Näinkö asioitamme hoidetaan EU:ssa?

Eija-Riitta Korhola:

Kollegoideni päässä maanjäristyksen ja tsunamin tuhannet uhrit sulautuivat ydinvoimalan vaurioitumiseen. Ihmeteltiin, eikö tuhansissa uhreissa ole tarpeeksi. Kysyttiin, kuinka monta ydinvoimalaonnettomuutta oikein tarvitsee tapahtua, ennen kuin näyttö riittää.

En ollut uskoa korviani.

Maanjäristyksen ja tsunamin tuloksena tiet, sillat, rautatiet ja rakennukset romahtivat. Uhriluvuksi arvioidaan 30 000 henkeä. Jos meppien logiikka on tätä tasoa, pitäisikö meidän purkaa vastaavat rakennelmat EU:ssa, ihan varmuuden vuoksi?

Jos tämä on se tapa jolla asioitamme hoidetaan, meillä ei taida olla paljon toivoa.

Eija-Riitan kirjoituksen Pitkitetty orgasmi tyylistä voi olla jotain mieltä, mutta tunnistan sanojen takaa, niin kuin rivienkin välistä, saman turhautumisen kuin viime aikoina omasta päästäni.

30 thoughts on “Näinkö asioitamme hoidetaan EU:ssa?

  1. Mikäli pitää paikkansa (mikäli! ks. linkki alla) että Korhola suhtautui aiemmin lähinnä ylimielisesti hankkeeseen jossa Euroopan rannikkoaluiden ydinvoiman turvallisuusriskeihin pyrittiin puuttumaan, (koska Koroholan mukaan ilmastonmuutos ei voi aiheuttaa tsunameja ja jos niitä aiheutuisikin, ei niistä olisi haittaa), niin jonkinlaista omien käsitysten kriittistä analyysia luulisi hänen nyt harjoitettavan eli siis edes hieman nöyrempää äänensävyä.

    Marraskuussa 2000 vain 2,3 Richterin suuruinen maanjäristys aiheutti Grönlannin länsirannikolla 90 miljoonan kuutiometrin maanvyörymän. Vyöryn synnytti kymmenmetrisen tsunamin joka ulottui satakilometriä leveän salmen yli. http://www.hyokyaalto.org/?p=22
    Odottelen jonkun asiantuntijan kannanottoja näihin asioihin myös.

    Tykkää

  2. Niin, en tiedä minäkään mitä Korhola on tsunami-asiassa oikeasti tehnyt tai jättänyt tekemättä. Minusta ydinvoimaloiden tsunamikestävyys on aivan oikeutettu vaatimus, ja täysin riippumatta siitä, aiheuttaako ilmastosmuutos tsunameja vai ei. Japanista nähdään, että tarvittavat toimenpiteet kestävyyden parantamiseksi eivät ole edes suuria.

    Isomäen argumentti natrium-jäähdytteisen reaktorin riskistä ei saa Japanista vahvistusta. Fukishimassa tsunami ei päässyt kosketukseen reaktorin jäähdytysveden kanssa.

    Toisin kuin Isomäki väittää, teksin kirjoittamisen aikana Euroopassa oli yksi hyötöreaktori käytössä, Phenix Ranskassa.

    Isomäki ei ilmeisesti tiedä sulasuolareaktorista, mikä ei ole mikään ihme, en itsekään pari vuotta sitten tiennyt. Sekin on hyötöreaktori, mutta ilman tulenarkaa natriumia.

    https://planeetta.wordpress.com/2011/02/21/sulasuolareaktori-%e2%80%93-energiaa-toriumista/

    Entä mitä Timo olet mieltä, jos ydinvoimaloiden tsunamikestävyys huolestuttaa, pitäisi jonkin verran olla huolestunut myös rannikkokaupunkien turvallisuudesta? Japanin perusteella näyttää siltä, että pelkkä asuminen meren rannalla on suurempi riski kuin ydinvoimala rannalla.

    Ilmeisesti Japanista löytyy vanhoja kivitauluja joissa sanotaan, ”älä muuta asumaan tätä lähemmäs rantaa.” Vanhan kansan viisauksia ja varautumista tsunameihin, oppeja, jotka kiireinen nykyihminen on unohtanut.

    Tykkää

  3. Isomäki ei ilmeisesti tiedä sulasuolareaktorista, mikä ei ole mikään ihme, en itsekään pari vuotta sitten tiennyt. Sekin on hyötöreaktori, mutta ilman tulenarkaa natriumia.

    Ja sitten on ainakin lyijy- ja lyijy-vismuttijäähdytteiset nopeat reaktorit. Venäläisillähän näitä oli Alfa-luokan sukellusveneissä kahtakin mallia, OK-550 ja BM-40A. Erinomainen teho-painosuhde, ja näemmä erittäin nopea säädettävyys. Eivät kovin hyviä sota-aluksiin, kun tehon menetys saa koko reaktorin jähmettymään lyijyklöntiksi, mutta voisivat olla varsin eteviä sähköntuotantoon ja kenties säätövoimaksi. Lyijy-vismuttiseoksen sulamispistekin on vain jotain 123°C joten hyytyneen reaktorin sulattelu ei olisi mitenkään tekemätön temppu.

    Wikipedia tietää kertoa, että venäläisillä on projekti noiden lyijyreaktoreiden kaupallistamiseksi, noin 100 MWe 280 MW lämpötehoisella reaktorilla. Ja että Hyperion Power Module perustuu tuohon.

    Sanotaan ainakin, ettei tarvitse ulkopuolista jäähdytystä tai virtaa jäähdytykseen, eikä reaktori itsessään ole tietenkään paineistettu.

    Tykkää

  4. ”Entä mitä Timo olet mieltä, jos ydinvoimaloiden tsunamikestävyys huolestuttaa, pitäisi jonkin verran olla huolestunut myös rannikkokaupunkien turvallisuudesta? Japanin perusteella näyttää siltä, että pelkkä asuminen meren rannalla on suurempi riski kuin ydinvoimala rannalla. ”

    Ydinvoima on kuitenkin asia jonka turvallisuus huolettaa ihmisiä, sanottiin mitä tahansa. Ainoa keino käsitellä asiaa on ottaa huolesta koppia ja myös huolehtia siitä turvallisuudesta.

    Tässä oli siis kyse siitä miten tuo Korholan kirjoitus suhteutuu hänen aiempaan toimintaansa, jos nimittäin se mitä ym. linkissä on kirjoitettu pitää paikkansa, ts. että hän on aiemmin aktiivisesti ja kovin vaillinaisin tiedoin on ollut mukanaa torppaamassa hyökyaalto-vetoomusta ja nyt sitten kirjoittaa blogissaan näinkin reippaasti:

    ”Neljännesvuosisadan odottelu toi neitsyeille kauan odotetun kokemuksen ja teeskentelemättömän, pitkitetyn orgasmin”

    Ajattelinpa vaan, että onpas siinä vastuuhenkilölle sopiva tapa reagoida…

    Tykkää

  5. Kaj, ERK on pahemman luokan skeptikko ja populisti jonka kirjoituksia ja mielipiteitä en soisi kenenkään tieteen vakavasti ottavan puolustelevan.
    Esimerkkejä on tuon Hyöky-torppauksen lisäksi muitakin, mm. IPCC:n asiaton ja paikkansa pitämätön arvostelu (kommenttini on toisena ketjussa):

    http://www.co2-raportti.fi/?heading=Ilmastoliioittelu-tarkempaan-syyniin&page=blogi&news_id=2590

    vastaavia ”idioottimaisuuksia” on paljon enemmänkin, hän mm. vähättelee jatkuvasti CO2:n merkitystä ilmastolle jne.

    ERK on varteenotettava ehdokas jos joskus etsitään syyllisiä ilmastokatastrofiin. Merkittävä päättäjä, disinformaation levittäjä ja tieteen kyseenalaistaja nyt vähintään.

    Tykkää

  6. Jyri:

    Kaj, ERK on pahemman luokan skeptikko ja populisti jonka kirjoituksia ja mielipiteitä en soisi kenenkään tieteen vakavasti ottavan puolustelevan.

    ERK on hyvin kontroverssi persoona, tiedän toki hänen ilmastomielipiteensä. Arvostan kuitenkin hänen kylmän rauhallista logiikkaansa ja rationaalista ajattelutapaansa monessa muussa asiassa. Soisi löytävänsä ilmastorealismin ja rationaalisen ajattelun samasta poliitikosta, mutta näyttää aika vaikealta. James Hanseneita on valitettavasti vain yksi, eikä hän ole poliitikkokaan.

    Tuomas Helin:

    Uusiutuvien ja ydinvoiman väliseen (mielestäni turhaan) vertailuun liittyy aina tuo uusiutuvasta energiantuotannosta saatavien suorien työpaikkojen määrä. Koskaan ei tunnuta puhuttavan tässä yhteydessä siitä, mikä vaikutus sähkön hinnalla on työllisyyteen ja sitä kautta kansantalouden tilaan.

    Niinpä. Onhan jotain tutkimuksia väittämässä, että vaikka uusiutuva energia luo työpaikkoja suoraan, se välillisesti energian kallistumisen vuoksi vie niitä epäsuorasti enemmän. On osaa ottaa näihin väitteisiin mitään kantaa, koska se ei ole minun alaani. Ymmärrän kyllä logiikan, enkä intuitiivisesti väitä vastaankaan.

    Ilmasto ja energiakysymyksessä joudutaan varmaankin päätöksiä, joiden kaikkia vaikutusta ei voi etukäteen tietääkään, muuttujia on liian monta, ja mukana on yksi irrationaalisesti käyttäytyvä muuttuja, ihminen. Pitää tietenkin yrittää etukäteen ymmärtää mahdollisia vaikutuksia, eikä saa olettaa, että kaikki mikä näyttää paperilla hyvältä olisi sitä myös oikeasti. Yhtälö ei todellakaan ole helppo, esimerkkinä vaikkapa E10-bensiini, jonka lanseeraus ei tainnut mennä ihan niin kuin piti, oli älämölö sitten aiheellista tai ei. Luultavasti ei.

    Politiikka ja eri intressityhmät ovat aivan sekaisin, eikä paniikkia vielä ole. Sekoilu jatkunee vielä tulevina vuosina, kunnes tapahtuu jotain herättävää. Pohoisen merijään kesäaikainen sulaminen voi olla sellainen tapahtuma.

    Tykkää

  7. Timo:

    Ydinvoima on kuitenkin asia jonka turvallisuus huolettaa ihmisiä, sanottiin mitä tahansa. Ainoa keino käsitellä asiaa on ottaa huolesta koppia ja myös huolehtia siitä turvallisuudesta.

    Niin huolettaa, ja pelottaa. Irrationaaliseksi asian tekee mielestäni se, että ihmisten normaalissa elämässä on paljon suurempia riskejä, jotka huolettavat vähemmän tai ei lainkaan.

    Itse tunnen ydinvoimatekniikan ehkä keskimääräistä paremmin ja minua pelottaa ehkä keskimääräistä vähemmän. Olen huomannut samalaista suuntausta muuallakin, ja myös muissa asioissa. Tuntematon pelottaa, eikä pelkoa ainakaan helpota se monumentaalinen määrä dis-informaatiota mitä ydinvoimasta ja säteilystä liikkuu, ja ilmeisesti tiettyjen tahojen toimesta aivan tarkoituksella liikkeelle laskettuna. (Siitä suivaantuneet purkaukset muutamissa tuoreimmissa postauksissa.)

    Haluaisin ymmärtää pelkoa paremmin. Tiedän Timo, että hallitset tämän aiheen paremmin, haluatko auttaa? Saat vaikka kirjoittaa vieraskirjoituksen tähän blogiin. Ei tietenkään tarvitse, mutta saattaisi kiinnostaa muitakin.

    Miksi esim. maakaasua ei pelätä, vaikka se voi olla näin vaarallista:

    Videon tapaus viime vuodelta ei tietääkseni ylittänyt uutiskynnystä täällä, enkä ihmettele lainkaan, jos osa lukijoista ei ole kuullut siitä mitään.

    Tietenkin tuho on rajatummalla alueella, mutta sitäkin fataalimpi, ja aivan yllättävä, ilman ennakkovaroitusta. Voin hyvini kuvitella, että joku joka asuu/asui tuolla videon kuvaamalla alueella, voi tosissaan osallistua ydinvoiman vastaiseen mielenosoitukseen, ja sen jälkeen palata kaikessa rauhassa kotiinsa, joka hetkenä minä hyvänsä voi muuttua tulimereksi. Videon tapaus ei ole ainoa laatuaan.

    Tässä oli siis kyse siitä miten tuo Korholan kirjoitus suhteutuu hänen aiempaan toimintaansa, jos nimittäin se mitä ym. linkissä on kirjoitettu pitää paikkansa,

    No sitähän me kysytään Korholalta itseltään:

    http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/68463-pitkitetty-orgasmi#comment-909786

    Tykkää

  8. Vielä on näkemättä sellainen paperi, jossa laskettaisiin auki, minkälaisia nuo uusiutuvan energian työpaikat olisivat. Varsinkin risupaketeista puhuttaessa (ja etenkin kun puhujana on keskustalainen) herää epäilys, että isohko osa luvatuista työpaikoista on metsurin, motokuskin, huoltomiehen ja rekkamiehen hommia, eli ei mitään kovin korkean jalostusarvon palveluita. Jos päädytään luomaan tälläisiä työpaikkoja suurilla tukiaisilla, niin ei hyvää päivää.

    Voi olla että tälläisenkin auki laskeva pumaaka löytyy, en vain ole törmännyt, eli vinkkejä otetaan vastaan. Ja varmaa on, että uusiutuvat tuottavat myös niitä kaivattuja ”viherkaulustyöpaikkoja,” mutta kysymys onkin, kuinka paljon, ja millä hinnalla.

    Tykkää

  9. Onhan siellä EU:ssa järkiporukkaakin, niin kuin tämä Soini Putkosen brieffaamana.

    Jos heidän visionsa toteutuvat niin varmaan tuulivoimaloiden metalliosat kohta kierrätetään ydinvoimaloiden paineastioiksi.
    Tuulivoimaloita ei nimittäin tarvita. Tänäänkään ei tuullut juuri yhtään.

    Näin maalaisjärjellä ajateltuna nykyinen ydinvoimarakentaminen on tehty liian raskaaksi ylimitoitetuilla turvallisuusmääräyksillä.
    Peräänkuulutan uutta kevytvoimalakonseptia, joka mahdollistaa useampien yksikköjen rakentamisen samalla pääomalla.

    Tykkää

  10. Tehokkain tapa luoda energiasektorille työpaikkoja on palkata ihmiset polkemaan kuntopyörillä virtaa. Meistä jokainen tarvitsee elämäntyylinsä ylläpitoon helposti 40 polkijaa, kolmessa vuorossa se tekee 120 työllistettyä per kansalainen.

    Lisäksi itseäni ihmetyttää, kun samaan aikaan monesti puhutaan työn tehokkuuden kasvattamisesta (joka tarkoittaa saman tekemistä vähemmällä ihmistyöllä, eli koneistamalla ja automatisoimalla, eli aiheuttamalla työttömyyttä) ja sitten toisaalta joitain asioita puolustetaan sillä että niistä tulee paljon työpaikkoja. Eli samaan aikaan on hyvä että johonkin tarvitaan ihmistyövoimaa, ja huono, koska sitä yritetään koko ajan tehostaa pois?

    Työpaikat on tietty ihan kivoja, mutta turhat työpaikat on, noh, turhia. Turhan saa tekemättäkin.

    Tykkää

  11. Näin maalaisjärjellä ajateltuna nykyinen ydinvoimarakentaminen on tehty liian raskaaksi ylimitoitetuilla turvallisuusmääräyksillä.

    Luulen myös, että kohdistamalla käytetyt resurssit toisin, nykytilanne olisi turvallisuudenkin kannalta parempi.

    Hankala poliittinen lupamenettely osaltaan on johtanut siihen, että kun lupa saadaan, rakennetaan niin iso laitos kuin kaupasta saadaan, vaikka fiksumpaa voisi olla useampi pieni. Koska uudet luvat ovat kiven takana (Loviisa), käytössä on suuri määrä vanhoja laitoksia, joita samat lupia pihtaavat tahot moittivat turvallisuusvajeesta. Olisiko Fukushima jo korvattuu uudemmalla, jos se olisi helpompaa?

    Peräänkuulutan uutta kevytvoimalakonseptia, joka mahdollistaa useampien yksikköjen rakentamisen samalla pääomalla.

    Ne ovat etenemässä prototyyppivaiheeseen lähivuosien aikana, jos ovat, mihin suuntaan tämä tilanne nyt kehittyy. Erilaisia konsepteja on piirrustuspöydillä kymmenkunta, teholuokissa 10..300 MW. Ideana koota laitos tehdasvalmisteisista standardiosista. Alkupääoman tarve oleellisesti nykyistä pienempi. Liikkeelle voidaan lähteä yhden reaktorin kompleksista ja laajentaa sitä myöhemmin. Tekniikasta tämä ei ole kiinni, politikointi on se mikä on vaikeaa.

    Tykkää

  12. Varsinkin risupaketeista puhuttaessa (ja etenkin kun puhujana on keskustalainen) herää epäilys, että isohko osa luvatuista työpaikoista on metsurin, motokuskin, huoltomiehen ja rekkamiehen hommia, eli ei mitään kovin korkean jalostusarvon palveluita. Jos päädytään luomaan tälläisiä työpaikkoja suurilla tukiaisilla, niin ei hyvää päivää.

    Risupaketissa logistiikkaketju on ylivoimaisesti suurin työllistäjä. Tietysti jonkun verran tarvitaan uutta infraa ja sen kunnossapitoa, mutta polttoaineen raijaaminen metsästä käyttöpaikalle on suuri ”työllistäjä”. Tämä arvio tietenkin vain sen perusteella, mitä olen kiinteiden polttoaineiden kanssa ollut tekemisissä, työpaikkojen puolestapuhujien arvioita en ole nähnyt. Logistiikkaketju on itse asiassa niin työllistävä, että Suomessa ei metsäkonekanta riitä sen pyörittämiseen, tarvitaan paljon uusia koneita. Ja onko luettelemillasi aloilla työttömyyttä, vai työvoimapulaa, sitä en tiedä. Ehkä käykin niin, että joudumme turvautumaan maahanmuutajien apuun näissä työllistämispyrkimyksissä.

    Tykkää

  13. Metsäkonealalla on monessa isommassa yhtiössä hommat ulkoistettu yksityisille metsäkoneyrittäjille, joita voidaan sopivasti kilapiluttaa ja ottaa käyttöön silloin kuin tarvis on. Tehokastahan tämä, mutta en tiedä miten mukavaa ja luottamusta tulevaisuuteen luovaa metsäkoneyrittäjälle.

    Maahanmuuttajien kanssa voi ongelmaksi nousta se, että ensin pitäisi ottaa vaikkapa puolen miljoonan laina koneen ostoa varten (tai mitä ne nyt maksaa, eivät ne ihan ilmaisia taida olla).

    Tykkää

  14. ”Haluaisin ymmärtää pelkoa paremmin. Tiedän Timo, että hallitset tämän aiheen paremmin, haluatko auttaa? Saat vaikka kirjoittaa vieraskirjoituksen tähän blogiin.”

    juu kiitos vain, mutta pitäisi kuitenkin tehdä taustatyötä, johon en taida juuri nyt ehtiä. Ilmeisesti eräs pointti tässä on, että eri uhkakuvia ei voi suoraan verrata toisiinsa vaan niillä on ihan omat profiilinsa, vähän niinkuin ihmisillä on persoonallisuusprofiilisa. Varmaankin näistä asioista on lukuisastikin tutkimuksia olemassa (ja eri näkökulmista), mutta ne taitavat jäädä yleensä koristamaan tutkijankammioita. Nyt kun nämä asiat ovat tapetilla olisi toki suotavaa, että tietoa käytettäisiin hyväksi yleisessä keskustelussakin. Esim. silmiin on osunut parikin selvitystä, joissa ydinvoimaa kohden tunnettu pelko näyttäisi lievenevän asiaan perehtymisen myötä. Mitään kattavaa hakua asiasta en ole kuitenkaan tehnyt.

    Uudessa Tiede-lehdessä on muuten juttu peloista ja siinä sivutaan myös ydinvoiman uhkakuvaa ja pohditaan sitä suhteessa ilmastonmuutoksen uhkaan.

    Olen itse miettinyt omaa ilmastonmuutoksen uhkakuvaani, (onhan tätäkin kai syytä miettiä) missä määrin se on ennemmin ”fiktiivinen maailmanlopunskenaario” kuin objektiiviinen uhkakuva.

    Toisaalta jos esim. tietyt kuivuusskenaariot pitäisivät paikkansa on minusta vaikea kuvitella asiaa jotenkin oleellisesti toisinkaan. Asian vääntämiseen täysin harmittomaksi tarvittaisiin kai annos hallusinogeenejä tai joku sekapäinen uskonnollinen vakaumus, sosiaalidarwinistinen arvomaailma (jollaiseen muuten viitattu USA:n tiettyjen poliitikkojen kohdalla: ilmastokatastrofiin kytkeytyvät sodat ja vahvimman oikeus ovat itseasiassa uljaita asioita).

    Tykkää

  15. Kaikenhuippu: ”Eli samaan aikaan on hyvä että johonkin tarvitaan ihmistyövoimaa, ja huono, koska sitä yritetään koko ajan tehostaa pois?”

    Olen kiinnittänyt samaan epäloogisuuteen itsekin huomiota. Ydinvoimaa vastustavat argumentoivat, että tulevien reaktoreiden sähköä tullaan myymään ulkomaille.

    Samaan aikaan samat henkilöt argumentoivat, että ilmastonmuutos on globaali asia, ja että tuuli- ja aurinkoenergian säätövoimaa voidaan kyllä ostaa (ja on pakko) ulkomailta tarvittaessa.

    Mitä pahaa siinä on, jos suomalainen ydinsähkö korvaa vaikkapa saksalaista tai tanskalaista hiilisähköä? Ei mene kaaliini.

    Lisäksi olettamus siitä, että energian hinnalla ei ole mitään merkitystä talouden kilpailukykyyn on kyllä vaikeasti perusteltavissa – eivät kai suuret sähkönkuluttajat muuten viitsisi vaivautua voimalahankkeisiin mukaan.

    Tykkää

  16. Jaakko:

    ”Mitä pahaa siinä on, jos suomalainen ydinsähkö korvaa vaikkapa saksalaista tai tanskalaista hiilisähköä? Ei mene kaaliini.”

    Minäpä kerron. Periaatepäätösten luvat vietiin eduskuntaan kertoen että ydinvoiman rakentaminen ei johda sähkön pysyvään vientiin.

    Periaatepäätösten _reunaehtona_ oli kuitenkin että ydinvoiman lisärakentaminen ei saa johtaa sähkön pysyvään vientiin.

    Jokaiselle sähkömarkkinoiden kehitystä ymmärtävälle on kuitenkin päivänselvää että jo kuudennen voimalan tuotanto menee käytännössä kokonaisuudessaan vientiin.

    Mitä olisi siis pitänyt päättää? Eduskunnan olisi pitänyt päättää että ydinvoimaa voidaan rakentaa vaikka lisäsähkö menisi vientiin. Tämä olisi ollut reilua, koska näin se käytännössä menee.

    Päätös rakentaa ydinvoima niin että Suomesta tulee nettoviejä olisi ollut poliittisesti paljon hankalampaa ja maksanut paljon äänestäjiä tätä kannattaville, koska kansan pääosa ei kyselyjen mukaan halua rakentaa ydinvoimaa vientiä varten.

    Jaakko:

    ”eivät kai suuret sähkönkuluttajat muuten viitsisi vaivautua voimalahankkeisiin mukaan.”

    Kyseessä on pääoman uudelleensuuntaaminen metsäteollisuudesta energia-alalle eli sähkön myyntiin markkinoille eli myös vientiin.

    Tykkää

  17. Jatkaakseni Jari Ihosen kommentointia, sitä myöten, että Suomessa tullee olemaan sähköstä omasta takaa ylitarjontaa, ei uusiutuvien rakentamiselle ja erityisesti energiatehokkuuden kehittämiselle ole vastaavasti tilaa. Tämä osuu käsittääkseni suomalaisen teollisuuden ja uuden teknologian työpaikkojen nilkkaan. Ydinvoimaa omistavissa suuryhtiöissä tulee sähkön myynnin myötä tulosta, mutta ei sillä työpaikkoja paljoakaan saada. Sähkön tuotannon ja kulutuksen modernisointi yhteiskunnassa myös hidastuu.

    Tykkää

  18. Suomen kulutus on n. 300 TWh josta uusiutuvia n. 100 TWh. Jos tulevaisuudessa saadaan 70 TWh ydinsähköä, yhtälössä on edelleen 130 TWh jollekin muulle, kuten energiatehokkuuden parantamiselle ja uusiutuvalle.

    Tykkää

  19. Simo Tuppurianen
    ”Jatkaakseni Jari Ihosen kommentointia, sitä myöten, että Suomessa tullee olemaan sähköstä omasta takaa ylitarjontaa, ei uusiutuvien rakentamiselle ja erityisesti energiatehokkuuden kehittämiselle ole vastaavasti tilaa. Tämä osuu käsittääkseni suomalaisen teollisuuden”

    No ei todellakaan osu. Teollisuus pyörii paremmin jos se saa halvempaa sähköä. Metalli- ja konepajateollisuudessa sähkö on hyvin merkittävä kuluerä. Tottakai suomalaisia teollisuustuotteita on helpompi saada kaupaksi, jos yksi suuri kustannustekijä alenee.

    ” ja uuden teknologian työpaikkojen nilkkaan. ”

    Se osuu tietenkin niiden nilkkaan, joiden hommana on energiatehokkuuden parantaminen. Ihan samalla tavalla pula-ajan poistuminen osui niiden nilkkaan, jotka tuottivat korvikekahvia.

    Kokonaisvaikutus talouteen jää tietenkin reilusti plussan puolelle.

    ”Ydinvoimaa omistavissa suuryhtiöissä tulee sähkön myynnin myötä tulosta, mutta ei sillä työpaikkoja paljoakaan saada.”

    Ydinvoimalaitos ei työllistä kovinkaan paljoa investoinnin kokoon nähden, mutta halvasta sähköstä hyötyvä teollisuus taas työllistää. Toki satojen miljoonien voitot näkyvät myös valtion kukkarossa plussapuolella, toisin kuin ne kulupuolen satojen miljoonien tuulimyllytukiaiset.

    Esimerkiksi Outokumpu on ilmoittanut, että sen ferrokrimituotannon tuplaaminen riipui ydinvoimapäätöksestä. Tehtaan laajennus synnyttää rakennusvaiheessa 300-400 työpaikkaa ja valmistumisen jälkeen laajennus työllistää 120 henkeä. Suomalainen Outotec on saanut tuosta 45 miljoonan edestä laitetoimituksia.

    ”Sähkön tuotannon ja kulutuksen modernisointi yhteiskunnassa myös hidastuu.”

    Jaa, jo ennen keskiaikaa keksityt tuulimyllyt ovat moderneja kun taas ainut oikeasti moderni energiakeksintö on kai sitten keskiajalta? Mitä seuraavaksi, työ on lepoa?

    Tykkää

  20. Simo kirjoitti:

    Jatkaakseni Jari Ihosen kommentointia, sitä myöten, että Suomessa tullee olemaan sähköstä omasta takaa ylitarjontaa, ei uusiutuvien rakentamiselle ja erityisesti energiatehokkuuden kehittämiselle ole vastaavasti tilaa.

    Meillä on EU:n asettama sitova velvoite, että kotimaisesta energiankulutuksesta 39% prosenttia katetaan uusiutuvilla energianlähteillä vuoteen 2020 mennessä. Jos vanhat merkit pitävät paikkansa, Suomi ei yritä livetä tästä tavoitteesta. Nyt tuo lukema on n. 29% ja siitä suuri osa on peräisin mustalipeän poltosta sellutehtailla. Näin ollen väite, että ydinvoiman rakentaminen vie tilaa uusiutuvien rakentamiselta, on yksinkertaisesti virheellinen. Lisäydinvoima voi nykylainsäädännössä viedä tilaa vain a) fossiilisilta ja b) sähkön tuonnilta. Näiden korvaamisessa tuskin kukaan täällä näkee mitään ongelmaa? Toki VTT:n energiajärjestelmämallinnukset osoittavat, että lisäydinvoima johtaa baselinea edullisempaan verkkosähköön. Tämä taas vähentää taloudellista painetta energiatehokkuustoimien toteuttamiselle. Niiden edistämiselle on onneksi olemassa muita ohjauskeinoja ja toivottavasti niitä otetaan käyttöön kasvavassa määrin.

    Simo jatkaa:

    uusiutuvien rakentamiselle ja erityisesti energiatehokkuuden kehittämiselle [ei] ole vastaavasti tilaa. Tämä osuu käsittääkseni suomalaisen teollisuuden ja uuden teknologian työpaikkojen nilkkaan. Ydinvoimaa omistavissa suuryhtiöissä tulee sähkön myynnin myötä tulosta, mutta ei sillä työpaikkoja paljoakaan saada.

    Tässä on se alkuperäinen asia, johon ainakin itse kaipaisin arvolatautuneen hötön tilalle tutkimustuloksia tai statistiikkaa. Onko Suomen kansantalouden ja ilmaston kannalta parempi, että a) tuotamme vähähiilistä ja edullista sähköä vähän suoraan työllistävällä ydinvoimalla, vai se että b) luomme tuilla X määrän työpaikkoja uusiutuvien tuotantoketjuun ja meillä on vähähiilisiä uusiutuvia energianlähteitä ja seurauksena kalliimpi sähkön hinta. Kumpi edistää talouden dekarbonisaatiota enemmän? En osaa vastata tähän muuta kuin arvolatautuneella mielipiteellä, ja silloin jätän vastaamatta. Pidän enemmän argumenteista joiden taustalla on tutkimustuloksisa ja tilastotietoa kuin puhtaita ”i love ydinvoima/uusiutuvat” mielipiteitä. Siksi kyselin tuossa toisessa ketjussa Suomen talouden rakenteen perään, jotta voisi saada edes jonkinlaisen näkemyksen kokonaisuudesta.

    Sähkön tuotannon ja kulutuksen modernisointi yhteiskunnassa myös hidastuu.

    Kaiken edellisen perusteella kysyn, että miten ydinvoima siis hidastaa sähkön tuotannon modernisointia? Ymmärrän kyllä toisaalta sen, että suora taloudellinen paine energiatehokkuusinvestointeihin pienenee halvemman sähkön vuoksi. Kalliin energian tavoittelu ei kuitenkaan tue kestävän kehityksen tavoitteita, päinvastoin.

    Jarille:

    Et vastannut Jaakolle oikeastaan siihen, miksi low carbon sähkön vienti on huono asia (oli se sitten ydinvoimalla tai uusiutuvalla tuotettua)? Minusta tavoitteena täytyy olla Suomen kansantalouden dekarbonisaatio ja low carbon sähkön tai teknologian vienti on merkittävä osa tätä tavoitetta.

    -Tuomas

    Tykkää

  21. Uusiutuvien työllistämisesta puhuttaessa tulee muistaa myös EU:n kilpailulainsäädäntö. Tuulivoiman rakentamisessa se tarkoittaa sitä, että rakennuttaja joutuu kilpailuttamaan niin itse voimalat kuin niiden rakennusurakat EU:n markkinoilla. Vaikka voimaloita valmistetaan Suomessa, ja vaikka niitä voitaisiin pystyttää suomalaisvoimin, myllyt saa myytyä ja pystytettyä se, joka pärjää parhaiten tarjouskilpailuissa, eikä se vältämättä ole suomalainen yritys. Tähän ei voida vaikuttaa, kilpailukyky sanelee kenelle urakat päätyvät. Jos Jari Ihosen skenaario ”50% sähköstä tuulella vuoteen 2050 mennessä” toteutuisi, se merkitsisi yhden 5MW myllyn pystyttämistä joka kolmas päivä seuraavan 40 vuoden ajan.

    Olkiluoto 3:n monikansallista rakentajakaartia parjataan, mutta aivan sama, ja samoista syistä, voi tapahtua myös tuulivoiman kohdalla.

    Tykkää

  22. ”Uusiutuvien työllistämisesta puhuttaessa tulee muistaa myös EU:n kilpailulainsäädäntö. Tuulivoiman rakentamisessa se tarkoittaa sitä, että rakennuttaja joutuu kilpailuttamaan niin itse voimalat kuin niiden rakennusurakat EU:n markkinoilla.”

    Minkäköhän EU:n kilpailulain perusteella yksityinen yritys joutuu kilpailuttamaan rakentamisen?

    Kerrotko Kaj?

    Voitaisiin muuten vertailla viime aikoina toteutuneiden tuulivoima- ja ydinvoimahankkeiden kotimaisuutta.

    Kysäisetkö Kaj TVO:lta OL3:n toteutuneen kotimaisuuden, niin minä puolestani voin pyytää tietoja tuulivoimatoimijoilta.

    Tykkää

  23. Minkäköhän EU:n kilpailulain perusteella yksityinen yritys joutuu kilpailuttamaan rakentamisen?

    Olin väärässä, puhuin pehmosia, mea culpa. Kilpailutuspakko koskee julkisia hankintoja. Tosin yksityiset toimijat eivät ole tyhmiä, ne osaavat kilpailuttaa pakottamattakin. Minkä todistaa yo. vaihde-esimerkki. Sekä se, että itse käytit aikaisemmassa kommentissa hintaesimerkkinä Kiinanalaista valmistetta.

    Kysäisetkö Kaj TVO:lta OL3:n toteutuneen kotimaisuuden, niin minä puolestani voin pyytää tietoja tuulivoimatoimijoilta.

    Palataan tähän sitten jahka tuulivoima volyymissään on vertailukelpoinen OL3:n kanssa.

    Sillä välin voidaan pohtia, miksi OL3:n kotimaisuusaste jäi ennakkoitua pienemmäksi, ja miksi kotimaisten reppufirmojen henkilöstöstä huomattava osa on ulkomaalaisia.

    Koko kysymys on toisaalta yhdentekevä, koska kyse on päästövähennyksestä, ei työllisyyspolitiikasta.

    Tykkää

  24. ”Koko kysymys on toisaalta yhdentekevä, koska kyse on päästövähennyksestä, ei työllisyyspolitiikasta.”

    Jaha. Minä kun kuvittelin muiden kirjoitustesi perusteella että saavutettujen päästövähennysten kansantaloudellisilla kustannuksilla olisi merkitystä.

    Tykkää

  25. Mittarina tulee käyttää kansantaloudellisia kokonaisvaikutuksia. Siinä otetaan huomioon sekä uusiutuvan energian hieman kalliimpi hinta (laskee kokonaistuotantoa ja työllisyyttä) että korkeampi kotimaisuusaste (lisää työllisyyttä).

    Oletko eri mieltä?

    Tykkää

  26. En, kun samaa mieltä. Paitsi että muuttujia on todennäköisesti vielä muitakin, ja päästövähennyksille pitää antaa suurin painoarvo. Itse asiassa kaikelle mitä tehdään, pitäsi laskea joku indeksi tyyliin € / säästetty CO2-tonni, tms. Tällaisia selvityksiähän löytyykin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s