Pari uutislinkkiä

Talouselämä: Energiakeskustelun sokea piste

Ville Lähde, filosofian tohtori ja tutkija Tampereen yliopistosta, on kirjoittanut piristävän erilaisen artikkelin suomalaisesta energiakeskustelusta.

Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeinen väittely on paljastanut perustavan puutteen suomalaisessa tavassa puhua energiasta. Suomessa keskitytään energiantuotannon välineisiin, ei sen päämääriin.

Onhan tämä kyllä tiedetty ennenkin. Ja riippuu siitä, kenen keskustelua tässä tarkoitetaan. Yleisellä tasolla tuntuu kyllä olevan tärkeämpi kysymys se, pitäisikö vai eikö pitäisi rakentaa ydinvoimaa kuin se, miksi pitäisi rakentaa tai olla rakentamatta. Vaalien alla nähtiin mm. Greenpeacen vaalikone, jossa ehdokkaiden ympäristömielipide luokiteltiin mm. sen mukaan, mitä mieltä hän on ydinvoimasta. Miten tämä mielipide liittyy ympäristöön, sitä ei ole kerrottu.

Itse olen ajatellut ydinenergiaa primäärienergiana. Reaktori tuottaa vain lämpöä, joka voidaan käyttää sellaisenaan, tai sopivan muunnosprosessin kautta muussa muodossa. Esim. yhdistämällä reaktori perinteiseen Rankine-prosessiin, saadaan sähköä, mikä onkin toistaiseksi lähes ainoa ydinvoiman sovellus. Yhtä hyvin lämpöä voitaisiin käyttää esimerkiksi vedyn valmistukseen, joka soveltuu polttoaineeksi, tai kemian teollisuuden raaka-aineeksi. Vedystä ja ilmasta voidaan valmistaa ammoniakkia ja siitä edelleen typpilannoitetta, joka nykyisin valmistetaan maakaasusta. Sähköstä , lämmöstä, vedestä ja ilmasta voitaisiin valmistaa metanolia polttoaineeksi. Näistä ei Lähdekään mainitse mitään. Kun tämän kaltaisista ydinenergian sovelluksista aletaan yleisesti keskustella, on keskustelu saavuttanut sellaisen tason josta voi seurata jotain todellista kehitystä.

Ensinnäkin vastustajien omakin elämäntapa vaatii runsasta energiantuotantoa. Toiseksi ydinvoima on ainoa tapa korvata fossiilisten polttoaineiden laajamittainen käyttö.

Jälkimmäinen väite vain ei pidä laskennallisesti eikä teknisesti paikkansa. Ydinvoimalla tuotetaan vain jokunen prosentti maailman energiabudjetista.

Myös uusiutuvilla tuotetaan vain jokunen prosentti maailman energiabudjetista, joten mitähän Lähde sitten ehdottaa?

Millään yhteiskunnilla ei ole teknisiä ja taloudellisia kykyjä rakentaa niin monia reaktoreita, että päästäisiin kymmenien prosenttien osuuteen tuotannosta.

Halvempaa se olisi kuin uusiutuvien rakentaminen, joten lyödään vaan hanskat tiskiin.

Verkkouutiset: Ex-kansanedustaja: Vihreä puolue sai ansionsa mukaan

Tekniikan tohtori, entinen vihreä, Eero Paloheimo, löylyttää vihreitä oikein olan takaa.

Sitä saatiin, mitä tilattiin. En ole vaalituloksesta yllättynyt, tekniikan tohtori Paloheimo sanoo.

Paloheimon näkemys maahanmuutosta on mielenkiintoinen:

Paloheimon mielestä voimistuva muuttoliike jo sinänsä kuormittaa ympäristöä. Samalla se jättää muuttotappioalueet oman onnensa nojaan ja toisaalta kuormittaa muuttovoittoalueita.

Aivan totta, kun tarkemmin ajatellaan. Ja sallivan maahanmuuttopolitiikan nostaminen vaaliteemaksi saikin Paloheimon eroamaan vihreistä syksyllä 2010.

Ja sitten tämä:

Hänen ydinvoimakantansakin poikkeaa vihreistä.

– Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole ydinvoimalle esitetty, Paloheimo kuittaa.

Paloheimon irtiotto tuo mieleen Patrick Mooren, joka erosi Greenpeacesta suivaannuttuaan porukan hörhöilyyn.

Lopuksi, Vaasalaiset tutkijat esittivät, että uusiutuva energia riittäisi Suomelle. Uutiseen tarttui tietenkin Satu Hassi.

Vaasan yliopiston tutkijat: uusiutuva energia riittäisi Suomelle

Vähän myöhemmin Jani-Petri Martikainen julkaisi kritiikkiä:

Kritiikki: ”Uusiutuvilla energianlähteillä voitaisiin turvata koko Suomen energian tarve”

Että voi kahdella blogitekstillä olla eroa! Toinen niistä on kirjoitettu vihreät silmälasit päässä. Arvatkaa kumpi.

10 thoughts on “Pari uutislinkkiä

  1. Muuten ihan hyvä, mutta minusta maahanmuuttoa ja ilmastonmuutosta ei ole syytä nivoa yhteen. Maahanmuutto rikkaisiin maihin ei varmasti ole ilmastolle hyväksi, mutta pieni tekijä se on suuressa kokonaisuudessa. Maailmassa on noin 200 miljoonaa maahanmuuttajaa. Muuton CO2 vaikutus ei siis voi olla kuin joitakin prosentteja. Tämä on vielä luultavasti yläkantiin, koska suuri osa maahanmuutosta on samalla kehitystasolla olevien maiden välillä. Toki asiasta voi keskustella, mutta ilmastonmuutoksen kannalta kyse on yhdentekevyydestä. Vaikkapa business lentomatkailun lisääntyminen globalisaation siivellä on herkästi suurempi tekijä.

    Tykkää

  2. Luin molemmat, Satun ja Jani-Petrin tekstin. Ja sitten silmäilin Oraksen tekemät ”kalvot”.

    Siellä oli ihan hyviä ideoita, kuten eristämisen lisääminen taloihin, ilmalämpöpumppujen määrän reilu lisääminen, taajuusmuuntajien käyttöönoton teollisuudessa, tuulivoiman rakentaminen jne. Nämä ideat eivät tosin ole mitään uusia, ja niitä kaikkia tehdään, ihan markkinaehtoisestikin jo nyt. Ilmalämpöpumppu-sektorilla on puhuttu jopa ylikuumentumisesta ja helppoheikkien ilmaantumisesta markkinoille, joten kovin paljon niiden asennusvauhtia tuskin voidaan lisätä, jonka lisäksi kohta alkavat ensimmäiset hankitut pumput tulla tiensä päähän. Jos suomeen hankitaan puoli miljoonaa ilmalämpöpumppua, ja ne kestävät keskimäärin 10 vuotta, tarkoittaa se 50 000 vanhan lämpöpumpun uusimista vuosittain. Työtä on siis tarjolla.

    Mutta nuo kaikki yllämainitut siis tapahtuvat jo, ja ovat tapahtuneet vuosikausia. Ja ottaen huomioon niiden kohtalaisen lyhyet takaisinmaksuajat, ne tapahtuvat ihan markkinaehtoisesti.

    Yksi idea pisti tosin silmään, josta peilaantui ikävästi Osmon ”Mikä meni vikaan” -palautekeskustelussakin tullut vihreiden piirre. Se on kustannustehokkuus, tai oikeammin tehottomuus. Oras ehdottaa että 20% sähkölämmitteisistä taloista vaihdetaan lämmitysmuoto pelleteiksi. Nyt ei puhuta enää ihan pienestä hommasta, sillä kattila ja pelletit tarvitsevat käsittääkseni oman huoneensa/varastonsa, jonka lisäksi lämmönjakelun tulee olla vesipohjainen (sähköpattereilla lämmittävät joutuvat rakentamaan siis vesikiertoisen lämmityksen). Joka tapauksessa urakka maksaa hitosti, pelkkä pellettikattila krumeluureineen on lähemmäs kymppitonnin. Ottaen huomioon että pelletit maksavat, ei tämä investointi tule maksamaan itseään välttämättä ikinä takaisin.

    Näyttää siltä että Vihreät eivät kaihda kustannuksia siinä, että saavat päästötöntä ydinvoimaa pois käytöstä. Olisin kieltämättä iloisemmin mukana, jos he pyrkisivät näillä tempauksillaan vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä. Mutta olen tullut siihen tulokseen, että Vihreät ja mainstream ympäristöjärjestöt eivät ole kovinkaan huolissaan ilmastonmuutoksesta. Heillä ei ole kovaa kiirettä hillitä sitä, sillä he esim:
    – Lisäisivät tehokkuutta ja vähentäisivät energiankulutusta jotta voivat vähentää vähäpäästöistä ydinvoimaa
    – Rakentavat biomassaa polttavia biovoimaloita (jotka eivät ole päästöttömiä, ongelmattomia ja käyttävät polttoaine-syklissään aika paljon fossiilisia), korvaamaan vähäpäästöistä ydinvoimaa.
    – Rakentavat tuulivoimaloita, eivät korvatakseen fossiilista sähköntuotantoa, vaan korvatakseen vähäpäästöistä ydinvoimaa.

    Näyttää siltä että Vihreässä maailmassa laajamittaiset ydinkatastrofit ovat huomattavasti suurempi ja pahempi uhkakuva kuin Ilmastonmuutos. Ei mene mun kaaliin että millä perusteella. Ilmastonmuutos on 100% varma, sillä se tapahtuu jo nyt, tarvitaan ihan kaikki, ja varsinkin nopeat ja toimiviksi havaitut keinot, sen ehkäisemiseksi.

    Kyseisestä esityksestä käy kuitenkin ilmi, että Vihreiden, kuten myös esim Greenpeacen, tavoite on vähentää energiankulutusta (sinänsä hyvä tavoite), mutta vähentää sitä jotta pääsemme eroon ydinvoimasta (joka ei pahenna ilmastonmuutosta), ei siksi että pääsisimme eroon fossiilisista.

    Tykkää

  3. Kyllähän maahanmuutto ja ilmastonmuutos nivoutuvat yhteen: ilmastonmuutos lisää pakolaisuuttaa ja muuta muuttamista alueelta toiselle. Suomeen tulee tulevaisuudessa väistämättä lisää pakolaisia, koska ennusteiden mukaan Pohjois-Eurooppa on niitä parhaiten elinkelpoisina pysyviä alueita.

    Sen sijaan on melkoista järjen köyhyyttä syyllistää maahanmuuttajia, varsinkaan pakolaisia, suomalaisten ylipaisuneesta elintasosta. Ongelma ei ole vain ihmisten määrä vaan myös luonnonvarojen kulutus nokkaa kohti.

    Tykkää

  4. Ilmastonmuutoksen kiihtyminen lisää pakolaisuutta. Eli maahanmuuton vaikutus ilmaston muutokseen on vähäinen, jopa mitätön, mutta ilmastonmuutoksen vaikutus maahanmuutton tulee olemaan merkittävä. Näin päin se menee.

    Pelkästään tuo on riittävä syy ainakin yrittää hillitä ilmastonmuutosta.

    Nyt jos halutaan oikeasti ilmastonmuutosta hillitä, tarvittaisiin mahdollisimman vähähiilistä energiantuotantoa, johon ydinvoima yhtenä muiden joukossa kuuluu.

    Energiantuotanto ei ole tietenkään ainua ilmastoa lämmittävä tekijä, mutta jos pysytään nyt energiantuotannossa ja erityisesti ydinvoimassa, Ville Lähteen kommentit kuulostavat hassuilta. Ei ydinvoimaa minun ymmärtääkseni haluta rakentaa siksi, että se on jännää tai olisi tavoittelemisen arvoista sinänsä. Tilanne on tällä hetkellä se, että ydinvoimatuotannon mittakaavassa Suomen vaihtoehdot ovat fossiiliset ja ydinvoima. Molempien pitää mahdollisimman hyvin täyttää taloudellisuuden, turvallisuuden ja ympäristöystävällisyyden kriteerit. Kysymys ei ole siitä kumpi on hyvä vaihtoehto vaan kumpi on vähemmän huono.

    Tykkää

  5. Pellettilämmitykseen siirtyminen ei edellytä pannuhuoneen tai vesikeskuslämmityksen rakentamista. Markkinoilla on kevytrakenteisia pellettitakkoja jotka siirtävät lämmön suoraan huoneilmaan.

    Tykkää

  6. Kalevi, ok, kiitos tiedosta. En ole pellettitakkoihin juuri tutustunut, täytyy tutustua kun ehdin.

    Onko pellettitakoilla sitten saatavissa vaadittu lämmitysenergiansäästö? Jos niitä rakennetaan 200 000 taloon (Oras mainitsi 20% sähkölämmitteisistä taloista, lienee suuruusluokkana suht lähellä?), täytyy säästöä tulla 10 000 KWh vuodessa. Ja monessa, luulisin että suurimmassa osassa, sähkölämmitteisiä taloja on myös jonkinlainen tulisija jo nyt, monessa varaava, lähes kaikissa verrattain pienin kustannuksin sellaiseksi muutettava (esim avotakkaan takkasydän). Tuleeko pellettitakkaa käytettyä sen kummemmin kuin puulla lämmitettävää takkaa tai leivinuunia?

    Ja jos pellettitakka vaatii jonkinlaisen hormin ja savupiipun (?), niin oletuksena sellainen talossa jo on, jolloin on myös jo olemassa oleva uusiutuva lämmitysmuoto. Tahdon siis kysyä, että onko pellettitakka jotankin parempi kuin tavallinen varaava takka?

    Tykkää

  7. Pellettitakka tuottaa lämpöä yhdellä latauksella pitkään, joten se on vaivattomampi käyttää kun varaavat tulisijat. Pelletti palaa puhtaasti, millä on merkitystä kaupunkialueilla. Pellettitakka myös painaa varaavaa vähemmän joten se on helpompi jälkiasentaa.

    Pellettitakkojen suurin merkitys voisi mielestäni olla kulutushuippujen leikkaamisessa. Reaaliaikaisessa sähkön laskutuksessa sähkön korkea hinta helmipakkasilla todella motivoisi lämmittämään pelleteillä. Tuskin niitä ydinvoimaloita ikinä niin montaa kannattaa rakennetaa että lauhdesähköstä päästään eroon.

    Tykkää

  8. Vaasan yliopistoon on näköjään hankittu kristallipallo:

    ”20–30 vuoden aikajänteellä syntyy uusi hajautettu struktuuri, joka perustuu kokonaan uusiutuviin energioihin, omalta alueelta peräisin oleviin resursseihin ja täydelliseen energiaomavaraisuuteen”

    Eli turhaan te tässä ydinvoimasta ja päästövähennyksistä vouhkaatte. Odotellaan vaan tätä uutta struktuuria.

    Satu Hassikin on käynyt vilkaisemassa palloon:

    ”Jos Suomi nyt investoi 1900-luvun energiaratkaisuihin, kuten ydinvoimaan, se olisi yhtä viisasta kuin 20 vuotta sitten olisi ollut investoida lankapuhelintehtaaseen.”

    Jos nyt kuitenkin niin hullusti käy, että tämä uusi struktuuri ei seuraavan 20:n vuoden aikana ehdikään ratkaista kaikkia kuviteltavissa olevia ongelmia, niin mitäs me sitten tehdään? Varsinkin kun oltaisiin ajettu alas se ainoa toimiva päästötön energiamuoto eli ydinvoima? Ilmeisesti varovaisuusperiaate ei koske vihreitä.

    Ylipäätään Kaikenhuipun tapaan ihmetyttää into ajaa ensimmäisenä alas ydinvoima. Olen tullut siihen tulokseen, että Satu Hassi on pohjimmiltaan kaappi-ilmastoskeptikko, koska pitää jopa ydinvoimaa ilmastokriisiä suurempana uhkana. Tieteeseen hän ei voi tätä käsitystään perustaa.

    Tykkää

  9. Ydinvoimakeskustelu on valitettavan voimakkaasti kahtiajakautunut. Sekä ydinenergian kannattajilla että vastustajilla on hyvät perustelut. Sellaiseen ajatustenvaihtoon minun on ollut hankala osallistua. Koko keskustelu tuppaa olemaan lähinnä juupas-eipäs-väittelyä. Tarvittaisiin kolmas näkökulma – voidaanko saavuttaa kompromissi? Kannatan ydinvoimaa mutten ehkä aivan sellaista ydinvoimaa, jota Suomessa ja muuallakin maailmassa yleensä on. Ehdotan, että Suomeen rakennettaisiin pienitehoisia, julkisen sektorin toteuttamia ja hoitamia ydinvoimaloita.

    Eräs kritiikin aihe ydinvoimassa on sähköntuotannon keskittyneisyys suuriin yksiköihin, tietynlainen haavoittuvuus. Suomessa käytössä ja rakenteilla olevat ydinvoimalat ovat keskisuuria tai suuria, noin 500-1500 megawatin tehoisia. Maailmalla on kuitenkin käytetty ja tutkittu monenkokoisia ydinvoimayksiköitä. Ainakin USA:ssa, Venäjällä, Kiinassa, Argentiinassa, Koreassa ja Afrikassa on (toiminnassa tai lähes valmiina) reaktoreita, joiden sähköteho on ”vain” noin 20-300 megawattia, ja osalla niistä tuotetaan samalla kaukolämpöä. Vastaavia reaktoreita on käytetty myös merialuksissa. Vieläkin pienitehoisempaa ydinteknologiaa on käytössä esimerkiksi lääketieteessä ja avaruustutkimuksessa: reaktorien teho on murto-osa megawatista.

    Miksi Suomessa ei juurikaan puhuta mahdollisuudesta pieniin ydinvoimaloihin? Monien tutkimusten mukaan pienet ydinvoimalat (10-100 MW) ovat halvempia rakentaa, myös hinta/teho-suhteella laskettuna. Edullisuudessa on paljolti kyse jäähdytystekniikan yksinkertaistumisesta. Helpompi jäähdytys tarkoittaa myös parempaa turvallisuutta. Voisi kuvitella, että myöskään kantaverkon (Fingrid) kapasiteetin kannalta ei tarvita niin paljon investointeja, jos käytetään pieniä reaktoreita eri puolilla Suomea yhden ison uuden asemesta. Yksi pieni reaktori voisi karkeasti arvioiden riittää sähkön ja mahdollisesti lämmönkin osalta muutamalle pienelle kaupungille ja teollisuuslaitokselle.

    Pieniä ydinvoimaloita kannattaisi harkita rakennettaviksi kaupunkeihin tai niiden välille. Ajatukseni on lyhyesti, että julkinen sektori suunnittelisi, rahoittaisi ja rakentaisi voimalan sekä huolehtisi siitä. Tähän astihan on toimittu lähes päinvastoin eli yksityisten yritysten johdolla rakennettu isoja yksiköitä. Rahoituspuolen hahmotelmani olisi, että valtion ohella muutama lähellä oleva kaupunki rahoittaisi pääosan suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta. Arvelen, että julkinen toteutus auttaisi turvallisuuden lisäämisessä, sillä mahdollisia rakennus- ja suunnitteluvirheitä ei pimitettäisi niin pahasti kuin joissakin maissa on sattunut. Toisaalta pienissä voimaloissa ei niin helposti virheitä sattuisikaan yksinkertaisemman rakenteen ansiosta.

    Tarvittaisiin tietysti myös ainakin yksi suomalainen, valtio-omisteinen ydinvoimayhtiö, joka suunnittelee ja rakennuttaa voimalan suomalaisten ihmisten voimin. Osaamistahan meillä olisi, mutta sitä ei ole juurikaan hyödynnetty. Työllisyyskin paranisi sekä rakentamis- että valvonta- ja huoltotehtävssä. Pienen voimalan suhteelliset ylläpitokustannukset kasvaisivat jonkin verran, mutta tuskin merkittävästi. Pitäisi olla julkista koordinaatiota korkeakoulujen, teknologialaitosten ja rakennusteollisuuden yhteistyön helpottamiseksi. Sekä valtio että kaupungit rahoittaisivat siis pieniä ydinvoimaloita ja vastaavasti keräisivät kohtuullista voittoa toiminnasta. Tuloja voidaan sitten käyttää vaikkapa tieteiden ja taiteiden opetuksen kehittämiseksi sekä julkisten palveluiden parantamiseksi. Mieluusti näkisin myös tutkimuspanostusta uusiutuviin energianlähteisiin sekä neljännen sukupolven ja thoriumpohjaisten ydinvoimaloiden tutkimukseen. Näistä voisi hyvinkin tulla uusia merkittäviä kasvuyrityksiä suomalaiselle kansantaloudelle.

    Omavaraisuus on tärkeimpiä perusteluitani: Suomeen tarvitaan omavarainen perusvoima, ja ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet ovat siinä avainasemassa. Suomen kallioperässä on omavaraisuuden kannalta riittävästi uraania, mutta tällä hetkellä voimaloiden ”polttoaine” tuodaan ulkomailta. Tarvittavaa raaka-aineen rikastamistakaan ei Suomessa tehdä, mutta molemmat puutteet voisi varmaankin melko helposti korjata: onhan meillä kotimaistakin osaamista, teknologiaa ja teollisuutta. Todennäköisesti uusiutuvilla energianlähteillä ja energiansäästöllä voitaisiin toteuttaa omavaraisuus myös, mutta pahoin pelkään, että ne eivät riitä. Tulevaisuudessa voi olla ennakoimattomia mutta merkittäviä sähkönkäyttötarpeita. Elinkeinorakenteenkin kehityksen suunta on epäselvä. Palvelinkeskukset, teollisuus ja tutkimuslaitokset kuluttavat paljon sähköä, ja hiilivoiman osuus Suomen energiantuotannosta (myös pelkästä sähköstä) on edelleen hyvin suuri. Hiilivoimalat aiheuttavat mm. merkittäviä saasteongelmia eivätkä ole ollenkaan omavaraisia Suomen olosuhteissa, joten olisi syytä panostaa kivihiilestä riippumattomaan energiantuotantoon. Energiansäästö on mitä parhainta omavaraisuuden kasvattamista ja helpointa isänmaallisuutta, mutta on hankala arvioida, kuinka paljon energiaa voitaisiin säästää. Teollisuuden osalta on paljon puhuttu esimerkiksi taajuusmuuttajista ja prosessilämmön talteenotosta, ja niihin kannattaisikin investoida; ensin mainittu taitaa olla merkittävä vientiteollisuudenkin osanen. Julkisella sektorilla voisi älykkäillä tietojärjestelmillä, koordinaatiolla ja järkevällä ohjeistuksella säästää paljon sähköä ja lämpöäkin, samoin kotitalouksissa. Hieman tarvittaisiin myös ihmisten aktiivisuutta ja elintottumuksien tarkistamista.

    Terrorismia on aiheellisesti pelätty uhkaksi ydinvoimaloiden käytössä, mutta vaaraa pidän melko vähäisenä (riippuu tietysti alueesta, käytetystä teknologiasta ja turvallisuusjärjestelmistä). Pieniä ydinvoimaloita ei tarvitse rakentaa merien tai jokien äärelle, joten vedenpinnan nousukaan ei ole ongelma. Luonnononnettomuuksia ei Suomessa oletettavasti satu siinä määrin, että niistäkään olisi oleellista haittaa, kunhan valvonta ja turvallisuustarkastukset tehdään säännöllisesti ja avoimesti. Inhimillisten virheiden riskit puolestaan on jo suunnitteluvaiheessa minimoitu uusissa voimaloissa. Kunnat, valtio ja muut osakkaat voisivat perinteistä ydinvoimayhtiötä paremmin sitoutua ns. rajoittamattomaan vastuuvakuutukseen mahdollisen ydinonnettomuuden varalta. Julkisella sektorilla on todennäköisesti suurempi intressi hoitaa kunnollisesti ydinvoima, koska voittojen lisäksi riskit jaetaan samojen tahojen kesken. Toisaalta suurien voittojen tavoittelu ei olisikaan tavoitteena vaan luotettava, turvallinen, kohtuuhintainen ja vähäpäästöinen sähköntuotanto. Uskon myös, että ydinjätteiden käsittely voidaan hoitaa turvallisesti, ja tuskin niitä pienissä voimaloissa tulisikaan vaivaksi asti kuten joissakin isoissa ja vanhoissa laitoksissa, joissa alkaa nykyään välivarastoinnin tila loppua.

    Virheitä ja onnettomuuksia sattuu: en kiellä, etteikö ydinvoima olisi vaarallista, mutta maailmanlaajuisesti ja erityisesti Suomessa ydinvoima näyttää olevan merkittävästi turvallisempaa (ja tehokkaampaa) melkein millä tahansa mittarilla kuin muut energiamuodot keskimäärin. Lisäksi pienvoimaloita voi helposti sammuttaa esimerkiksi hätätilanteessa tai kesäajaksi tarpeen vähentyessä: taloudellinen tappio lienee oleellisesti pienempi kuin olisi Olkiluodossa ja Loviisassa, joissa vuotuinen käyttöaste on 90 prosentin yläpuolella. Tietysti sähkön varastoiminen tai myyminen ulkomaille voisi olla parempi kuin voimalan seisottaminen. Energiantuotannossa pidän mahdollisimman monipuolista järjestelmää parhaana vaihtoehtona, painotuksena fossiilisisten polttoaineiden käytön nopea vähentäminen. Ehdottamani hajautettu ydinvoima ei vie uusiutuvilta energialähteiltä kehitysmahdollisuuksia, pikemminkin päinvastoin.

    Olen ohittanut joitakin poliittis-yhteiskunnallisia ja tieteellis-teknisiä yksityiskohtia ja ongelmia, joita ehdotukseeni eittämättä sisältyy. Pyrin palaamaan niihin ja selvittämään lähdeviitteitä myöhemmin. En ole alan asiantuntija mutta pyrin yleisellä tasolla tuomaan mielestäni tärkeitä näkökulmia esille. Hajautettu, kotimainen ydinvoima on sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävää ja oikeudenmukaista energiaa.

    Tykkää

  10. Kiitos Aku pitkästä ja asiasisältöisestä kommentista.

    Olen samaa mieltä siitä, että ydinenergiakeskustelu on jämähtänyt siihen, ikään kuin nykyinen kaupallinen ydinenergia olisi se ainoa mahdollinen tapa tuottaa sitä. Näinhän ei ole, mutta kaupallisella asteella ei muuta nyt ole. Juuri pienet yksiköt ovat lähivuosina tulossa markkinoile, ja niiden etuja paljon jo luettelitkin.

    Toinen tulevaisuudennäkymä ovat hyötävät reaktorit, U235-Pu239, tai Torium-U233 -prosessiin perustuvat laitokset. Niille riittää polttoainetta maailman tappiin, ja myös nykyiset jätteet voidaan niillä muuttaa energiaksi ja vähentää jätteen määrää sadasosaan nykyisestä.

    Nämä, sekä pienet painevesiyksiköt, ovat nykyisiä laitoksia turvallisempia, ja monessa suhteessa tehokkaampia ja käyttökelpoisempia. Tekniikka ei ole esteenä vaikka tuottaisimme kaiken paikallisenergian ydinvoimalla. Vain yleinen mielipide ja politiikka on jarruna. Ja fosiiliteollisuuden lobbaus tietenkin. Joka tapauksessa, tämä kehityspolku on saavutettavissa vuosikymmeniä ennen kuin fuusioenergia on kaupallistettu, jos koskaan.

    Näistä aiheista löytyy täätläkin kirjoituksia mm. nämä:

    https://planeetta.wordpress.com/category/ifr/

    https://planeetta.wordpress.com/category/sulasuolareaktori/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s