykkää

  5. Kummallisia ovat ”skeptikoiden” käsitykset tieteestä. Ettäkö tutkijat ”uskovat”? Tutkijat kehittävät teorioita, sen jälkeen teorioita kuvaavat matemaattiset yhtälöt. Sen jälkeen he laskevat, ja tulos on se mikä se on. Koska kaikkia ilmastoon vaikuttavia tekijöitä ei tunneta, tai ei kyetä laskemaan, tulosten yhteydessä annetaan virhemarginaali. Jos ja kun tulokset osoittavat, että lämpenee ja jos ja kun jää sulaa lämpötilan kohotessa, totta hitossa se pelottaa ketä tahansa, joka oikeasti ymmärtää minkä kokoluokan ”ongelmasta” on kysymys.

    James Hansen on yksi niistä harvoista tutkijoista, joiden aikaisempia tuloksia pääsemme tänään verifioimaan ihan täyden mittakaavan laboratoriokokeen perusteella:

    http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3372

    Hullu pitää olla, jos koetta haluaa tieten tahtoen jatkaa, ennen kuin ”uskoo” sen minkä monet jo tietävät.

    Tykkää

  6. Pyydän anteeksi Rauli; et sinä haukkunut kätyreiksi, mutta mielestäni samaan lopputulokseen päätyy lauseesi denialistiketjussa: ”Meillä on vain öljy- ja tupakka-teollisuutta (esimerkkeinä), joka rahoittaa tahoja, jotka kaikin keinoin pyrkivät luomaan sen vaikutelman että tämä debatti olisi jotenkin kesken.”

    Kun kysyt Hansenista, niin Anthony Watts’n sivulla on varsin mielenkiintoi
    nen kooste Hansenista: http://wattsupwiththat.com/2012/04/10/hansen-and-schmidt-of-nasa-giss-under-fire-engineers-scientists-astronauts-ask-nasa-administration-to-look-at-emprical-evidence-rather-than-climate-models/

    Ilmeisesti katkeroituminen johti ylilyönteihin. Sääli hyvää miestä.

    Itse päädyin äsken lukemaan Hansen et al 1981 julkaisua, eli niiltä ajoilta kun hän alkoi miettiä ilmaston lämpenemistä ja löysi siihen syyt CO2:sta ja fossiilisista polttoaineista ym. Tuolloin, siis yli 30 vuotta sitten, Hansen teki todellista tiedemiehen työtä. Se tutkimus ”Climate Impact of Increasing Atmospheric Carbon Dioxide. Science 213, 4511, 957-966 on todella lukemisen arvoinen.

    Kain linkki CO2-raporttii on mielenkiintoinen havainto sinäänsä. Siinä on ympätty Hansenin 1981 käyrän päälle nykypäivään ulottuva GISS lämpötiladata. Harhaan johtavaksi kuvan tekee käyrän alkupään sijoittuminen vuoteen 1950, kun 1930-40 luvun lämpö on loppunut ja alkaa tasainen vaihe jota seuraa jälleen lämpeneminen. Samaan yhteyteen Hansen oli aliarvioinut (ymmärrettävästi) fossiilisten polttoaineiden käytön todella raju lisääntyminen ja ilmakehän CO2-pitoisuuden nousu, joka näin jäi todellisuutta myöhäisemmäksi. Muutoin uskon, että todellinen mitattu lämpötila ei olisi noussut Hansenin porukan ennusteita korkeammalle.

    Tässäkin täytyy muistaa, että Hansenin ennusteet perustuivat CO2:n ilmastopakotteen liioitteluun (Fig. 5 1981 tutkimuksessa).

    Tykkää

  7. Hansen et al 1981 julkaisuun pääsee tutustumaan täällä:

    http://thedgw.org/definitionsOut/..%5Cdocs%5CHansen_climate_impact_of_increasing_co2.pdf

    ”This is independent of the climate model’s equilibrium sensitivity for the range of likely values, 1.4° to 5.6°C.”

    Tässäkin täytyy muistaa, että Hansenin ennusteet perustuivat CO2:n ilmastopakotteen liioitteluun

    Raportissa esitetään erisuuruisia ilmastoherkkyyksiä. Malli, jossa ilmakehän absoluuttinen kosteus on lukittu eikä lumen, jään tai kasvillisuuden takaisinkytkenää ole mukana lainkaan, antaa ilmastoherkkydeksi 1,2°C. Malli, jossa on ilmakehän suhteellinen kosteus on lukittu, antaa ilmastoherkkyydeksi 1,9 °C.

    Voitko Boris kertoa, millä tavalla ilmastoherkkyys 1,4°…5,6°C on liioiteltu?

    Tykkää

  8. Tällä kerralla minun niin sanottu ”perstuntuma”, t.s. malleihin perustuvana ei kuulosta perusteltuna, tosin monet skeptikot pitävät noi asteen suuruista ilmastoherkkyyttä mahdollisena.

    Tykkää

  9. Fysikaalisia ja kemiallisia ilmiötä mallinnetaan luomalla niistä ensin teoria ja teoriasta matemaattiset yhtälöt, jotka kuvaavat ilmiötä todellisessa luonnossa. Kaavojen avulla pystytään laskemaan, miten ilmiöt luonnossa toteutuvat. Yksinkertainen esimerkki matemaattisesta mallista on esimerkiksi mekaniikan toinen peruslaki F = ma, jonka Isaac Mewton julkaisi vuonna 1687. F = ma on malli, joka kuvaa voimaa massan ja kiihtyvyyden funktiona. Malli antaa tuloksen, joka vastaa todellisuutta. Tulos on se mikä se on, perstuntumasta riippumatta.

    Ilmakehän fysikaaliset ilmiöt ovat hyvin monimutkaisia. Niitä ei voi yksinkertaisella matematiikalla mallintaa. Ilmakehän toimintaa kuvaavasta mallista tulee väkisin hyvin suuri, ja sen ratkaiseminen matemaattisesti on työlästä. Käsin voidaan laskea vain hyvin yksinkertaisia ilmakehämalleja. Svante Arrhenius menetteli näin. Hän otti malliinsa mukaan silloin tunnetut ilmakehän ilmiöt, ja sai laskemalla ilmastoherkkyydeksi 5,6 astetta. Nykytietämyksen mukaan sen on yläkanttiin, mutta kuitenkin, se oli ensimmäinen tieteellinen laskelma ilmastoherkkyydestä.

    Tämän päivän ilmakehämallit ovat tarkempia. Ne ovat myös niin massiivisia, että niiden laskemiseen tarvitaan tietokone. Puhutaan tietokonemalleista, mutta siinä ei ole mitään mystistä. Tietokone ei tiedä mitään. Se on vain tietokone, jota käytetään massiivisten yhtälöryhmien ratkaisemiseen matemaattisesti. Tulos on silti se mikä se on, yhtälöryhmän matemaattinen ratkaisu.

    Perstuntuma voi kertoa jotain yksinkertaisista ilmiöistä, kuten juuri mekaniikasta. Lujuuslaskenta on tyypillinen esimerkki, jossa teollisuudessa käytetään hyvin monimutkaisia laskentamalleja, joita ei enää käsipelillä voi ratkaista. Tarvitaan ”tietokonemalli”. Ilmakehä on vielä astetta monimutkaisempi kokonaisuus, jonka kaikkia ilmiöitä ei toistaiseksi kyetä matemaattisesti ratkaisemaan. Pullonkaulana on pääasiassa tietokoneiden laskentakapasiteetti, ja osittain myös satunnaisuus. Esim. pilvien muodostuksessa tarvittavien tiivistymisytimien satunnaisuus on yksi sellainen.

    Lienee päivänselvää, että yhtään kenenkään ”perstuntuma” ei riitä malleja paremmin arvioimaan, mikä ilmastoherkkyys on.

    Tykkää

  10. ”Boris Winterhalter
    Kiitos “opetaja”!”

    Herranjestas, pyysin vaimoa pitämään kyljistä kiinni, etten kuole nauruun;)!

    Saipa mekaniko kerrankin kunnolla nenälleen,

    Tykkää

  11. Joo mua kans naurattaa. opetaja, mekaniko… hehheh. Vaikka ihan yleisiähän kirjoitusvirheet ovat ei siinä mitään. Mutta noi nimenomaiset osuivat jotenkin mehukkaaseen kohtaan kyllä, ei voi mitään. Vittuilulta lähtee väkisinkin tiukin terä pois, jos vittuiluun sisältyy virheitä.😀

    Ja sitten toi kyvyttömyys tajuta ja/tai ottaa huomioon, että keskustelua tosiaan voi seurata joku muukin. Aivan priceless.

    Tykkää

  12. Täällähän saa nauraakin, vaikka erittäin vakavasta aiheesta onkin kyse😀

    Vitsinurkkakin on, hämmästyttävää kyllä, säilyttänyt viihdearvonsa kuukaudesta toiseen. =-O

    Tykkää

  13. @ Boriksen hieno ironia saattaa todellakin mennä hukkaan näiden pidempään oksassa roikkuneiden kädellisten seurassa.

    Kaj, etkö mitään fiksumpaa keksinyt Tanskasen mokaamiseksi, kuin ”vitsinurkan”? Pisteet menevät nyt kirkkaasti Tanskaselle ja saa lisää lukijoita,
    jotka osaavat ajatella omillakin aivoillaan (?).

    Tykkää

  14. Hanskanen, kuinkahan fiksua on kommentoida anonyyminä itseään samalla paljastaen päivänselvästi oman henkilöllisyytensä? Onko itseään mahdollista nolata enempää?

    Tykkää

  15. http://www.hs.fi/talous/Kivihiilen+k%C3%A4ytt%C3%B6+kasvoi+energiamarkkinoilla/a1305580414193

    Kivihiilen kulutus kasvoi BP:n mukaan viime vuonna 5,4 prosenttia. Se ei johtunut vain Kiinan kiivaasta kasvusta. Japanin maanjäristys ja Saksan päätös luopua ydinvoimasta sekä korkeat öljyn ja kaasun hinnat ohjasivat energian kulutusta hiileen.

    Fossiilisten polttoaineiden kulutuksen kasvu lisäsi energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä. Ne kasvoivat 3,0 prosenttia vuotta aiemmasta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s