Asia jota olen ihmetellyt, mutta en ole saanut vastausta: Kuinka suuri osa Suomen päästöistä aiheutuu Suomalaisten omasta kulutuksesta, ja kuinka suuri osa vientiteollisuudestamme? Mehän valmistamme paperia ja terästä ties kuinka monen miljoonan ihmisen tarpeeseen, mutta kaikki niiden tuotannossa syntyneet päästöt jäävät meidän kirjanpitoon.
Vastavuoroisesti voidaan kysyä, kuinka paljon päästöjä olemme ulkoistaneet tuomalla tavaroita ulkomailta, jolloin niiden päästöt jäävät sinne, tämä päivänä yhä enenevässä määrin Kiinaan. Mikä on tilanne koko Euroopassa? Onko Eurooppa päästöjen nettoviejä vai –tuoja?
Vastauksen tarjoaa eilinen uutinen CO2-raportissa:
Teollisuusmaiden päästöleikkaukset hukkuvat tavaroiden tuontiin
Just näin. Eurooppa kärvistelee yksipuolisen ilmastopolitiikkansa kanssa, saa kirjanpidollisesti aikaan vähennyksiä, mutta vain koska ei ota huomioon ulkoa ostamiensa tuotteiden vaikutusta globaalilla tasolla. Tällä tavalla tästä ei tule mitään. Ei niin yhtään mitään. Sama kirjanpidollinen virhe koskee tietenkin muitakin teollisuusmaita, USA:ta etunenässä, jonka omatkin päästöt ovat monumentaaliset.
Eija-Riitta Korholasta voidaan olla monta mieltä, mutta hän taitaa sittenkin olla aivan oikeassa. Hän on kirjoittanut hiilivuodosta paljon ja usein. Toistaiseksi on näyttänyt siltä, että puheet ovat kantautuneet kuuroille korville. Ehkä totuus vähitellen paljastuu. Korholan hiilivuotokirjoituksia voi etsiä tästä ja tästä.
Ehkä Korhola ei ole täysin oikeassa? Ehkä kukaan ei vain ole huomannut, että hiilivuotoa tapahtuu itse asiassa kaikkialla ja kaiken aikaa, ei ainoastaan päästömaksujen ja energian hinnan kallistumisen Euroopasta ulos ajaman teollisuuden johdosta. Maailmantalous muuttuu, on muuttunut jo pitkään. Tuotantoa siirtyy halpamaihin, joissa päästöistä ei piitata tuon taivaallista, eikä kukaan, KUKAAN, ole osannut ottaa tätä todellista hiilivuotoa huomioon Euroopan päästömääriä laskiessaan. Ei siis semminkään ihme, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee kaiken aikaa.
Tällä tavalla tästä ei tule mitään. Ei niin yhtään mitään.
Pitäisikö miettiä uudelleen Hansenin hiiliveromallia, erityisesti siinä mainittua hiilitullia? Hiilivuoto on saatava tukittua, muuten ilmastopolitiikka on vain itsensä pettämistä.
Odotan innolla, milloin joku laskee Saksan todellisen päästökehityksen. Sen, jossa hiilivuoto otetaan huomioon. Voipi olla, että uusiutuvaan energiaan rahansa tuhlannut Saksa kokee vielä karvaan pettymyksen.
Gaia 
Olet oikeassa, valitettavasti.
Kyllä tästä on pidetty ääntä, muuta äänessä on ollut väärät tahot kuten Eija-Riitta Korhola ja suuripaha teollisuus.
TykkääTykkää
Helvetin helvetti. Tai siis, eihän tuossa tarvitse kummoistakaan järjen käyttöä, jos paikallista teollisuutta siirtyy Kiinaan ja muihin kehittyviin maihin, jotka tekevät sähkönsä suurelta osin hiilestä, niin totta helvetissä se päästö tulee päästettyä.
Seuraavaksi voidaan odottaa lisää isoja (tutkijat tykkää) ja pitkiä (poliitikot tykkää) tutkimusprojekteja asiaan, joiden tuloksia pääsemme ihailemaan lisää ehkä jo 2020. Niinpä nyt asialle ei voida tehdä mitään kun pitää odotella tuloksia.
Ja kun tässä alkaa tulla enemmän samantyylisiä tutkimutuloksia enemmänkin, näemme myös uuden ihmisrodun syntymän, Hiilivuoto-skeptikon, tai Hiilivuoto-denialistin. Saaduista tutkimustuloksista riippuen, tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, keitä heidän riveihinsä astuu.
Mutta täältä ääni Hansenin hiiliverolle. Ei tarvitse selvitellä noita asioita (tutkijat ei tykkää), simppeli ja nopea ottaa käyttöön (poliitikot ei tykkää kun pitää tehdä jotain heti), ja sillä voisi olla jopa jotain todellisia vaikutuksia (fossiilinen teollisuus ei tykkää).
TykkääTykkää
Hiiliveroakin yksinkertaisempi ratkaisu olisi kaikein ei-välttämättömän kulutuksen ankara verottaminen. Yleellisyysverot takaisin!
TykkääTykkää
tietenkin tämä asia on ollut jo pitkään päättäjien tiedossa. asialle ei tehdä mitään siksi koska kaikkein tärkeintä on talouskasvu. jos asialle tehtäsiiin jotain kasvu loppuisi, ja muutenkin elämänmenoa pitäisi muuttaa. tästä ei kukaan halua julkisesti puhua.
TykkääTykkää
Ei kai se päästökauppa voi toimia parhaimmalla tavalla, kun Korhola et al on käyttänyt kaiken vaikutusvaltansa sen sabotoimiseksi. On mm. lobattu sen puolesta, että energiaintensiivisen teollisuuden pitää saada päästöoikeutensa ilmaiseksi. Näin Korholan oma aktiivisuus lisää hiilivuotoa, koska teollisuus, joka siirtää tuotantonsa Euroopan ulkopuolelle, hyötyy myymällä ilmaiseksi saamiansa päästöoikeuksia.
Tilalle Korhola ehdottaa järjestelmää, jossa mm. metalliteollisuus saa tuottaa paljon päästöjä koska se tuottaa paljon päästöjä. Vastuullista?
TykkääTykkää
Olet Kaitsu näemmä kysellyt vääristä paikoista. Kyllä tuonnilla ja viennillä korjattu kansantalouden kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden ympäristövaikutusten määrä on täysin arvioitavissa. Sitä tehdään kansantalouden kirjanpidon ja ympäristövaikutuslaskennan yhdistävällä tekniikalla. SYKE on tehnyt tätä Suomelle (ENVIMAT 2009, katsokaa linkin takaa löytyviä seminaariesityksiä):
http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=334358&lan=FI
ja ainakin Stefan Bringezu ym. Saksassa, Weidema ym. Tanskassa ja niin edelleen ovat tehneet erinäisiä selvityksiä samalla tekniikalla. Tässä esimerkiksi tutkimus Saksan kansantalouden tuomien maataloustuotteiden aiheuttaman tuottavan maa-alan tarpeesta globaalisti (ja siitä seuraavat GHG-päästöt maankäytön seurauksena):
Click to access Bringezu_et_al._Global_implications_biomass_use_JCLP1931_2009.pdf
Painottamasi oletus ettei kukaan ole osannut huomioida näitä vaikutuksia on tässä valossa vähän erikoinen.
Mutta tarkoittaako tämä vuonna 1990 alkanut, vääjäämätön talouden globaalisaatiokehitys (joka muuten tapahtuu riippumatta EU:n ilmastopolitiikan ohjaukseinoista) sitä, ettei Euroopan tule pyrkiä vähentämään päästöjä omalla tontillaan? On se ilmastopolitiikan käytössä oleva ohjauskeinovalikoima mikä tahansa, niin se ei tule estämään tätä kehitystä (ellei lähdetä rikkomaan WTO:n sääntöjä vapaakaupasta).
Minä olen sitä mieltä, että moni politiikan helppoheikki niin mielellään nimeää talouden globalisaatiokehityksen ”hiilivuodoksi” omien poliittisten tavoitteiden edistämiseksi. Ikävä huomata että yleensä niin pohdiskeleva ja hyviä havaintoja tekevä Kaitsu olet tässä asiassa päätynyt tällaisiin johtopäätöksiin.
Olen kyllä valmis muuttamaan näkökantojani, kun joku osoittaa ne tutkimukset, joissa näytetään teollisuuden siirtymisen halvemman työvoiman maihin johtuvan EU:n ympäristöpolitiikasta. Ao. esitykseni kalvolla 15 olevat tilastot energiakustannuksien mitättömästä osuudesta muutaman arvoketjun kustannuksista ehkä valaisevat näkökohtiani:
Click to access PaastokauppaHelinIF.pdf
Onko joku todellakin sitä mieltä, että vaikkapa sanomalehtipaperia tuottava paperitehdas X siirtyy Suomesta ulkomaille _hiilivuodon_ ja energiaverotuksen vuoksi?
-Tuomas
TykkääTykkää
Tuomas:
No ei olisi ensimmäinen kerta. Olen jossain mielestäni aiheeseen liittyvässä, mielestäni korkeatasoisessa keskustelussa ottanut asian esiin, saamatta vastakaikua tahi ymmärrystä. Mutta otantani on hyvin rajallinen, myönnän.
Minusta ei ole yhtään erikoista, jos olen väärässä oletukseni kanssa. Olen aika varma, että moni muukin on. Mutta toisaalta, linkkaa minulle yksikin avoin keskustelu, yksi poliittinen puheenvuoro tai muu vastaava kannanotto, jossa asia olisi käynyt ilmi. Siis se, että näin kokonaisuus huomioon ottaen Euroopan päästöt ovatkin itse asiassa kasvaneet. Ovatko esim. vihreät puhuneet asiasta, GP, tai joku muu? Puhunut siitä ja takonut sen yleisön kalloihin? Vai onko enemmistö siinä uskossa edelleen, että meillä menee hyvin, päästöt laskevat kohisten ja tuulimyllyt ovat kauniita ja hyviä?
Ei tietenkään, mutta tämä globalisaatiokehityksen aiheuttama päästöjen siirtyminen paikasta toiseen on varsin tehokkaasti lakaistu maton alle samalla kun on korostettu omaa erinomaisuutta, ja Euroopan yksipuolista 20% tavoitetta, tai 30% ”jos muut tulevat mukaan” -tavoitetta.
Tuota itse asiassa tarkoitin kappaleessa ”Ehkä Korhola ei ole täysin oikeassa?”. Minulle nämä prosenttiluvut olivat yllätys. Tiesin toki, että jotain päästöjä sitä kautta tulee, mutta että noinkin paljon, se oli yllätys, josta tuohtuminen kirvoitti tämän postauksen, ja pakotti hakemaan kuvaksi tuon mikä tuossa on. Tekstikin sopi tunnelmaan loistavasti.
a_l kommentti, ilmastopolitiikan on pakko olla tavalla tai toisella globaalia, on enemmän kuin totta.
TykkääTykkää
Aika yllättävää, että Suomen hiilijalanjälki on näin paljon suurempi kuin suorat päästöt. Olisin luullut päinvastaista, koska Suomen vaihtotase on ylijäämäinen eli euromääräisesti me viedään enemmän kuin tuodaan. Kai tämä sitten kertoo jotain suomalaisen tuotannon (suhteellisesta…) puhtaudesta, jos kerran tuoduissa tuotteissa on niin paljon enemmän ”hiiltä” kuin niissä mitä me viedään, vai voikohan asiaa tulkita näin?
Hiilitulli voisi olla ihan hyvä idea, jos joku vaan keksii riittävän toimivan ja kustannustehokkaan tavan määrätä sen suuruus kaikille tuotteille. Siinä sivussa voisi ihan hyvin vaikka vientiteollisuudelle palauttaa osan energia/hiiliveroista siltä osin kun tavara menee vientiin. Tällainen ehdotus vaan voisi haiskahtaa sen verran protektionistiselta, ettei sillä olisi mahdollisuutta mennä läpi paitsi ehkä Persuhallituksessa. 🙂 (hei, mä ehkä keksin persuista jotain positiivista muistuttavaa sanottavaa!)
TykkääTykkää
AJ,
Tämä Suomen viennin ja tuonnin tilasto sektoreittain ehkä selvittää syitä:
http://www.tilastokeskus.fi/tup/suoluk/suoluk_kotimaankauppa.html#tuonti
Viennistä 20% on metsäteollisuuden tuotteita, joiden valmistuksen hiili-intensiteetti on matala. Tämä lienee yksi selittäjä. Toivottavasti matalan hiili-intensiteetin vientituotteiden osuutta pystytään kasvattamaan Suomen viennissä – sen tavoittelu kun on ainoa tapa ylläpitää hyvinvointiyhteiskunnan pohjaa samalla kun pienennetään päästöjä sovitusti omalla tontilla.
Toisten tontilla aiheutettuja päästöjä ei oikein pystytä hallitsemaan (ilman kv. sitoumuksia) muuten kuin ohjaamalla omaa kulutusta järkevään suuntaan. Suomen kokoisen maan t&k-resursseilla kun tuskin synnytetään niitä tulevaisuudessa globaalien päästöjen kannalta avainasemassa olevia, hiilivoimaa edullisempia low carbon -energiateknologioita.
-Tuomas
TykkääTykkää
Kiitti Tuomas tilastosta. Tosiaan metsäteollisuuden iso osuus varmaan on yksi selittäjä. Tosin se ero näiden kahden laskentatavan välillä on niin iso, ettei se varmaan ihan tuolla pelkästään selity. Toisaalta metallin osuus viennistä on jotain 15% ja sehän on aika energia- ja hiili-intensiivistä.
Mutta joo, olisi se varmaan vähän hätiköityä pelkästään näiden lukujen avulla tehdä päätelmiä siitä, kuinka paljon puhtaammin me muka pystytään samoja asioita valmistamaan, kun se riippuu paljosta muustakin – esim. monella alalla kai Suomessa valmistetaan vähän korkeamman jalostusasteen tuotteita, joista saa isomman yksikköhinnan, kun bulkkitavara tuodaan kiinasta. Olisi silti hauska tietää, paljonko siinä on totuutta ja paljonko myyttiä, kun usein kuulee väitettävän kuinka suomalainen teollisuus on niin ja niin paljon puhtaampaa kun pahat saastuttavat ulkomaiset. Eli onko Suomessa missä määrin onnistuttu tiettyjen tuotteiden hiili-intensiteettiä pienentämään.
TykkääTykkää
Juu, sitä en epäile AJ yhtään, etteikö Suomen monet teollisuuslaitokset olisi monessa mielessä paljon ulkomaisia kilpailijoitaan parempia energiaintensiteetissä ja monien päästöjen määrässä. Toki tiedän, että löytyy myös paljon päinvastaisia esimerkkejä. Ja kyllä se Suomen ja kilpailijamaiden teollisuuden hiili-intensiteetin kannalta on keskeistä, miten niiden ostosähkö on maassa/sähköpörssin alueella tuotettu. Tässä olemme onneksi muita edellä.
Mutta esimerkiksi sen suomalaisen metsäteollisuuden kilpailukyvyn ja täällä säilymisen määrää keskeisimpänä aivan muut asiat kuin energia; Puuraaka-aineen kustannukset ovat täällä aivan poskettoman suuret tällä hetkellä verrattuna kilpaileviin alueisiin.
TykkääTykkää
Millainen olisi ollut Suomen, Euroopan ja koko maailman kasvihuonepäästökehitys, mikäli mitään rajoituksia tai päästökauppaa ei olisi asetettu?
TykkääTykkää
Mikä mahtaa olla nykyisen päästökaupan merkitys teollisuuden sijoittumisessa? Oma arvaus on pyöreä nolla. Eniten tuotantoa on hävinnyt USAsta ja me kaikki tiedämme miten edistyksellistä sikäläinen ilmastopolitiikka on ollut.
En väitä etteikö hiilivuoto olisi todellinen uhka jossain vaiheessa, mutta kyllä tuotanto on päätynyt Kiinaan aivan muista syistä.
ERK perustelee hiilivuodolla saman asian kuin huijaukseksi osoittautuneella ”climategatella”: päästöjen vähentämiseksi ei ole syytä tehdä yhtikäs mitään.
Me muut voimme vetää uutisesta sen oikean johtopäätöksen: ilmastopolitiikan on pakko olla globaalia, tavalla tai toisella.
TykkääTykkää
EU:n ja USA:n laajuinen ilmastopolitiikka toimisi ihan mainiosti riippumatta kolmannen maailman tekemisistä, jos siinä rankaistaisiin kuluttamisesta. Jos kuluttaminen loppuu, loppuu kyllä tuotantokin. Ai niin, hups, siinä menisi talousjärjestelmä uusiksi…
TykkääTykkää
AM
”Jos kuluttaminen loppuu, loppuu kyllä tuotantokin.”
Jos kuluttaminen loppuu, loppuu myös vallanpitäjien suosio ja tällöin demokratioissa tapahtuu vallanpitäjissä muutoksia.
Eikö perussuomalaisten nousu tosiaankaan takonut taloustaantumasta fantasioiviin kalloihin yhtään järkeä? Jos vaaleissa vastakkain laitetaan tavallisen perheen elintaso ja ilmastotalkoot, elintaso voittaa aina.
TykkääTykkää
Nii-in. Meillä kotona jo isä opetti, että demokratiassa luonnonsuojelu ei ole mahdollista, koska se edellyttää elintason laskua, ja sitähän kansa ei halua.
TykkääTykkää
AM, luonnonsuojelu voi onnistua myös, jos elintason ympäristövaikutukset laskevat. Eikä se ole mitenkään apriorisesti mahdoton yhtälö, varsinkin jos vapaata energiaa on riittävästi.
Elintason kritisointi on melko pitkälti pään hakkaamista seinään. Onhan se ”oikein,” mutta tulokset jäävät melko laihoiksi. Persujen voitto ja populistien voittokulku ympäri Euroopan kertovat jotain siitä, mitkä mahdollisuudet niukkuuden lisäämisellä oikein ovat.
TykkääTykkää
Elintason ympäristövaikutukset eivät laske, jos samanaikaisesti kulutuksen volyymi kasvaa ja kasvaa. On todella naiivia ajatella, että tehokkuuden lisääntyminen jotenkin ratkaisisi ongelman, koska mitään siihen viittaavaa ei ole maailmanhistoriassa tapahtunut. Toistaiseksi tehokuuden lisääntyminen on lisännyt kulutusta ja sen ympäristövaikutuksia entisestään.
Jos oletetaan, että kasvatuksen tai jonkin muun henkisen kulttuurin ilmiön ansiosta em. kehityskulku muuttaa suuntaansa, voidaan yhtä hyvin olettaa, että vastaavan henkisen muutoksen ansiosta ihmiset saadaan tyytymään niukkuuteen. Onhan jo nytkin havaittavissa, ettei tällainen ajattelutapa ole lainkaan vastenmielinen älykkäille ja sivistyneille henkilöille.
Itse näen ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi sotatilalainsäädöntöä vastaavan pakkoniukkuuden, jota ymmärtääkseni mm. professori Rinne on peräänkuuluttanut. Tästä nyt sitten tietenkin joku riemastuu, kun saa osoittaa, että luonnonsuojelijat ovat totalitarismin kannattajia, ja sitten ympäristöongelmia ei ole olemassakaan.
TykkääTykkää
AM,
Ottaen huomioonh tuon sotatilan julistamisen mahdollisuudet, siis tarpeeksi laajassa skaalassa, sekä siihen liittyvät vallan väärinkäytön mahdollisuudet, ei kuva tosiaan näytä hyvältä. Se ei myöskään näytä kovin mahdolliselta.
PAkkoniukkuus saattaa tulla toisaalta puskista, peak fossil energyn muodossa, mutta sen seurauksia on vaikea arvioida ilmaston ja ympäristön kannalta. Ne voivat olla positiivisia, tai ne voivat olla negatiivisia, verrattuna siihen että ”nykysysteemi” pysyy pystyssä.
Oma arveluni on, että on fiksuinta koettaa käyttää kaikkia edes kohtalaisen tehokkaita keinoja päästöjen pienentämiseksi.
Jos ihmisiä ei voida demokratiassa pakottaa säästämään energiaa, niin heitä voidaan valistaa asiasta. Kuten sanoit, sivistyneelle ja älykkäälle ihmiselle tällainen ajattelutapa ei ole enää ainakaan niin vastenmielinen kuin aiemmin. Tässä on tosin pieni ongelma, ja se on se, että sivistyneet ja älykkäät joista tässä puhutaan, omaavat yleensä kohtalaisen korkean elintason, josta on varaa tinkiä helpommin. Toisekseen, ajattelun vastenmielisyyden väheneminen, ja itse teot asian eteen, ovat vielä jonkin matkan päässä toisistaan. Ajattelu/Puheet ja jokapäivänen arki-toiminta ovat monasti kaukana toisistaan, varsinkin lapsiperheissä.
Jos nyt otan vaikka esimerkin, niin kuinka moni on valmis uhraamaan ne pari tuntia, jotka hänellä on vuorokaudessa aikaa viettää lastensa kanssa, siihen että menee töihin julkisilla oman auton asemesta?
Tähän tietysti auttaa joukkoliikenteen kehittäminen ja yhteiskunnan kehittäminen downshifting-suuntaan jossa ihmisillä on enemmän vapaa-aikaa jonka voivat viettää vaikkapa julkisissa matkustaen (toisaalta koko ajan pitäisi tehdä enemmän työtä ja tehokkaammin, ettei kansantalous romahda). Ja totta kai 2 tuntia on aika paljon, mutta missä menee se raja, että ihminen on valmis siirtymään julkisiin, vaikka oma auto olisi tallissa? tunti suuntaansa? 30 min? 10 min? 5 min? Osa ei varmaan vaihtaisi vaikka julkisilla pääsisi nopoeammin (niinkuin Helsingissä voi olla).
Ja se on sitten oma keskustelunsa, että saadaan ihmiset luopumaan omasta autosta kokonaan.
TykkääTykkää
”Ottaen huomioonh tuon sotatilan julistamisen mahdollisuudet, siis tarpeeksi laajassa skaalassa, sekä siihen liittyvät vallan väärinkäytön mahdollisuudet, ei kuva tosiaan näytä hyvältä. Se ei myöskään näytä kovin mahdolliselta.”
Voidaan lähteä siitä, että hyviä vaihtoehtoja ei enää ole. Pitää valita huonoista se vähiten huono.
”Tässä on tosin pieni ongelma, ja se on se, että sivistyneet ja älykkäät joista tässä puhutaan, omaavat yleensä kohtalaisen korkean elintason, josta on varaa tinkiä helpommin.”
Korkeakouluopiskelijat ja tutkijat, jotka olivat lähinnä mielessä tätä kirjoittaessa, kuuluvat kylläkin yhteiskunnan kahteen alimpaan tulodesiiliin.
Yhteiskunnan hallitsematon romahtaminen on tuskin hyvä asia ympäristön kannalta (johtaa mm. metsien polttamiseen lämmitysenergiaksi), joten hallittu niukkailu on ainoa keino selviytyä tulevista ongelmista.
TykkääTykkää
Korkeakouluopiskelijat ovat siinä mielenkiintoisessa asemassa, että heidän bruttotulotasonsa voi opiskeluiden jälkeen helposti 5-10 kertaistua. He ovat siis köyhiä tilapäisesti. Toisaalta, on toivoa siitä, että osa heistä ei unohda tätä muutaman ensimmäisen tilipussin pamahdettua tilille. Kaikki eivät tietenkään päädy hyväpalkkaiseen työhön, mutta sen vuoksi korkeakoulussa usein ollaan, että saadaan mielenkiintoinen ja kohtalaisen hyväpalkkainen työ.
Hallittu niukkailu on erittäin tärkeä keino selvitä fossiilisten tuotannon vähenemisestä. Luotettava ja kohtalaisen edullinen perusvoima, jota ydinvoimalla voitaneen tarjota, on toinen. Muitakin on. Kaikki tarvitaan.
TykkääTykkää
Am
” On todella naiivia ajatella, että tehokkuuden lisääntyminen jotenkin ratkaisisi ongelman, koska mitään siihen viittaavaa ei ole maailmanhistoriassa tapahtunut. Toistaiseksi tehokuuden lisääntyminen on lisännyt kulutusta ja sen ympäristövaikutuksia entisestään.”
Ihan täyttä paskapuhetta.
Esimerkiksi Suomessa ympäristö voi nykyään paljon paremmin kuin 70-luvulla. Puita ei kuole enää pystyyn rikkisateiden takia, lyijyt niistetty bensasta, viimeisetkin lipeälammet putsattu ja suurpeto- ja hirvikannat ovat aivan eri tasolla kuin 20v sitten.
Otsonikatokin on voitettu, sellutehtaiden paskanhajua olennaisesti vähennetty ja niin edelleen ja niin edelleen.
Ainoa missä ei olla menty eteenpäin on CO2 ja sekin on vihreän liikkeen poliittinen valinta (ydinvoima).
TykkääTykkää
Tehokkuuden lisääntyminen on aikanaan mahdollistanut ympäristön tilan tehokkaan heikentämisen. Se ei tarkoita, etteikö tehokkuus nykyään voisi toimia paremmin. Nähdäkseni esimerkkejä on molemmista; tehokkuus voi lisätä kulutusta koska se on entistä helpompaa, mutta ei pieniruokaisella autolla silti ajeta niin paljon enemmän, että koko hyöty siihen kaatuisi. Toisaalta taas tehostaminen vähentää esim. öljyn hintapaineita jolloin köyhemmilläkin on varaa sitä polttaa. Tehokkuuden kerrannaisvaikutukset ovat monimutkaisia.
Niukkailu (mieluusti hallittu sellainen) on moraalisesti oikea tapa toimia. Jokainen meistä aiheuttaa toiminnallaan erilaisia haittoja muille. Ja ne jotka aiheuttavat tätä haittaa selvästi yleistä tasoa enemmän, toimivat väärin. Ilmakehän kannalta toki on ihan sama, kuinka CO2 päästöt jakautuvat ihmisten kesken.
TykkääTykkää
Tehokkuus on milenkiintoinen käsite. Mitä se tarkoittaa, ja missä vaiheessa se alkoi olla haitaksi? Voidaan aivan selkeästi sanoa, että kivihiilen käyttöönotto pelasti Keski-Euroopan metsät, tai mitä niistä silloin oli jäljellä. Yhä tehokkaammat lämpövoimakoneet säästivät hiiltä, joka olisi ehkä muuten poltettu huonoissa koneissa joka tapauksessa, mutta huonommalla hyödyllä. Näiltä ajoilta on peräisin Jevonsin paradoksi, joka tarkoittaa sitä, että koneiston tehostuminen, polttoaineen kulutuksen väheneminen tehoyksikköä kohti, johtaa kulutuksen kasvuun. Näin se on mennyt, ja on vaikeaa nähdä missä pisteessä peli olisi pitänyt viheltää poikki, jotta siitä olisi oikeasti ollut hyötyä.
Nyt pitäisi siirtyä eteenpäin, eikä palaaminen takaisin höyrykonetta edeltäneeseen tuulivoimaan ole sitä.
TykkääTykkää
”Esimerkiksi Suomessa ympäristö voi nykyään paljon paremmin kuin 70-luvulla.”
Niin. Ei ole enää luontoa, joka voisi tärveltyä. Metsää ei ole enää muualla kuin suojelualueilla. Muut alueet ovat täynnä selluplantaaseja. Luonnonvaraisella luonnolla ei ole tilaa elää. Ja harvalle tulee enää mieleen keitellä kahveja maatalousalueen järvistä.
Totta kai tarvitaan kaikki keinot – ydinvoima mukaan lukien – tuotannon haittojen minimoimiseen, mutta siitä ei ole mitään hyötyä, jos samanaikaisesti tuotannon ja kulutuksen volyymi vain kasvaa.
TykkääTykkää
No on monien sisävesien tila sentään parantunut huimasti, roskaaminen vähentynyt, myrkyllisten aineiden määrä ympäristössä (ainakin joidenkin) vähentymässä, ilmanlaatu parantunut, lyijy/asbesti- ja moni muu altistus vähentynyt.
Juon huoleti mökkijärvemme vettä sellaisenaan.
Luonnontilaista paikkaa saa kyllä hakea tosissaan, eikä silti löydä.
Luonnontilaisten paikkojen puute on hyvin ikävää, mutta muuten olisin sitä mieltä, että tällä hetkellä ympäristömme on kohtuullisessa kunnossa ja suomalaisten hyvinvoinnin kannalta mallillaan. Mitään erittäin vakavaa ongelmaa ei ole (paljon ongelmia, muttei mitään juuri nyt vaarallista). Murheena on se, ettei tilanne pysy näinkään hyvänä.
TykkääTykkää
AM: Itse näen ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi sotatilalainsäädöntöä vastaavan pakkoniukkuuden, jota ymmärtääkseni mm. professori Rinne on peräänkuuluttanut. Tästä nyt sitten tietenkin joku riemastuu, kun saa osoittaa, että luonnonsuojelijat ovat totalitarismin kannattajia, ja sitten ympäristöongelmia ei ole olemassakaan.
Tässä on vain se vika, että näin ei tule käymään. Aivan yhtä hyvin voisi peräänkuuluttaa, että yksisarvisten polkemat polkumyllyt ratkaisevat energiaongelmamme, ja maahan aukenevat railot jäteongelmamme.
Voi olla, että olemme sitten tuhoon tuomitut. Vaikka pidän osoitettuna, että korkeampi elintaso näkyy myös luonnonsuojeluun ja kierrätykseen käytettävissä olevina resursseina. Mutta vallankumousfantasiointi ei ainakaan edistä mitään; se on – anteeksi kun sanon suoraan – hedelmätöntä ajatuksellista masturbointia.
Olet aivan oikeassa, jos kulutuksen määrä kasvaa jatkuvasti, tehokkuusparannuksilla ei ole väliä. En vain usko, että se kasvaa jatkuvasti: maailman väkiluvun huippu lienee noin 9-10 miljardia. On suuri ero, tarvitseeko tehokkuusparannusten ja päästöttömän energian kehittyä loputtomiin, vai vain 50-100 vuoden ajan.
Todennäköistä kyllä on, että olemme jo lukkiutuneet vakaviin ympäristöongelmiin. Sille ei enää voi mitään, mutta tuhon vakavuuteen voimme ehkä vielä vaikuttaa. Ekofasismin kaavailu ei nähdäkseni oikein edistä asiaa, vaikka se olisikin looginen ratkaisu kestävän yhteiskunnan rakentamiseksi. Mihin en sitä paitsi edes usko, nähtyäni esim. Neuvostoliiton saavutukset kommunismin rakentamisessa. Lisäksi sillä on – ihan syystä – taipumus karkoittaa ihmisiä luonnonsuojelun piiristä.
TykkääTykkää
AM
”Niin. Ei ole enää luontoa, joka voisi tärveltyä. Metsää ei ole enää muualla kuin suojelualueilla.”
Tulepa pois sieltä kehä-II:n sisältä niin saattaisit joskus nähdäkin sitä metsää eikä tarvitsisi aina ja ikuisesti marmattaa kaikesta mahdollisesta.
Esimerkiksi minun ikkunastani avautuu näkymä täysin luonnontilaiseen metsään ja paikallisen järven käyttäminen kaatopaikkana loppui 70-luvulla. Siitä se on hiljalleen parantunut.
Mutta kun tummanvihreiden tuhofantasiointi on tärkeintä niin sitten se on. Se nyt vaan ei käy että joku asia olisi menossa parempaan suuntaan. Mutta tällöin ollaan uskon asioissa.
TykkääTykkää