Maailman suurin biovoimala paloi

Tilburyn hiilivoimalan muuttaminen biovoimalaksi aloitettiin noin vuosi sitten. Voimala tuotti 750 MW sähköä pelkästään puupellettiä polttamalla. Uusittu voimala ehti olla käytössä pari kuukautta, kunnes pellettisiiloissa syttyi viime viikolla tuhoisa tulipalo.

Neljäntuhannen tonnin pellettivaraston syttymissyytä ei vielä varmuudella tiedetä, eikä tuhojen laajuudesta ole toistaiseksi uutisoitu.

Biomassa on huomattavasti syttymisherkempää kuin kivihiili, jolle voimala on alun perin suunniteltu. Päästövähennystavoitteiden myötä pelletin, tai pelletin ja hiilen sekapolttoa ollaan lisäämässä useissa kohteissa meillä Suomessakin. Tilburyn esimerkki osoittaa, ettei polttoaineen vaihto ole aivan yksinkertainen eikä riskitön. Pelletti on erittäin kuivaa ja pellettipalon sammuttaminen on vaikeaa. Pelletti turpoaa kastuessaan, mikä rajoittaa veden käyttöä sammutuksessa. Siilossa turpoava pelletti voi murtaa siilon ja aiheuttaa lisätuhoja. Kuiva puupöly on myös hyvin räjähdysherkkää.

Tuore biomassa, kuten metsähake, syttyy varastoitaessa herkästi aivan itsestään. Hakkeesta muodostuva pöly sisältää bakteeritoiminnan johdosta erilaisia endotoksiineja, mitkä tekevät pölyn hengittämisen terveydelle vaaralliseksi. Suuret hakemäärät voivat levittää ympäristöön epämiellyttävää hajua.

Kaikki luetellut ongelmat ovat tietenkin ratkaistavissa. Kokemuksia suurista biovoimaloista on toistaiseksi melko niukasti, joten biomassan käytön aiheuttamia lopullisia kustannuksia ei varmuudella vielä tiedetä.

Pelletin saatavuus on toinen kysymys. Tilburyyn pelletit tuotiin Georgiasta, Yhdysvalloista. Bioenergian lisäämistä on Suomessa perusteltu mm. sen työllistävällä vaikutuksella kotimaassa. Toteutuuko tämä, vai tuleeko biomassasta uusi bulkkituote maailmanmarkkinoille fossiilisten polttoaineiden rinnalle, on toistaiseksi avoin kysymys. Tilburyn 750 MW:n pellettivoimala polttaisi pikaisen arvion mukaan noin neljä miljoonaa tonnia pellettiä vuodessa. Määrä ylittää Suomen vuosituotannon noin kymmenkertaisesti.

7 ajatusta artikkelista “Maailman suurin biovoimala paloi”

Itsesyttyminen on todellinen riski tällaisten polttoaineiden varastoinnissa ainakin suuressa mittakaavassa. Varaston pitäminen pienenä vähentää riskiä tehokkaasti. Siilovarastoinnissa syttymisriski saataisiin kuriin esim. suojakaasulla, mutta se lienee liian kallis ratkaisu.

Hakkeen hajun epämiellyttävyys on ainakin jonkin verran makuasia ja puuperäisiin löyhkiin on Suomessa totuttu monella paikkakunnalla. Selluprosessin hajut on eri asia.

TykkääTykkää

Vastaus

Kaj Luukko | 3 huhtikuun, 2012 20:55

Itsesyttyminen on hiilelläkin ongelma, mutta kostealla biomassalla vielä paljon suurempi. Varaston pienentäminen tietysti vähentää riskiä, mutta voimalassa, joka polttaa about 700 tonnia tunnissa, kovin pieni varasto ei yksinkertaisesti riitä.

TykkääTykkää

Tuntuu tuo palanut voimala mittakaavaltaan liian suurelta Suomeen. Biovoimalat ovat kai lähtökohtaisesti pienempiä kuin esim. hiilivoimalat tai ydinvoimalat.

TykkääTykkää

Vastaus

Kaj Luukko | 3 huhtikuun, 2012 23:33

Pitää paikkansa. Pelletti on parhaimmillaan pienissä kattiloissa, joissa se voi korvata kevyttä- ja raskasta polttoöljyä. Voimalaitospolttoaineeksi se on turhan pitkälle jalostettua tavaraa. Mutta tuohon sitä nyt kumminkin ollaa käyttämässä, meilläkin.

TykkääTykkää

Hmm.. Näyttää siltä siis että teemme lopulta kyllä oikeitakin ratkaisuja, kunhan ensin kokeilemme kaikki väärät ja huonot.
No ei vaan, mutta en kyllä ollut tietoinen tämänkaltaisista vaaroista ja riskeistä biovoimaloiden yhteydessä. Vittu. Eikö täällä nyt jokin voisi mennä vähän helpomman kautta…? Että saataisiin se hiili korvattua sillä biomassalla ilman mitään helvetin räjähdyksiä? Eikö siinä ole jo muutenkin ihan tarpeeksi ongelmia ja heikkouksia…

Kun otetaan huomioon vielä esim tämä:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757-1707.2012.01169.x/abstract

Owing to the peculiarities of forest net primary production humans would appropriate ca. 60% of the global increment of woody biomass if forest biomass were to produce 20% of current global primary energy supply. We argue that such an increase in biomass harvest would result in younger forests, lower biomass pools, depleted soil nutrient stocks and a loss of other ecosystem functions. The proposed strategy is likely to miss its main objective, i.e. to reduce greenhouse gas (GHG) emissions, because it would result in a reduction of biomass pools that may take decades to centuries to be paid back by fossil fuel substitution, if paid back at all. Eventually, depleted soil fertility will make the production unsustainable and require fertilization, which in turn increases GHG emissions due to N2O emissions. Hence, large-scale production of bioenergy from forest biomass is neither sustainable nor GHG neutral.

TykkääTykkää

Vastaus

@ Täytä huuhaata, yksin Helsingin energian tuottavan pellettivoimalan polttoaine tulisi koota erittäin laajalta alueelta ja logistiikkakulut olisivat valtavat, puhumattakaan joka kolmas minuutti ajavan kaksiosaisen täysperävaunurekan aiheuttamasta liikennekuormituksesta sisääntuloteillä.

TykkääTykkää

Vastaus

@ Ahaa, IP-banni!

Säälittävä m-ulkku tämä ”gaia”-Luukko, kun estää muiden mielipiteet, omansa on aina oikea? No, leiki vihertoveriesi kanssa, kun on alapää pervo, mitäs muuta voisi yläpääkään olla?

Ques who ;)?

Viherveli Markus sanoi, että ei tule anonymusta illalla, jos et bänni ;)?

[Estää muiden mielipiteet, heh heh. Katsos Hannu, kun ei osaa käyttäytyä, ei saa leikkiä tällä hiekkalaatikolla. Jos omalla hiekkalaatikolla ei ole kavereita, niin voi voi. Mutta paljasta vaan kaikki muutkin käyttämäsi proxyt, niin saadaan ne killfileen. Asialliset kommentit palautan edelleen roskalaatikosta, kuten huomaat.]

TykkääTykkää

Vastaus

Timo K | 3 huhtikuun, 2012 20:34

Itsesyttyminen on todellinen riski tällaisten polttoaineiden varastoinnissa ainakin suuressa mittakaavassa. Varaston pitäminen pienenä vähentää riskiä tehokkaasti. Siilovarastoinnissa syttymisriski saataisiin kuriin esim. suojakaasulla, mutta se lienee liian kallis ratkaisu.

Hakkeen hajun epämiellyttävyys on ainakin jonkin verran makuasia ja puuperäisiin löyhkiin on Suomessa totuttu monella paikkakunnalla. Selluprosessin hajut on eri asia.

TykkääTykkää

Vastaus
- Kaj Luukko | 3 huhtikuun, 2012 20:55
  
  Itsesyttyminen on hiilelläkin ongelma, mutta kostealla biomassalla vielä paljon suurempi. Varaston pienentäminen tietysti vähentää riskiä, mutta voimalassa, joka polttaa about 700 tonnia tunnissa, kovin pieni varasto ei yksinkertaisesti riitä.
  
  TykkääTykkää
Timo K | 3 huhtikuun, 2012 22:04

Tuntuu tuo palanut voimala mittakaavaltaan liian suurelta Suomeen. Biovoimalat ovat kai lähtökohtaisesti pienempiä kuin esim. hiilivoimalat tai ydinvoimalat.

TykkääTykkää

Vastaus
- Kaj Luukko | 3 huhtikuun, 2012 23:33
  
  Pitää paikkansa. Pelletti on parhaimmillaan pienissä kattiloissa, joissa se voi korvata kevyttä- ja raskasta polttoöljyä. Voimalaitospolttoaineeksi se on turhan pitkälle jalostettua tavaraa. Mutta tuohon sitä nyt kumminkin ollaa käyttämässä, meilläkin.
  
  TykkääTykkää
Rauli Partanen | 4 huhtikuun, 2012 8:29

Hmm.. Näyttää siltä siis että teemme lopulta kyllä oikeitakin ratkaisuja, kunhan ensin kokeilemme kaikki väärät ja huonot.
No ei vaan, mutta en kyllä ollut tietoinen tämänkaltaisista vaaroista ja riskeistä biovoimaloiden yhteydessä. Vittu. Eikö täällä nyt jokin voisi mennä vähän helpomman kautta…? Että saataisiin se hiili korvattua sillä biomassalla ilman mitään helvetin räjähdyksiä? Eikö siinä ole jo muutenkin ihan tarpeeksi ongelmia ja heikkouksia…

Kun otetaan huomioon vielä esim tämä:
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/j.1757-1707.2012.01169.x/abstract

Owing to the peculiarities of forest net primary production humans would appropriate ca. 60% of the global increment of woody biomass if forest biomass were to produce 20% of current global primary energy supply. We argue that such an increase in biomass harvest would result in younger forests, lower biomass pools, depleted soil nutrient stocks and a loss of other ecosystem functions. The proposed strategy is likely to miss its main objective, i.e. to reduce greenhouse gas (GHG) emissions, because it would result in a reduction of biomass pools that may take decades to centuries to be paid back by fossil fuel substitution, if paid back at all. Eventually, depleted soil fertility will make the production unsustainable and require fertilization, which in turn increases GHG emissions due to N2O emissions. Hence, large-scale production of bioenergy from forest biomass is neither sustainable nor GHG neutral.

TykkääTykkää

Vastaus
Wanha Pieru | 4 huhtikuun, 2012 9:49

@ Täytä huuhaata, yksin Helsingin energian tuottavan pellettivoimalan polttoaine tulisi koota erittäin laajalta alueelta ja logistiikkakulut olisivat valtavat, puhumattakaan joka kolmas minuutti ajavan kaksiosaisen täysperävaunurekan aiheuttamasta liikennekuormituksesta sisääntuloteillä.

TykkääTykkää

Vastaus
Gamla gasutgivare | 4 huhtikuun, 2012 9:57

@ Ahaa, IP-banni!

Säälittävä m-ulkku tämä ”gaia”-Luukko, kun estää muiden mielipiteet, omansa on aina oikea? No, leiki vihertoveriesi kanssa, kun on alapää pervo, mitäs muuta voisi yläpääkään olla?

Ques who ;)?

Viherveli Markus sanoi, että ei tule anonymusta illalla, jos et bänni ;)?

[Estää muiden mielipiteet, heh heh. Katsos Hannu, kun ei osaa käyttäytyä, ei saa leikkiä tällä hiekkalaatikolla. Jos omalla hiekkalaatikolla ei ole kavereita, niin voi voi. Mutta paljasta vaan kaikki muutkin käyttämäsi proxyt, niin saadaan ne killfileen. Asialliset kommentit palautan edelleen roskalaatikosta, kuten huomaat.]

TykkääTykkää

Vastaus