Hiilidioksidin määrä kasvaa kiihtyvästi

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä jatkaa kasvuaan. Mauna Loan mittaukset 1960-luvulta näyttävät tältä:

Kuva 1.

Käyrästä nähdään myös, että se kaareutuu ylöspäin. Tamino esittää uusimmassa postauksessaan kuvan siitä, miten CO2-pitoisuuden kasvu on kiihtynyt, yksikkönä ppmv/vuosi:

Kuva 2.

Kioton ilmastosopimuksen vaikutuksia ei kuvissa näy jälkeäkään. Pitäisiköhän asialle kohta oikeasti tehdä jotain?

26 thoughts on “Hiilidioksidin määrä kasvaa kiihtyvästi

  1. Kuka uskaltaisi arvata, milloin ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kääntyy laskuun tai edes tasaantuu? Ja mikä mahtaa pitoisuus tuossa vaiheessa olla? Tapahtuuko pitoisuuden taittuminen ennen vai jälkeen maailmanlaajuisen ilmastokatastrofin😉

    Tykkää

  2. Kuvaajassa on n. 50 vuotta ja lisäystä on tullut 80 ppm. Koska lisäys on siis kiihtyvät, voinee aika tarkkaan arvioida seuraavan 50 vuoden lisäyksen olevan 100ppm, eli n. 490ppm vuonna 2060 ja n. 600 ppm vuonna 2100.
    Noilla luvuilla ilmastokatastrofi on vuonna 2100 jo vanha uutinen, arvioisin väestömäärän jo romahtaneen, maailmantaloutta ei käytännössä ole ja ihmisperäiset päästöt ovat aika olemattomat mutta kasvihuonekaasupitoisuudet kasvavat vielä vuosisatoja fysiikan lakien, ilmastohistorian yms. mukaisesti. Metaanipurkauksia, metsäpaloja jne.

    2100 lähtien merenpinnan nousunopeus ja jäätiköiden sulamisesta aiheutuvat jättitsunamit ovat jo megaongelma.
    Joskus tuhannen vuoden kuluttua varmaankin CO2-pitoisuuksien kasvu tasaantuu, yli 1000 ppm ollaan varmasti, en keksi miten se voisi palata entisiin alle 300 ppm pitoisuuksiin ainakaan sataan tuhanteen vuoteen. Jäätä ei maapallolla enää tuolloin missään voi olla, ihmisiä voi muutama jossain kolossa vielä lymyillä.

    Kyllähän ilmastosopimukset kai ainakin vähän vaikuttavat, ilman niitä nousu olisi vieläkin nopeampaa.

    Pitäisi lopettaa kaikki päästöt nyt heti, ei ole edes kovin vaikeaa ainakaan Suomessa:

    http://www.tekniikkatalous.fi/energia/article610576.ece

    Tykkää

  3. Heh, tuosta tutkimuksesta on vedetty aika raflaavia otsikoita. Tutkimuksen tekijöiden kirjoittaman tiivistelmän mukaan

    Varmaa on ainakin se, että energiaintensiivisen teollisuuden ja suurten kaupunkien ulkopuolella voitaisiin saavuttaa täydellinen energiaomavaraisuus – tämä tarkoittaisi valtakunnallisesti yli 80 % koko maan pinta-alasta.

    Eli koska uusiutuvat riittäisivät suurimmalle osalle Suomen maapinta-alasta, voidaan kirjoittaa otsikoita, joiden mukaan Suomi pärjäisi pelkästään uusiutuvilla. Tutkimuksessa nimenomaan jätettiin teollisuus ja asutuskeskukset – pelkästään kolme kaupunkia vastasi tutkitulla alueella noin 60 % energiankulutuksesta – pois laskuista. Tutkimus on varmasti mielenkiintoinen, mutta tiedotusvälineiden otsikointi on melkoista.

    Tuon tiivistelmän (kts. alla) perusteella tutkimuksessa laskettiin vain sähköä ja lämpöä. Suurin fossiilisten käyttäjä on kuitenkin liikenne.

    http://www.uwasa.fi/midcom-serveattachmentguid-39e53089a489cb0c287c73d069a588b6/su1611_artikkeli_Peura_Hyttinen.pdf

    Mietin, että pitäisikö tehdä tutkimus, jossa osoittaisin Suomen pärjäävän yhteensä noin kolmella tuulivoimalalla. Estimaattini Inarijärvessä vakituisesti asuvien energiantarpeesta on noin 1/100 tuulivoimalaa (mallilla ei ehkä ole nyt väliä), ja koska Inarijärvi on noin 1/313 Suomen pinta-alasta, tarvitsisimme noin 313 x 1/100 = 3,13 tuulivoimalaa. MOT, case closed. Saisinkohan julkisuutta esim. Vihreässä Langassa?😀

    Yksi puute näissä energiatutkimuksissa tuntuu edelleen olevan tuo keskittyminen sähköön ja enintään lämpöön. Pitäisi pohtia, mihin menee biomassa sen jälkeen, kun öljyä ryhdytään tosissaan korvaamaan. Pelkästään Suomen nykyisen öljynkulutuksen tuottamiseen metsäbiomassasta tarvittaisiin nyt suunniteltavilla jalostamoilla melkein koko Suomen hakkuut, ja 15-18 TWh sähköä vuodessa.

    Tykkää

  4. ”Onneksi” tässä todennäköisesti tulee peak oil hätiin, eli yksi palanen tuosta poltettavien fossiilien Bermudan kolmiosta tulee koko ajan kiihtyvällä vauhdilla hankalammaksi hyödyntää, joka tulee haittaamaan myös muiden hyödyntämistä.

    En tiedä miten paljon se auttaa, riippuu paljon siitä saadaanko globaali maailmantalous rysähtämään kunnolla (vähentää päästöjä ja uusien fossiilisten tuotantolaitosten investointeja, joten myös tulevia päästöjä) ja muutama tappava tautiepidemia sopivasti liikkeelle porukkaa harventamaan.

    (halpaa) Hiiltäkin louhitaan nykyisin pitkälti vielä halvan öljyn voimin. Toivoa sopii että se ei olisi kohta enää niin houkuttelevaa ja/tai mahdollista.

    Millähän nämä ydinvoiman vastustajat(kin) saisi tajuamaan että kyse ei ole siitä että tuotammeko 20 vuoden päästä energiamme uusiutuvilla vai ydinvoimalla, vaan että kysymys on siitä että kuinka paljon joudumme säännöstelemään energian käyttöä (vasemmisto), tai tarjoamaan sitä vain maksukykyisille (oikeisto). Noh, tuosta saa tietysti olla eri mieltä jos haluaa. Heitän silti pöytään tänään julkaisemani artikkelin aiheesta otsikolla:

    ”Peak all Liquid-fuels tapahtui 2008?”
    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/15/peak-all-liquid-fuels-tapahtui-2008/

    Tykkää

  5. Pelkäänpä, ettei peak oil rysähdä tarpeeksi voimakkaana, vaan maakaasulla ja hiilellä voidaan pitää päästöt kasvussa vielä pitkään. Suurin epävarmuus liittynee siihen lähtevätkö luonnon hiilipäästöt kasvuun.

    Tykkää

  6. Voi olla. On hieman ristiriitaista huomata itsensä toivomassa että ”rysähtäisipä nyt oikein kunnolla”. Kaikista huonoin on ehkä se sellainen rysähdys, että menee paljon mutta ei riittävästi. Siinä vaiheessa sitten nykyväestöllä ruvetaan polttamaan kaikkea mikä irti lähtee (ja vaikkei lähtiskään) jotta saataisiin edes rippeet ”hyvinvoinnista” säilytettyä, eikä kenelläkään ole enää varaa tai aikaa olla huolissaan mistään ilmastonmuutos-läpinöistä.

    No, siinä ei tietysti minun toivomiset suuntaan tai toiseen auta yhtään mitään.

    Samassa skenaariossa on sitten ydinvoimalatkin keskimääräistä ongelmallisempia, mutta tätä argumenttia voi käyttää niitä vastaan vasta siinä vaiheessa, kun hyväksyy riittävän suurena sen riskin, että teolliset yhteiskunnat romahtavat seuraavan muutaman vuosikymmenen kuluessa tulevien kriisien yhteisvaikutuksista. Se tarjoaa sitten aika lailla uuden näkökohdan moneenkin keskusteluun.

    Tykkää

  7. Polttoaineita saadaa ilmastonmuutoksen kiihdyttämistä ajatellen aivan tarpeeksi hiilestä ja öljyliuskeesta. Prosessi on vain vieläkin sottaisempaa kuin nykyinen öljyn pumppaaminen eli tupruttaa ilmaan vieläkin enemmän CO2sta.

    Öljyliusketta on arvioiden mukaan tuplasti tavallisen raakaöljyn reservit.

    Eli fossiiliset eivät kyllä varmasti lopu ennen ilmastonmuutosta.

    Tykkää

  8. Syltty, valitettavasti näin. Pelkkä hiili tai pelkkä öljy taitaa muistaakseni riittää Hansenin mukaan työntämään pitoisuudet tuolle puolen.

    Lähinnä oma toivoni on siinä, että huonoine nettoenergioineen ja työläine tuotantotapoineen nämä korvikkeet olisivat senverran kalliita ja kenties jopa rajoittuneita tuotantovauhdiltaan, että niitä ei olisi varaa tuprutella ainakaan nykyiseen malliin. Tällöin homma ainakin hieman hidastuisi, ja ehkä invwstoinnit johonkin parempaan lisääntyisivät (olettaen että talousjärjestelmä on senverran pystyssä että onnistuu)

    Mutta aika ohut toivohan tuo on. Insinöörit on kekseliäitä myös ”huonoissa” jutuissa, valitettavasti😐

    Tykkää

  9. Uusiutuviin siirryttäessäkin on odotettavissa hiilidioksidipäästöjen jatkumista, koska bioenergia näyttää olevan yksi tulevaisuudessa paljon käytettävistä energiamuodoista. Bioenergia ikävä kyllä on uusiutuva vain silloin, jos sitä otetaan vain sen verran, minkä kasvit kykenevät vähenemättä kasvattamaan. Jos kasvillisuuden nettotuottavuus laskee bioenergian käytön takia, siitä aiheutuu hiilidioksidipäästöjä (kasvillisuuden hiilinielu pienenee). Tämä on aika vaikea yhtälö, kun jo nyt käytetään maapallon vuotuiset resurssit reilusti ennen vuoden loppua. Ehkä jatkossa vain syödään vähemmän.

    Tykkää

  10. Biomassan päästöjä on vasta alettu ymmärtää, tähän asti sitä on pidetty päästöttömänä, myös päästölaskennassa. Nyt näyttää siltä, että seuraavalle päästökauppakaudelle 2013-2020 saattaa ehkä tulla myös biomassalle joku nollasta poikkeava päästökerroin, mikä olisi selvä parannus politiikkaan. Käytännössa se tarkoittaisi myös sitä, että vitsit ovat yhä vähemmässä haettaessa fossiilisille korvaavia vaihtoehtoja.

    Tykkää

  11. Tärkeintä olisi tietenkin minimoida kaiken hiiltä sisältävän polttaminen. Ja biomassaan pitäisi pystyä sitomaan mahdollisimman paljon hiiltä pois kierrosta.

    Tykkää

  12. Tein tutkimuksen Ilta-sanomien vaalikonetta käyttäen ja sain tulokseksi, että vastanneesta 1554 eduskuntavaaliehdokkaasta 16,5 % ei uskonut ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Perussuomalaiset poikkesi muista eduskuntapuolueista rajusti, heidän ehdokkaistaan epäuskoisia oli 41,7% kun muilla eduskuntapuolueilla se oli keskimäärin 8,7%. Arvioin myös, että perussuomalaisista läpipäässeistä ilmastoskeptikkoja oli myös tuo sama osuus 41%.

    Lisäksi ehdokkaiden osuuksissa oli isoja poikkeamia muutamissa vaalipiireissä. Keski-Suomen ehdokkaissa ilmastoskeptikkoja oli vain 6,5% kun Vaasan vaalipiirissä heitä oli 25,5% ehdokkaista. Vaikuttiko maakuntalehdet ja/tai kilpailutilanne ?

    http://keskustelu.skepsis.fi/html/KeskusteluViesti.asp?ViestiID=333142

    Tykkää

  13. Minä tein saman tutkimuksen uuden eduskunnan ilmastomielipiteestä. Tulos: 36 % ei usko ihmisen aiheuttamaan ilmastonmuutokseen. Hämmästyttävää, jos tämä määrä on kaksinkertainen kaikkien ehdokkaiden mielipiteeseen verrattuna.

    Tähän on pakko lainata Osmo Soininvaaran vaalikonekommentti:

    On kyllä käsittämätöntä, että tällaista joudutaan kysymään. Miksi ei kysytty, uskotko maapallon olevan pyöreä. Tiedonvälityksen ”tasapuolisuus” tuottaa tällaisia tilanteita. Vaikka koko tiedemaailma on asiasta jokseenkin yksimielinen, lehdissä annetaan yhtä paljon tilaa myös kaiken maailman huru-ukoille ja itseoppineille ”tiedemiehille”.

    Tykkää

  14. Huomaan nyt tehneeni sellaisen virheen, että laskin ilmastonmuutoksen kieltäjiksi kaikki nekin, jotka eivät olleen vastanneet ko. vaalikoneeseen ollenkaan. Korjasin tämän, ja sain 129 kyllä ja 23 ei mielipidettä, eli 11,5 % skeptikoita. Tämän mukaan vastaamattomia oli n. 50 kpl, joten virhe johtuu tästä. Tosin heidän mielipidettään ei voi tietääkään, ainoastaan olettaa jakauman olevan likipitäen saman.

    Ei vastausten joukossa oli paljon niitä, joiden mielestä ihmisellä on jotain osuutta asiaan, mutta luonnolliset tekijät ovat merkittävempiä, ja niitä, joiden mielestä ihmisen vaikutusta ja/tai koko asiaa on vahvasti liioiteltu.

    En kirjoittanut tästä omaa postausta, koska pidin tulosta turhan epämääräisenä. Huomaan, että se oli viisasta, koska väärin olisi mennyt.

    Tykkää

  15. Kannattaisi tutkia se, kuinka moni ilmastouskovainen tietää, mitä tuo ”ilmastonmuutos” todellisuudessa on: silkkaa uskonnollista propagandaa.

    Kuka pystyy mainitsemaan Suomesta yhdenkin luotettavan todisteen siitä, että meillä olisi tapahtunut ja tapahtumassa jokin ilmastonmuutos? Tähän eivät kelpaa uskot ja väitteet. vaan pelkästään kenen tahansa tarkistettavissa oleva todiste hyväksytään.

    Tykkää

  16. Arroiros,

    Minä.
    Tai oikeastaan Suomen Ilmatieteenlaitoksen Ilmastokeskus, joka keväällä ilmoitti Suomen keskilämpötilan nousseen 0,4 astetta, joka vastaa ilmastonmuutosskenaarioissa esitettyjä arvioita (ja joiden mukaan lämpötila nousee 7 astetta lisää vuosisadan loppuun mennessä).

    En tiedä mikä olisi luotettavampi todiste kuin mitattu 30 vuoden keskiarvolämpötila.

    http://kaikenhuippu.wordpress.com/2011/04/03/uutisvinkki-suomen-keskilampotila-nousi-04-astetta/

    Tykkää

  17. ”En tiedä mikä olisi luotettavampi todiste kuin mitattu 30 vuoden keskiarvolämpötila.”

    Tarkka luku oli 0,35 astetta. Vastaavia muutoksia on tapahtunut seuraavilla 30 vuoden jaksoilla:

    1871 – 1900 > 1881 – 1910 (0,27 astetta)
    1891 – 1920 > 1901 – 1930 (0,28 astetta)
    1901 – 1930 > 1911 – 1940 (0,38 astetta)
    1931 – 1960 > 1941 – 1970 (-0,34 astetta)
    1961 – 1990 > 1971 – 2000 (0,33 astetta)
    1971 – 2000 > 1981 – 2010 (0,35 astetta)

    eikä ole pidetty elämää ilmastonmuutoksesta ennen kuin vasta nyt. Missähän lämpötiloissa olisimmekaan, jos jakson 1911 – 1940 perusteella olisi tehty samat ennustusväitteet kuin nyt?

    Ei ole mitään uutta auringon alla, ei Suomen keskilämmössäkään, joka kohosi kymmenvuotiskauden 1911 – 1920 luvusta 1,24 jakson 1931 – 1940 arvoon 2,37 astetta eli 1,13 asteella 20 vuodessa. 1991 -2000 ja 2001 – 2010 ei päästy kuin 0,98 asteeseen.

    Tutkikaa historiaa hiuka kauemmaksi kuin omaan syntymävuoteenne, niin alarmismi alkaa tuntua naurettavalta.

    Tykkää

  18. Arroios:

    Kannattaisi tutkia se, kuinka moni ilmastouskovainen tietää, mitä tuo “ilmastonmuutos” todellisuudessa on: silkkaa uskonnollista propagandaa.

    Kannattaisi tutkia myös se, kuinka moni ilmastoskeptikko oikeasti tietää edes mistä puhutaan. Tieteen leimaaminen propagandaksi voi jossakin onnistua, mutta ei tässä blogissa.

    Kyse on joka tapauksessa maailmanlaajuisesta ilmiöstä, jonka todenperäisyydestä ei pelkästään Suomen alueelta kerätyistä tiedoista voi sanoa sitä eikä tätä. Tai sitten voi sanoa kumpaa hyvänsä, mutta ei kokonaisuutta, eikä totuutta edes muutoksen suunnasta, edes ilmiön olemassa olosta.

    Tässä yksinkertainen havainnollistus kokonaisuudesta, jonka todisteet löytyvät tieteellisestä kirjallisuudesta.

    null

    On siis aivan turha penätä sitä yhtä todistetta, tai yhtä paperia, joka tekee selväksi koko asian. Vasta tutustumalla kokonaisuuteen voi jotenkin käsittää, mistä puhutaan, helppoa sekään ei ole. IPCC:n yhteenvetoraportit ovat edelleen hyvä lähde itsensä sivistämiseen.

    Yhteenveto tämän päivän ilmastotieteestä löytyy esim. tästä artikkelista.

    http://ilmastotieto.wordpress.com/2010/02/07/havaintoja-ihmisen-aiheuttamasta-ilmastonmuutoksesta/

    Olet täysin vapaa kiistämään kaiken. Kaikki tiede, jopa paradigmat, ovat kiistettävissä, mutta siihen tarvitaan vähän enemmän kuin kaiken leimaaminen silkaksi uskonnolliseksi propagandaksi. Tällainen pelkkä väite todistaa ainoastaan jotain sen esittäjästä, ei muusta.

    Missähän lämpötiloissa olisimmekaan, jos jakson 1911 – 1940 perusteella olisi tehty samat ennustusväitteet kuin nyt?

    Juuri tätä tarkoitin kun sanoin, ”kuinka moni ilmastoskeptikko oikeasti tietää edes mistä puhutaan”. Mitään ennustusväitteitä ei ole koskaan tehty minkään mittausjakson perustella. Ei ennen eikä nyt.

    Tykkää

  19. Raija Ruuhelahan väitti, kun tuo 1981 – 2010 keskiarvo esitettiin, että sen perusteella Suomen keskilämpö nousee kuudella asteella vuosisadan loppuun mennessä.

    Tykkää

  20. ”eikä ole pidetty elämää ilmastonmuutoksesta ennen kuin vasta nyt. Missähän lämpötiloissa olisimmekaan, jos jakson 1911 – 1940 perusteella olisi tehty samat ennustusväitteet kuin nyt?”

    Ihanaa postmodernismia. =) Lämpötila on siis seuraus yhteiskunnallisesta keskustalusta.

    Ihmisen aiheuttama ilmastonmuutos on ilmiönä tunnettu jo 1800-luvulla, ja viimeistään 1970-luvulla siitä keskusteltiin Suomessa sekä yliopistomaailmassa että ympäristöväen piirissä. Myös 1800-luvulla tehdyt teoreettiset laskelmat pitävät edelleen varsin hyvin paikkansa. Ilmastodenialismi puolestaan keksitiin vasta 1980-luvun lopulla.

    Tykkää

  21. Kyseessä on lisäksi globaali ilmiö, eikä yhden alueen tilanteesta yleensä voi vetää johtopäätöksiä suuntaan tai toiseen. Aina löytyy joku paikka ilmastonmuutoksen kieltäjien mieliksi, jossa ei ole lämmennyt niin paljoa. Suomen tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti esimerkiksi Pohjois-Atlantin oskillaatio, mikä ei kuitenkaan vaikuta vaikkapa Australiassa. Tosin Australiassakin voi olla joku muu suursääilmiö, joka vaikuttaa siellä voimakkaasti, muttei ollenkaan Suomessa. Hiilidioksidin lämmitysvaikutus vaikuttaa vähän joka paikassa ja siksi sen vaikutus näkyy hyvin globaalissa lämpötilassa, vaikkei jokaisella yksittäisellä paikalla niin selvästi näkyisikään. Yksittäisillä paikoilla on usein näitä paikallisia ilmiöitä sotkemassa tilannetta – tosin sehän on hyvä niille, jotka haluavatkin sotkea tilannetta.

    Tykkää

  22. Hiilidioksidissa on se juttu, että metsät sitoisivat hiilidioksidia kyllä paljon nopeammin kuin ihmiset sitä sinne päästävät. Paitsi että ihmiset tuhoavat noin 14 miljoonaa hehtaaria metsää vuodessa. joka on määrällisesti kasvanut viimeisten vuosikymmenien aikana, melko tasaisesti.

    Ja arvatkaas paljonko 14 miljoonaa hehtaaria luonnovaraista metsää sitoo hiiltä? 2-8 gigatonnia!

    Entä arvatkaas paljonko ilmakehän hiilidioksidipitoisuus kasvaa vuosittain? 2-4 gigatonnia!

    Ja jos kaikki ihmiset katoaisivat maapallolta, niin paljonko kasvillisuus sitoisi 10 vuodessa hiiltä ilmakehästä? 100 gigatonnia!

    Ja arvatkaas paljonko olisi vanhojen metsien potenttiaali varastoida hiiltä elävään biomassaan? 2-8 teratonnia!

    Ja arvatkaas paljonko kasvien kasvunopeus kasvaisi optimaalisissa hiilidioksidioloissa? 50-150%!

    Tässä on jotain hauskoja lukuja, joita ei koskaan kukaan viitsi pohtia ja arvioida. Varsinkaan ne eivät viitsi, jotka tekevät poliittisia päätöksiä hiilidioksidi-»päästöjen» rajoittamiseksi.

    Ps. tuo 50-150%:n kasvunopeusero tarkoittaa sitä, että jos esiteollinen metsä pystyi varastoimaan 300 tonnia hiiltä per hehtaari, niin moderni 2100-luvun metsä pystyy varastoimaan 400-600 tonnia hiiltä hehtaarille!

    Tykkää

  23. Alkanee olla juuri se vaihe meneillään, että CO2-pitoisuus ei enää nouse, vaan se saavuttaa ainakin tasannevaiheen. Tutkin tuon kuuluisan käyrän Mauna Loa 1958-2011 ns raakadatan: ftp://ftp.cmdl.noaa.gov/ccg/co2/trends/co2_mm_mlo.txt

    Kun yleensä vuosinousut ovat olleet noin 2 ppm luokkaa, niin nyt vuoden takaisen huhtikuun CO2-arvo oli 392.49 ja äsken päättyneen huhtikuun arvo 393.18. Näin vuosinousuksi tulee yllättävän pieni 0.69 ppm, joka noin kolmannes aiempien vuosien noususta. Muuan saksalainen professori ennusti juuri tämän ilmiön, joka johtuu kuulemma siitä, että merten ylimpien kerrosten (0-700m) lämpötilat ovat olleet laskussa noin 5-6 vuoden ajan. Piirsin käyrän ja korjasin kulmakertoimia tuon huhtikuun mukaan. Nousu huhtikuun ja toukokuun välillä on ollut hyvin pientä ja 2000-luvulla kahtena vuonna huhtikuun CO2-pitoisuus oli jopa toukokuista korkeampi.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s