George Monbiot: The unpalatable truth is that the anti-nuclear lobby has misled us all
Over the last fortnight I’ve made a deeply troubling discovery. The anti-nuclear movement to which I once belonged has misled the world about the impacts of radiation on human health. The claims we have made are ungrounded in science, unsupportable when challenged, and wildly wrong. We have done other people, and ourselves, a terrible disservice.
(Aiheesta on tässä blogissa kirjoitettu ennenkin.)
Monbiot on aiemmin tehnyt hienoa työtä mm. vetämällä mattoa ilmastoskeptikoiden alta, ja nyt on hänellekin paljastunut se huiputus, minkä varaan koko ydinvoima-aktivismi on rakentunut. Uusin kirjoitus, jota Montiot Twitterissä kuvailee vaikeimmaksi koskaan kirjoittamakseen kolumniksi, sai alkunsa hänen tunnetun ydinvoima-aktivistin Helen Caldicottin kanssa maaliskuun lopussa käymästään debatista, josta löytyy videotallenne täältä. Varsinainen keskusteluosuus alkaa kohdasta 12:45.
Caldicott esittää ne tavanomaiset ”ydinsäteily on suurin terveysriski” ja ”tuhansia ja tuhansia kuollut ydinenergian takia” -tyyppiset argumentit (lisää Caldicottin omalla sivustolla). Tähän ilmastokeskustelussa harjaantunut, tieteellistä kirjallisuutta lukemaan tottunut Monbiot halusi lähdeviitteitä. Saikin niitä myöhemmin, mutta ei löytynyt todisteita Caldicottin väitteille niistäkään. Koska niitä ei ole olemassa.
Monbiotin lähdeviittein täydennetty teksti on täyttä rautaa, löytyy siis täältä:
The unpalatable truth is that the anti-nuclear lobby has misled us all
Kommenttaja heti ensimmäisenä päivänä yli tuhat!
Nyt on mielenkiintoista nähdä miten tämä ”paljastus” otetaan ympäristöpiireissä vastaan. Huomaavatko yleisesti, että oho, tulipa mokattua. Vai alkaako sielunsa paholaiselle myyneen (entisen) veljen tietoinen mustamaalaaminen. Sellaista on jo täällä havaittavissa.
Sanokaa minun sanoneen, mutta joskus vielä paljastuu yksi ja sama sylttytehdas niin ilmastodenialismin kuin ydinvoimahuuhaan takaa. Näiden kahden argumentoinnin tyylissä ja taktiikassa ei ole mitään eroa, ei MITÄÄN! Siellä alkaa olla hätä kädessä, kun ennen niin luotettavat vihreät etujoukot alkavat ajatella itse ja sitä myötä livetä rivistä. Ydinvoimaa ajava ilmasto-aktivismi tietäisi fossiiliteollisuudelle lopun alkua.
Gaia 
Tuo Helen todella muistutti pelottavan paljon niitä ilmastoskeptikkoja, joita lord Moncton innosti maailmankiertueellaan. Samanalaisia tunneaktivisteja olen myös tavannut jonkin verran polkuni varrella. Jos tieto ja ymmärrys ei riitä, tilalle astuu dogmaattisuus. Toisaalta kyse ei tietenkään ole vain siitä, että kansalaisaktiivit voivat olla dogmaattisia. Olen tavannut dogmaattisuutta myös ns. asiantuntijoissa. Yleisinhimillinen ominaisuus.
Taitaa olla niin, että kun ihastuu johonkin näkökantaan, siitä tulee osa omaa persoonallisuutta, jolloin siitä ei pääsekään eroon pelkällä paremmalla tiedolla. Tosiassa sitä vain pönkittää vanhaa uskomustaan sillä mitä löytää (sitä kuuluisaa kirsikan poimintaa). Ensin pitää tajuta, että minulla on todella tunneside ko. asiaan, jotta voi alkaa avoimemmin ja järkevämmin vertailla asioita.
Tieto ja tunne…osalle ihmisistä vaikea yhteys. Oikein pahasti ”tunnetietovammainen” ihminen voi vaatia niin rankkaa faktahoitoa, että se käytännössä tuhoaa hänen asian uskomiseen rakentuneen persoonallisuutensa. Esimerkiksi Helen ja moni muukin taitaa siksi olla menetettyjä tapauksia.
TykkääTykkää
”Taitaa olla niin, että kun ihastuu johonkin näkökantaan, siitä tulee osa omaa persoonallisuutta, jolloin siitä ei pääsekään eroon pelkällä paremmalla tiedolla. ”
Jepjep. Erinomaisesti tiivitetty.
Tämä näkyy hyvin siinä miten ydinvoimalobbarit koittavat todistella itselleen ja muille miten ydinvoima on välttämätöntä koska uusiutuvien tiellä mittava määrä ratkaisemattomia tai hillittömän kalliita ongelmia.
Tähän sitten tulee tavallisesti mukaan haaveilu merivesiuraanista, 4G:n taloudellisuudesta, suljetun kierron toriumista jne.
TykkääTykkää
Jarille,
Vieroksun edellä esittämääsi vastakkainasettelua ydinvoiman ja uusiutuvien kehityksen välillä. Toistoa parin viikon takaa:
On mielestäni aiheellista miettiä, onko biomassan laajalti lisääntyvällä energiakäytöllä vai ydinvoimalla suuremmat ympäristövaikutukset. Osaatko sanoa? Tai yhteiskunnalliset vaikutukset energian hinnan ja työllisyysvaikutusten kautta? Vastaukset ovat pienellä perehtymisellä kaikkea muuta kuin yksinkertaisia ja minä en ainakaan (melkoisesta perehtyneisyydestä huolimatta) osaa vastata näihin aukottomasti. Toki jonkinlainen mutu “paremmuusjärjestyksestä” on kyllä näiden kahden välille tutkimustöiden kautta alkanut hahmottua.
Onko Jari fossiiliset (ml. turve) todellakin mahdollista korvata Suomessa yksin tuulivoimalla, biokaasulla, jätebiomassoilla, ja energiansäästöllä ja ilman merkittävien tekoaltaiden rakentamista uutta vesivoimaa varten? Sosioekonomiset vaikutukset plussan puolella tai edes neutraalina säilyttäen? Energian hinnan nousu (globaalisti tai paikallisesti) oli pitkään minullakin toiveissa, kunnes välillisiin sosiaalisiin vaikutuksiin kunnolla paneuduin.
Mikä on se tapa jolla sosiaalinen hyvinvointi ja kokonaisympäristövaikutukset optimoidaan ilman ydinvoimaa osana Suomen lähitulevaisuuden energiapalettia?
Tämä siis tällä Suomen osalta. Välillä hämärtyy katsotaanko asioita Suomen, EU:n vai koko maailman näkökulmasta. Tai mistä niitä pitäisi katsoa.
-Tuomas
TykkääTykkää
« Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin”
“Ydinvoima-aktivismi on harhaanjohtanut meitä kaikkia”
siis ydinvoima-aktivismi tarkoittaa että vastustaa ydinvoimaa, mutta mielenkiintoisesti ympäristöaktivismi ei taida tarkoittaa sitä että vastustaa ympäristönsuojelua…
luulin tosiaan ensin että kaj on kääntänyt kelkkansa ja ruvennut vastustamaan ydinvoimaa…
TykkääTykkää
”Tämä siis tällä Suomen osalta. Välillä hämärtyy katsotaanko asioita Suomen, EU:n vai koko maailman näkökulmasta.”
Koko maailman näkökulmastahan asioita pitäisi katsoa.
Vastauksina voin sanoa että kyllä, mielestäni sekä fossiiliton että ydinvoimaton tulevaisuus on mahdollinen. Näin on sekä Suomessa että globaalisti.
Kysymys sosioekonomista vaikutuksista on hyvin tärkeä ja ehdottomasti selvittämisen arvioinen. Jos tutustut suomalaiseen enrgiapolitiikkaan, niin huomaat että voimakkaasti uusiutuviin pohjautuvia skenaarioita ei ole tehty niin että todella laskettaisiin suorien tukien lisäksi kansantaloudelliset vaikutukset ja muut vaikutukset (alueellinen työllistävyys).
Silloin kun ylipäätään on jotain kansantaloudellista laskentaa tehty on malleista puuttunut dynamiikka mm. sen suhteen miten uustiutuvien kotimarkkinat vaikuttaisivat alan vientiteollisuuteen.
Kun tuota laskentaa ei ole tehty ei ole pohjaa päätöksenteolle ja tällöin voittaa se jolla on syvin rintaääni, oli oikeassa tai ei.
Jos katsotaan globaalia energiajärjestelmää vuonna 2050 niin uusiutuviin pohjautuva energiajärjestelmä on mahdollinen jo nykyisillä kaupallisilla teknologioilla, toki melkoisilla kustannuksilla.
Samaa ei voida tehdä ydinvoimalla, vaan se vaatii 4G:n onnistuneen paulallistamiset tai muita varsin epävarmoja toimia.
Biomassa on rajallinen resurssi ja sen merkitys on uusiutuvien paletissa marginaalinen tuulivoimaan ja aurinkoenergiaan verrattuna. Siten ydinvoima lisäämisen ja biomassapohjaisen energiatuotannon vertailu ei ole relevantita.
TykkääTykkää
Jarille,
Olen samaa mieltä, että näkökulman pitää olla maailman laajuinen. Kuitenkin ne mihin pystymme suoraan vaikuttamaan, ovat toimet Suomessa ja jossakin määrin toimet EU:ssa. Näitä ”omia” toimia pohdittaessa olisi pidettävä globaali näkökulma aina mielessä.
Uskallan olla kanssasi eri mieltä siinä, että biomassan osuus uusiutuvien paletissa olisi marginaalinen. Tämän voi itse kukin todeta katsomalla IEA 2009:n kuvaajaa maailman kokonaisenergiankulutuksesta nyt ja ennustetta 450ppm skenaariossa:
Tämä on siitä hyvä kuvaaja, että fossiilienergian alasajon edistäminen tällä aikavälillä on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa. Jos yksikin low-carbon energiantuotantomuoto pudotetaan pois pelistä on minusta edessä game over alle 2 C globaalin lämpenemisen tavoitteiden kannalta.
Minä itse ainakin näen suurena uhkana sen, että ydinvoiman lisärakentamisen pysähtyminen (tai saati sitten nykyisten alasajo) johtaisi sen energiapotentiaalin korvaamiseen joko a) biomassojen tai b) fossiilisten polttoa kasvattamalla. Siten mielestäni biomassojen polton ja ydinvoiman sosioekonomisten- ja ympäristövaikutusten erojen pohdiskelu on todellakin relevanttia, varsinkin Suomen näkökulmasta. Vaatii melkoista luottamusta odottaa, että tuo ’other renewables’ osuus tulisi kasvamaan niin ennalta-arvaamattoman nopeassa tahdissa, että muita low-carbon teknologioita voitaisiin jättää hyödyntämättä niiden täydellä potentiaalilla globaalisti. Siksi en myöskään ole vakuuttunut siitä, etteikö Suomi saisi olla low carbon sähkön nettoviejä. Globaalit talkoothan tässä on menossa.
-Tuomas
TykkääTykkää
Tuomaksen kanssa samaa mieltä. Tuossa vuoden 2009 WEO:ssa kannattaa huomioida sekin, että siinä kohtuuhintaisen öljyn oletetaan riittävän. Oletus on aivan sama kuin esim. TEM:in vuodelta 2008 peräisin olevassa pitkän tähtäimen energiapoliittisessa strategiassa, jossa öljyn hinnan pitkän aikavälin keskiarvoksi oletetaan $60/barreli, loivalla nousulla. Suattaahan noin ollakin, mutta jo nyt hinta on melkein $110/barreli (tosin paljolti Lähi-Idän tilanteen vuoksi, mutta toisaalta, siellä on tilanne päällä aika säännöllisesti).
Jos – tekisi mieli sanoa ”kun” – kohtuuhintaista öljyä ei riitäkään, paineet tuottaa korvikkeita saastuttavammilla, matalamman EROEI:n keinoilla ja käyttäen hyväksi esim. biomassaa kasvavat aivan varmasti. Kun EROEI laskee, paineet kasvattaa maailman primäärienergiantuotantoa vieläkin enemmän nousevat, ja taitaisi olla taas viskipullovedon paikka, että tämä tarkoittaa hyviä päiviä kivihiilikauppiaille.
4G-ydinvoimassa on mielestäni tietty ero moniin kaavailtuihin uusiutuviin teknologioihin nähden: uudenlaisen ydinvoimalan pykääminen ei ymmärtääkseni vaadi kovin suuria muutoksia energiajärjestelmän muissa osissa. Onhan jopa visioita, että S-PRISM-tyyppisellä reaktorilla yksinkertaisesti korvattaisiin olemassaolevan hiilivoimalan höyrykattila – no, tätä ei varmaan tule tapahtumaan, mutta kuvaa hiukan näitä eroja. ”Liikkuvia osia” on tavallaan vähemmän. Ja 4G-teknologioita – myös ajat sitten demonstroituja – on useita, joten ihan yhden kortin varassa ne eivät ole. Tietenkin ajatukset koko maailman kaiken energian tuottamisesta fissiolla lienevät epärealistisia, mutta ydinvoiman osuuden merkittävä lisääminen ei olisi niinkään.
TykkääTykkää
Dogmaattisuus on tosiaan yleisinhimillinen ominaisuus. Siitä tulee osa omaa itseä ja sen pois kitkeminen on enemmänkin kuin tuskallista. Tälle ominaisuudelle ei kukaan voi olla immuuni.
Muuttaisko *minä* mielipidettäni? Olen tehnyt viimeiset vuodet paljon töitä sen eteen, etten ottaisi mitään tarjottuja faktoja itsestäänselvytenä. En ole lähelläkään tavoitettani, tuskin koskaan sinne pääsenkään.
Faktojen ohittaminen voi olla laiskuutta, ahneutta, tyhmyyttä, pelkoa, vihaa tai jokin sopiva kombinaatio. Kaikki se on yleisinhimillistä. Kaikkein surullisinta energiakekustelussa on kuitenkin turha vastakkainasettelu.
Siis politiikka.
TykkääTykkää
Ydinvoiman vastustaminen on saanut ja saa voimansa tapahtuneista onnettomuuksista ja historian painolastina olevista ydinaseista sekä niihin liittyvistä uhkista ja kokeiluissa tuotetuista ympäristövahigoista sekä kahdesta ydinpommi-iskusta. Siinä on painolastia kerrakseen ja sen perusteella moni kansalainen vastustaa ydinvoimaa. Eikä vastustaminen johdu pelkästään ydinvoima-aktivisteista, vaikka he puhuvatkin kansan kielellä toisin kuin ydinteknokraatit ja muut ydinvoiman puolesta puhuvat. Ydinvoiman näkyvien kannattajien kannattaisi katsoa peiliin kun ihmettelevät ydinvoiman vastustusta. Teknisellä jargonilla ja ydinonnettomuuksien seuraukisa vähättelevillä lausunnoilla vaikutatte epäuskottavilta selittelijöiltä. Vastustajien leimaamninen tyhmikis ei myöskään edistä asiaa.
Onhan se aktivismi harhaanjohtanut, mutta vaikea on siinä salaliittoa nähdä. Aika inhimillistä ja hyväuskoista toimintaa ja politiikkaa.
En silti vastusta ydinvoimaa. Kirjoitin aiemmin ympäristöliikkeistä näin http://www.kayraranta.com/2011/01/ymparistoliikkeiden-olisi-aika.html
TykkääTykkää
Tuossa Vihreiden virallinen ohjelma ydinvoiman vaihtamiseksi johonkin muuhun energiaan:
http://www.vihreat.fi/node/6736
TykkääTykkää
Eipä taida Jasmo tuo olla kuitenkaan vihreiden virallinen ohjelma. Virallisempaa on Vihreän kasvun malli ja vaikkapa poliittinen ohjelma.
TykkääTykkää
Minusta Soininvaara sanoi hyvin, että ydinvoimateollisuuden kannattaisi järjestää onnettomuusdemonstraatio turvallisessa voimalassa.
TykkääTykkää
timok. Minun mielestäni ydinonnetomuuksien seurauksia ei ole vähätelty vaan asetettu suurin piirtein oikeisiin mittasuhteisiin. Sillehän ei voi mitään, jos se jonkun mielestä on vähättelyä.
TykkääTykkää
”Uskallan olla kanssasi eri mieltä siinä, että biomassan osuus uusiutuvien paletissa olisi marginaalinen. Tämän voi itse kukin todeta katsomalla IEA 2009:n kuvaajaa maailman kokonaisenergiankulutuksesta nyt ja ennustetta 450ppm skenaariossa:
http://www.iea.org/country/graphs/weo_2009/Fig5-9.jpg”
Ensimmäinen huomio on että ydinvoimasta on tässä ilmeisesti mukana polttoaineen tuottama energia, ei tuotettu hyödymmettävissä oleva sähkö? Eli mukana laskennassa on lauhdelämmöt? Tämä vaikeuttaa vertailua.
IEA on tuottanut melkoisen määrän ennusteita viimeisen 20 vuoden aikana. Tuulivoiman osalta IEA:n tekemä ennuste kymmenen vuoden päähän on ollut keskimäärin noin kolmanneksen toteutuneesta. Joku voisi puhua konservatiivisista ennusteista.
Ihan viime aikoina on IEA:kin järkevöittänyt linjaansa (WEO 2010). Tuoreen workshopin materiaaleissa on monta hyvin mielenkiintoista esitystä:
http://www.iea.org/work/workshopdetail.asp?WS_ID=502
TykkääTykkää
Minulle on uskomatonta että ydinvoimakriisin sattuessa törmää sellaisiin kirjoituksiin kuten tällä blogilla viime päivinä on julkaistu. Ensin syytetään fantasiakuvitelmalla ympäristöaktivismi ilmastokriisistä ja bonuksena käytetään yhden miehen mielipide totuuden torvena.
Timo K:n kirjoitus yllä on kuitenkin oikealla jäljillä, ydinvoiman vastustaminen johtuu m.m. tapahtuneista ydinvoimaonnettomuuksista. Mitä tästä voidaan päätellä?
Jos oletetaan että Kaj Luukko on oikeassa siinä että ydinvoimalla voisi torjua ilmastonmuutosta kuten hän kirjoitti 31.3 ”Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin” artikkelissä niin totuushan on että syy ei ollenkaan ole ympäristöaktivismi vaan tumpelot ydinvoimarakentaja jotka eivät pystyneet rakentamaan rikkoutumattomia ydinvoimaloita lupauksista huolimatta. Eihän se ole ympäristöaktivistien syytä että Fukushima ei kestänyt, se on vaan ja ainoastaan ydinvoimalarakentajien syytä eikä kenenkään muu. Jos joku on tuhonnut ydinvoiman mahdollisuudet niin se ei ole kukaan muu kuin ydinvoimaala itse. Ei kukaan muu ole vastuussa siitä että vakuutteluista huolimatta ydinvoimaonnettomuuksia on sattunut eikä kukaan muu taho ole syypää Olkiluoto 3 viivästelyihin kuin taas, yllätys yllätys, ydinvoimaala itse.
On törkeä etsiä syntipukkeja ja syyttää muita kun ala itse on hölmöillyt pois näytön mahdollisuudet, en vastustaisi ydinvoimaa jos lupaukset rikkoutumattomasta ydinvoimalasta olisi pitänyt paikkansa mutta kun kerta toisensa jälkeen tulee todistetuksi ettei ihminen kerta kaikkiaan osaa rakentaa rikkoutumattomia rakennelmia. Ei edes pyramidit ovat säät kestänyt. Mutta olen minäkin joustavammaksi tullut, en vaatisi ydinvoimaloiden alasajoakaan käytetään ne mitkä meillä onlimenokauden ajaksi jotta saadaan yhteiskunta pyörimään uusiutuvien varassa.
Mutta sanon että onneksi Vihreiden, Green Peace ja WWF ym. ovat kehittäneet energia-/kestävää yhteiskuntasuunnitelmia, niitä tullaan tarvitsemaan koska ydinvoimaala ei ole pelastus ilmastonmuutoksesta. Siitä meillä on tarpeeksi kokemusta ja todisteita, ne eivät kertakaikkiaan siihen kykene, reaktio Fukushiman ydinvoimaonnettomuuteen on todiste etteivät tule kykenemäänkään. Eivät ole katsoneet peiliin eikä yrittäneet oppia jotain vaan pikemminkin yrittänyt löytää kiukulle ja oman alan mokille syntipukkia, ei voi pahemmin mokata!
TykkääTykkää
Timo K
Osaatko selittää, miksi vain ydinvoimaonnettomuuden saavat massat liikkeelle? Miksi muut teollisuusonnettomuudet eivät pääse etusivulle, vaikka ihmisiä kuolee enemmän?
Ydinpommi perustuu ydinreaktioon, tavalliset pommit kemialliseen reaktioon, eikä kemiallisia reaktioita energian tuotannossa vierasteta. En näe asetelmassa eroa.
Minä luulen, että koska ydinvoima on vielä niin uusi energiamuoto, sitä oikein ymmärretä. Aikaa kuluu, asenteet muuttuvat, tekniikka arkipäiväistyy ja tietämys lisääntyy. Samanlainen prosessi on nähty muissakin uusissa asioissa.
juhak
Tuo on ainakin ollut tarkoitukseni, pahoitteluni, jos se näyttää vähättelyltä. Minusta toistaiseksi ilmeisesti kolme kuolemantapausta aiheuttanutta onnettomuutta ei pidä liioitellakaan.
Tiesittekö muuten tämän:
http://yyyy.puheenvuoro.uusisuomi.fi/66511-radioaktiivinen-laskeuma-japanissa-ja-suomessa
Renewables
Epämiellyttävä totuus?
Se ei tarkalleen ottaen ole ydinvoimarakentajienkaan syytä. He rakensivat laitokset, jotka kestivät suunniteltua huomattavasti voimakkaamman maanjäristyksen, mutta ei kaksi kertaa suunniteltua korkeampaa tsunamia. Jos syyllisiä haetaan, pitää löytää se joka asetti suunnittelukriteeriksi liian alhaisen tsunamivaatimuksen.
Tässä kuva
tästä tutkimuksesta:
Click to access 15%20-%20Polenp~1.pdf
Kuvasta nähdään eri energiamuotojen kuolemantuottamukset tuotettua energiayksikköä kohti. Muitakin tutkimuksia on, tulokset samat.
Sinulle myös kysymys: Miksi ydinvoimalta vaaditaan täydellistä turvallisuutta, mutta muilta energiamuodoilta sallitaan melkein mitä tahansa?
TykkääTykkää
Kiitos Jarille tarkennuksista ja linkistä mielenkiintoisiin ja tuoreisiin workshop-materiaaleihin (http://www.iea.org/work/workshopdetail.asp?WS_ID=502).
Tuossa laittamassani WEO 2009 kuvaajassa näemmä on juurikin tuo hukattu lämpö mukana, kiitos huomiosta. Sähkönä saadaan tällä hetkellä ydinvoimaloista n. 2500 TWh = 215 Mtoe. Ja Fatih Birolin tuoreemmilla kalvoilla todellakin esitetään skenaarioita, joissa uusiutuvien määrä (ml. biomassa) olisi n. 18000-22000 TWh v. 2035.
IPCC:n special report on renewable energy’stäkin pitäisi tulla ainakin SPM nyt kevään aikana, mielenkiintoista nähdä mihin siinä päädytään saman asian tiimoilta.
Kun kysyin edellä Suomen osalta, että
Vastasit ”kyllä”. Tähän kaipaisin vähän tarkempaa selitystä.
Kun se 10+% Suomen sähköenergiasta vihdoin tuotetaan tuulivoimalla (toivottavasti pian), niin miten loput sähkö- ja lämpöenergian tarpeesta tyydytetään? Nähdäkseni lopusta tuotannosta kilpailevat Suomessa tällä hetkellä pääasiassa fossiiliset, turve, ydinvoima ja metsäbioenergia.
-Tuomas
TykkääTykkää
Äh, edellä pitäisi lukea ”ydinvoimaloista n. 2500 TWh”, ei 25000 TWh… Voisiko Kaitsu korjata yo. viestiin, aika keskeinen moka.
-Tuomas
[Korjattu, menikö oikeaan kohtaan?]
TykkääTykkää
”Vastasit “kyllä”. Tähän kaipaisin vähän tarkempaa selitystä.”
Kuten aiemmin todettu vaalien jälkeen aion aloittaa projektin, jossa täysin avoimella alustalla mallinnettaisiin Suomen ydinvoimatonta ja fossiilitonta energiajärjestelmää vuonna 2050.
Epäilen että tuossa mallissa tuulivoiman osuus joudutaan nostamaan yli 50%:n.
Luonnollisesti mallinnus tehdään siten että Suomi on osa Eurooppalaista sähkömarkkinaa, jolloin ylijäämää voidaan myydä ja vajetta ostaa.
TykkääTykkää
”Sinulle myös kysymys: Miksi ydinvoimalta vaaditaan täydellistä turvallisuutta, mutta muilta energiamuodoilta sallitaan melkein mitä tahansa?”
No näinhän se ei ole, muilta energianmuodoilta ei sallita ollenkaan mitä tahansa, esim. turvallisuusmääräykset öljy- ja kaasutankkereissa ovat erittäin tiukkoja ja heti kun ilmestyy ongelmia laivat saavat liikkumiskieltoja.
Olen ymmärtänyt että IAEA oli huomauttanut turvallisuusongelmista Fukushiman ydinvoimaloista ennen turmaa. Miksi niitä ei noudettu onko niin että IAEA on hampaaton vai kenties niin että kun yhteiskunta on niin riippuvainen ydinvoimasta kuin japanissa ollaan niin ei uskalleta laittaa tuotantokielto vaikka pitäisi?
Mutta vastatakseni kysymykseen.
Asia taitaa olla niin että turvallisuusmääräykset riippuvat uhan suuruudesta sivullisia kohtaan. Jos ydinvoimaonnettomuuden sattuessa vaan omistajat ja voimalan työntekijät kärsisivät turvallisuusmääräykset olisivat tuskin kovin tiukat. Mutta kun sivulliset kärsivat kuten kävi myös Mexikonlahden öljyturmassakin. Fukushiman takia japanin kalateollisuus on konkurssin partaalla koska kaloissa on liikaa radioaktiivisuutta eikä kelpaa ruoaksi.
Taas esitit kuolemantuottamukset mutta oletko ollenkaan miettinyt miten kalliiksi Fukushiman onnettomuus sivullisille tulee, ei riitä että tsunami ja maanjäristys romutti talot vaan sen päälle tuhotaan leipätyö koska maataloustuotteet ja kala eivät enää kelpaa syötäväksi.
On suuri ero jos harrastaa sellaista toimintaa josta voi kärsiä vain itse verrattuna sellaiseen toimintaan joka voi aiheuttaa kärsimystä koko naapuruskuntaan.
TykkääTykkää
Juu, meni.
TykkääTykkää
Jari kirjoitti:
Toivottavasti tuollaisella mallillla sitten ajetaan myös ydinvoimaa uusiutuvien rinnalla sisältäviä, 0% fossiilisiin johtavia skenaarioita. Ja näitä vertaillaan tähän EU:n roadmap 2050 tyyliin:
Click to access SlidesVolume1.pdf
-Tuomas
TykkääTykkää
”On suuri ero jos harrastaa sellaista toimintaa josta voi kärsiä vain itse verrattuna sellaiseen toimintaan joka voi aiheuttaa kärsimystä koko naapuruskuntaan.”
Juuri näin. Mielestäni onkin kestämätöntä, miten kepoisesti suhtaudumme nykyisen energiantuotantomme ennen kaikkea köyhille maille aiheuttamiin ongelmiin. Ydinvoimassa on sentään se hyvä puoli, että sen aiheuttamien katastrofien seuraukset tuntuvat eniten siellä, minne ydinvoimaa on energiantuotannon vuoksi rakennettu – useimpien toteutuneiden vaihtoehtojen haitat sen sijaan tuntuvat etupäässä köyhissä maissa ja sitten kaikkialla maailmassa. Vaikka uusiutuvat ovatkin usein parempia, eivät nekään ole valitettavasti tahrattomia, kts. vaikka aurinkopaneelien valmistuksen aiheuttamia ongelmia Kiinassa tai biopolttoaineiden tuotantoon liittyviä kysymyksiä. Tälläisen ”poissa silmistä, poissa mielestä”-ajattelun moraalisuus – tai sen puute – ei tunnu useimpia ydinvoimanvastustajia paljon haittaavan. Toivon, että kysymys on tiedon puutteesta eikä itsekkyydestä.
Jos hiilidioksidipäästöistä ei tarvitsisi huolehtia, vastauksessasi olisi jotain pointtiakin. Joo, ydinvoiman seuraukset voivat olla kalliita, jos voimala ei toimi. Useimpien vaihtoehtojen seuraukset tulevat olemaan kalliita, jos voimalat toimivat kuten pitäisi. Kai näillekin seurauksille tulisi laskea jokin arvo?
Teet myös oletuksen, jonka mukaan ydinonnettomuuden jälkien korjaaminen on erityisen kallista verrattuna muihin energiantuotannossa tai teollisuudessa tapahtuviin onnettomuuksiin. Voit olla jopa oikeassa, mutta väittäisin kyseessä olevan enemmänkin näköharha.
Oletetaan, että esimerkiksi öljynjalostamolle tapahtuu suuronnettomuus, kuten Chibassa nähtävästi kävi. Tulipalo levittää runsaasti myrkyllisiä ja syöpävaarallisia aineita, kuten furaaneja, dioksiineja ja bentseeniä laajoille alueille ympäristöön. Koska näiden kemikaalien havaitseminen on suhteellisen työlästä, ”laskeuma” ilmenee vain, jos laajoja tutkimuksia kyetään tekemään. Yleensä näin ei toimita, ja alueiden saastuminen jää pitkälti havaitsematta. Koska kyseessä ei ole välitön terveysvaara, vaan tilastollisen riskin kohoaminen, vaikutukset huomataan (jos huomataan) vasta kymmenien vuosien kuluttua. Mediaa ei kiinnosta, ketään ei kiinnosta. Rahaa siivoukseen ei löydy. Onnettomuus on ”halpa,” koska kukaan ei maksa mitään. Ihmiset eivät pian muista koko asiaa, vaikka ostaisivat talon pahasti saastuneelta alueelta.
Ydinonnettomuuden laskeuma koostuu sen sijaan aktiivisesti säteilevistä hiukkasista, joiden havaitseminen ja mittaaminen on hyvin helppoa. Media on hurjana, varmuuden vuoksi laajoja alueita evakuoidaan. Kuitenkin todellinen riski ihmisille ei välttämättä ole juuri sen suurempi kuin öljynjalostamon palossa. (Esimerkiksi Japanissa tuo laskeuma kaukana laitoksesta on edelleen reilusti vähäisempää kuin Suomessa Tshernobylista saatu. Suomessa ei ole havaittu terveyshaittoja laskeuman johdosta.). Vielä kymmenien vuosien päästä laskeuman osoittaminen on hyvin helppoa, ja mahdollisesti ilmenevät ongelmat voidaan tietyissä piireissä yhdistää laskeumaan – toisinaan ihan täysin riippumatta siitä, mitä muita myrkkyjä maaperään, veteen ja ruokaan on päätynyt, joko muun teollisuuden tai esimerkiksi liikenteen toimesta. (Tämä vaikuttaa olleen sen kohutun KiKK-leukemiatutkimuksen ongelmana.) Samat tahot vaativat sitten ”säteilyn” täydellistä poistamista tai laskevat melko mielikuvituksellisia laskelmia pienten säteilyannosten terveysvaikutuksista ja kustannuksista.
Summa summarum, on varsin mahdollista, että tapahtuu kaksi terveysvaikutuksiltaan identtistä onnettomuutta, toinen ydinvoimalassa, toinen esimerkiksi öljynjalostamossa. Vain ensiksi mainittu saa kuitenkin mediahuomiota, ja vain ensiksi mainitun seurauksista ja kustannuksista väännetään vuosikausia. (En sano, että Fukushiman ja Chiban terveysvaikutukset ovat identtisiä. Emme tiedä sitä, mutta ottaen huomioon, että Chibassa on ilmeisesti jo kuollut 12 ihmistä, pidän luultavana, että jälkimmäinen tulee osoittautumaan ihmisille vaarallisemmaksi.)
TykkääTykkää
Homma menee helposti eipäs-juupas inttämiseksi, jollemme kaikki sitoudu punnitsemaan systemaattisesti vaihtoehtoja hiilettömäksi energialähteeksi (uusiutuva biomassa tietysti paletissa säilyttäen). Ehdotankin, että seuraavia asioita pohdittaisi tulevissa ”paneeleissa”:
1. Todetaan, että ilmastonmuutos on erittäin vakava ongelma ja vielä vakavampi uhka tulevaisuudellemme. Todetaan, että se on vakavin ihmiskuntaa ja muuta luontoa uhkaava itse aiheutettu asia ydinsodan ohella.
2. Arvioidaan ja päätetään yhdessä, miten nopeasti fossiilisista energianlähteistä on päästävä eroon (heti, 10 vuoden vain pitemmän ajan päästä). Arvioidaan samalla, mikä riski siitä seuraa, että fossiilisten käyttöä ei lopeteta hyvin nopealla aikataululla.
3. Arvioidaan ja päätetään kuinka suuri osa fosiilisesta energiasta on korvattava: 100 % vai vähemmän (loppu on sitten vähenettävä kulutuksesta)
a. jos päätetään korvata vain osa energiasta, arvioidaan miten tämä onnistuu poliittisesti (eli miten poliitikot saavat kansalaiset vähentämään elintasoaan)
4. Arvioidaan millä energianlähteillä fossiiliset voidaan korvata ottaen huomioon valittu aikataulu
a. Arvioidaan miten nopeasti uusiutuvia energianlähteitä ja ydinvoimaa voidaan ottaa käyttöön
b. millä hinnalla
c. millä ympäristö- ja muilla vaikutuksilla (ml. riskien arviointi)
d. miten varmistetaan, että homma hoidetaan nykyisissä poliittisissa järjestelmissä
Uskon, että vuonna 2100 emme enää tarvitsisi ydinvoimaa (tämä on luonnollisesti vain uskon asia), mutta luulen, että jos olemme käyttäneet siihen asti fossiilisia energianlähteitä, asialla ei ole enää mitään väliä. Aavistelen myös, että meidän pitäisi luopua fossiilisista polttoaineista ehkä jo tänään tai viimeistään 10 vuoden sisällä. Tämä aikataulu antaa uusiutuville energianlähteille kovin vähän aikaa. Se antaa kovin vähän aikaa myös ympäristöliikkeelle/vihreille vakuuttaa poliitikot ja kansa siitä, että fossiilisten käyttö on lopetettava nyt ja korvattava vain uusiutuvilla – maksoi mitä maksoi ja riitti kaikkeen kivaan energiaa tai ei.
Jälkimmäinen vaatii sotatilan kaltaisia oloja ja poikkeuksellista yhteishenkeä ja uhrautuvuutta. Kuinka valmiita me olemme siihen?
Uusiutuvien energianlähteiden tulevaisuus on realismia. Fossiilisten energianlähteiden ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta riittvänän nopea korvaaminen uusiutuvilla ei välttämättä sitä ole? Ottaen huomioon talouden, teknologian ja poliittisten järjestelmien jähmeyden, sokea luottamus uusiutuviin nopealla aikataululla voi olla pään työntämistä pensaaseen. Kuinka paljon meillä on aikaa kokeiluihin? Entä jos tämä koe epäonnistuu?
TykkääTykkää
Siksikin mielestäni yhtään hiiletöntä vaihtoehtoa ei tässä vaiheessa saa hylätä, voimme tarvita sitä vielä.
Poliitikot eivät tunnut tajuavan, miten raskasta energiainfrastruktuuri on. Kymmenessä vuodessa ei tapahdu juuri mitään. Valitettavasti.
Näin siis BAU-skenaariossa. Sota-ajalta löytyy aivan loistavia esimerkkejä, miten erilaisia härveleitä, tankkeja ja lentokoneita voidaan rakentaa. Libertylaivojakin tehtiin aivan likuhihnalla. Jos nyt tiedettäisiin, millaisia energiahärveleitä tarvitaan ja kuinka paljon, se on teknisesti täysin tehtävissä. Toistaiseksi sellaista liikehdintää ei ole havaittavissa. Uskon, että Fukushima-säikähtäneen Saksan tekemiset, ja toisaalta Kiinan ydinvoimarenessanssi tulevat olemaan ovat hyvin opettavaisia. Mutta aikaa menee ennen kuin oikea strategia löytyy. Säästöäkin tarvitaan, mutta se ei yksinään riitä. Jotain härveleitä tarvitaan, ja paljon.
TykkääTykkää
Tuomas Helin
”Jos yksikin low-carbon energiantuotantomuoto pudotetaan pois pelistä on minusta edessä game over alle 2 C globaalin lämpenemisen tavoitteiden kannalta.”
Kyllähän se on jo game over tuon tavoitteen suhteen.
Ihan turhaa täällä on alkaa ressaamaan CO2-päästöhen vähentämisestä. Turha niitä on isolla vaivalla ja rahalla vähentää, kun kiinalaiset kuitenkin tupruttelevat ilmaan kaiken sen mitä me säästetään.
Kun vihreiden takia ei saada kunnollista säästöpyörää käyntiin, on aivan tyhjänpäiväistä edes yrittää.
Suosittelenkin että palaamme asiaan kun sekä paksukalloisin ilmastodenialisti että dogmaattisin vihreä on arvioinut ympäristön lämpötilaa ja kokonaistilannetta uudelleen.
TykkääTykkää
Ehdotan vielä seuraavanlaista symmetristä testiä itse kullekin (niin ydinvoiman kannattajille kuin pelkkien uusiutuvien kannattajillekin):
Etsi erityisesti sellaista tietoa (tietoa, ei uskomuksia), jotka a. tukevat ydinvoiman rakentamista (erityisesti ydinvoiman vastustajille ja pelkkien uusiutuvien kannattajille)
b. tukevat pelkkien uusiutuvien rakentamista (erityisesti ydinvoiman kannattajille)
Jotta tiedon hankinta olisi tehokasta, pitää oikeasti haluta löytää tällaista tietoa. Sitten kun tiedot on kerätty, kannattaa yrittää verrata niitä mahdollisimman objektiivisesti keskenään – ilman sen suurempia ennakkoluuloja.
Tietysti tuntuu hullulta edes ehdottaa näin triviaalia asiaa, mutta kuinka järkeviä me itse kukin olemme tässä asiassa oikeasti olleet? Laiskuus tai tiedon saannin vaikeus lienevät huonoimpia selityksistä? Onko meillä oikeutta ottaa kantaa, jos emme ole kunnolla paneutuneet asian kaikkiin oleellisiin puoliin?
Tässä olisi itse asiassa erittäin tärkeän tietokirjan paikka – ellei sellaista jo ole kirjoitettu. …tai ehkäpä tieto muuttuu koko ajan niin nopeasti, että siihen tarvittaisi hyvässä balanssissa oleva, usean asiantuntijan blogi (vrt. RealClimate).
TykkääTykkää
Eri asioiden kannattajilla on hyvin usein tapumus Vahvistusilluusioon http://fi.wikipedia.org/wiki/Vahvistusilluusio
Siihen törmää ihan arkipäiväisissäkin asioissa. Ensin ollaan jotain mieltä ja sen jälkeen haetaan (usein tahattomasti) omaa mieltymystä tukevia todisteita. Tätä tapahtuu jatkuvasti energiakeskustelussakin. Siksi on tärkeää tukeutua mahdollisimman objektiiviseen tietoon, josta kaiketi vertaisarvioitu tiede on paras esimerkki. Tällaista ei tietenkään kaikista aiheista ole tarjolla. Onneksi on henkilöitä, jotka tiedostavat vahvistusilluusion ja osaavat varoa sitä (vaikka tuskin kukaan on sille täysin immuuni). Monet tieteentekijät tuntuvat olevan hyvin tietoisia tästä illuusiosta ja käyvät siksi jopa liian varovaisiksi kommenteissaan.
Riippumatta itse kunkin ydinvoimakannasta olemme varmaan kaikki samaa mieltä siitä, että uusiutuvia tulee kehittää voimakkaasti. Tehdään siis ainakin niin.
TykkääTykkää
Tuosta toimittaja Monbiotin näsäviisaasta ja epätieteellisesta viiteteatterinäytöksestä ja yli 72-vuotiaan ”vastustajansa” lapsellisesta ajojahdista julkisine teloituksineen, en löytänyt kyllä mitään perusteita hänen sankarikseen julistamiseen.
Poliittinen aktivisti Monbiot sortuu vähintäänkin samoihin synteihin, joista toista syyttää ja tuomitsee. Nähdäkseni Caldicott, joka ei liene enää terävimmässä iskukunnossaan, on tehnyt kuitenkin paremmin läksynsä säteilyn biologisista ja epidemiologisista vaikutuksista kuin maallikko-Monbiot.
Voisin mennä yksityiskohtiin, mutta ennen muuta olisi mentävä pehkuihin.
TykkääTykkää
”
…
Jos hiilidioksidipäästöistä ei tarvitsisi huolehtia, vastauksessasi olisi jotain pointtiakin. Joo, ydinvoiman seuraukset voivat olla kalliita, jos voimala ei toimi. Useimpien vaihtoehtojen seuraukset tulevat olemaan kalliita, jos voimalat toimivat kuten pitäisi. Kai näillekin seurauksille tulisi laskea jokin arvo?
”
Etkö pidä ydinvoimasta mutta koska meidän pitää huolehtia hiilidioksidipäästöistä niin sitä täytyy sallia, onko tämä strategiasi?
Olen myös sitä mieltä että meidän kuuluisi mahdollisimman nopeasti vähentää hiilidioksipäästöjä. Mutta en usko että ydinvoimateollisuus siihen kykene! Todisteet puhuvat puoleastaan kuinka monta hiilidioksidipäästötonneja Olkiluoto 3 on vähentänyt?
Uudet luvat, milloinkas ne ydinvoimalat ovat valmiita? Vuonna 2030, taitaa olla liian myöhäistä pitää ilmastoa miellyttävänä.
Tämä on se surkea totuus, ydinvoimaa ei ole pelastus ja mitä tapahtuu kun ”ilmastonmuutos iskee” ja tuhansia ydinvoimaloita jää ilman kunnollista valvontaa ympäri maailmaa?
”
Teet myös oletuksen, jonka mukaan ydinonnettomuuden jälkien korjaaminen on erityisen kallista verrattuna muihin energiantuotannossa tai teollisuudessa tapahtuviin onnettomuuksiin
…
”
Ei pelkkä oletus, pieni esimerkki: Miten paljon kalliimpi on korjata Fukushiman ydinonnettomuuden jälkiä verrattuna japanin tuulimyllyjen jälkien siivomista?
(Vihje: japanin tuulivoimalat kestivät maanjäristykset ja tsunamit vaurioitta)
”
…
Summa summarum, on varsin mahdollista, että tapahtuu kaksi terveysvaikutuksiltaan identtistä onnettomuutta, toinen ydinvoimalassa, toinen esimerkiksi öljynjalostamossa.
”
Mitä järkeä on vertailla öljyonnettomuus ydinonnettomuuteen, fossiiliset pitäisi olla poissa laskusta, niistä pitäisi päästä eroon.
Mutta myönnän että olet oikeassa siinä että kaikessa energiantuotannossa on ongelmansa, siksi selkeästi paras asia on käyttää mahdollisimman vähän energiaa.
Nyt aion seurata Petteri Karvisen ehdotusta ja tutkia lisää.
TykkääTykkää
Petteri Karvinen: ”Ottaen huomioon talouden, teknologian ja poliittisten järjestelmien jähmeyden, sokea luottamus uusiutuviin nopealla aikataululla voi olla pään työntämistä pensaaseen. Kuinka paljon meillä on aikaa kokeiluihin? Entä jos tämä koe epäonnistuu?”
Tämä koe aloitettiin todenteolla 90-luvulla ja eiköhän se voida jo julistaa päättyneeksi. Niin hienoa kuin olisikin siirtyä täysin uusiutuvaan energiantuotantoon, niin meillä ei enää ole aikaa näpertelyyn.
Uskooko joku oikeasti että globaalit päästöt kääntyvät laskuun esim seuraavan viidentoista vuoden aikana? Entä jos samalla pitää vanhenevat ydinvoimalat korvata jollain muulla kuin uusilla ydinvoimaloilla?
TykkääTykkää
Kun tässä puhutaan esimerkiksi kymmenen vuoden aikaikkunasta, niin miten lisäydinvoimalla siis käytännössä ajateltiin ehtiä vastaamaan akuutteihin tarpeisiin?
Lisäksi tuumiskelin seuraavaa: Vaikka ydinvoimalaonnettomuuden synnyttämän laskeuman vaarat olisivat ”todellisuudessa” täysin olemattomatkin, käytännössä kuitenkin esimerkiksi ydinturma-alueen ympärillä tapahtuva ravinnontuotanto rampautuu kokonaisuudessaan: juuri kukaan ei halua ostaa riskialueella tuotettua ravintoa. Ihmiset ovat hyvin epäileväisiä ydinvoiman suhteen, enkä usko suurien massojen epäilyksistään ihan hetkessä luopuvan.
Jos tämä on realiteetti josta ei päästä eroon, on sen väkisinkin vaikutettava siihen, miten ydinvoimalaonnettomuuksien aiheuttamia taloudellisia ja inhimillisiä seurauksia arvioidaan.
Eli rautalangasta väännettäen: Vaikka kuinka haluttaisiin hokea, että vitun tyhmät ihmiset kun eivät tajua ettei se säteily Fukushiman ympärillä oikeasti niin vaarallista ole, silti ihmiset pelkäävät, ja se vaikuttaa heidän konkreettisiin valintoihinsa.
Vaikken oikein tiedä mitä asiasta ajattelisin – en tiedä, miten suuria todelliset riskit ovat – söisin itsekin varmuuden vuoksi mieluummin vähän kauempana Fukushimasta kuin vähän lähempänä Fukushimaa tuotettua ruokaa. Entä te?
TykkääTykkää
”Tässä olisi itse asiassa erittäin tärkeän tietokirjan paikka – ellei sellaista jo ole kirjoitettu.”
En tiedä, onko tämä just se kirja mitä kaipaat, mutta joka tapauksessa kirja kestävän energiantuotannon vaihtoehdoista, jota joku on joskus kai hyväksikin kehunut, on David McKay: Sustainable Energy – without the hot air. Se on pdf:nä ilmaiseksi saatavilla osoitteessa http://withouthotair.com/ Jos joku blogin lukija on tämän jo lukenut, niin olisi hauska kuulla ajatuksia. En ole itse vielä lukenut, mutta tarkoitus olisi jossain vaiheessa.
TykkääTykkää
Ensinnäkin Petterille taas kiitokset erittäin hyvästä ja rakentavasta ehdotuksesta. Juuri noin tulisi asioihin suhtautua, ja juuri siksi luen useampia ydinvoimavastaisia sivustoja. Lienee terveellistä pitää mielessä, että voi hyvin olla väärässä.
Renewables,
Etkö pidä ydinvoimasta mutta koska meidän pitää huolehtia hiilidioksidipäästöistä niin sitä täytyy sallia, onko tämä strategiasi?
Juuri näin. Pidän ydinvoiman huonoja puolia mittaamattoman paljon vähäisempinä kuin sen etuja tässä nykyisessä tilanteessa.
Sanon silti, että mielestäni ydinvoiman huonoin puoli on todennäköisesti sen aiheuttama pelko: olen nimittäin edelleen sitä mieltä, että vertaisarvioitu tiede ja tiedeyhteisön konsensus ei yksinkertaisesti tue kauhukuvia.
Nämä pelot täytyy toki jotenkin ottaa huomioon, mutta politiikan tekeminen ihmisten pelkojen perusteella on mielestäni hyvin arveluttavaa populismia. Jos hyväksyy ydinvoiman vastustuksen siksi, että osa ihmisistä pelkää sitä, en näe kuinka voisi olla hyväksymättä vääränväristen ihmisten maahanmuuton estämisen siksi, että osa ihmisistä pelkää heitä.
Todisteet puhuvat puoleastaan kuinka monta hiilidioksidipäästötonneja Olkiluoto 3 on vähentänyt?
Ei tietenkään yhtään, mutta katsotaan tilannetta sen jälkeen kun se käynnistyy. Sitä odotellessa, kannattaa tutustua historialliseen päästökehitykseen eri maissa. OECD-maiden kohdalla voi maiden päästötason per asukas ennustaa varsin hyvin laskemalla yhteen ydinvoiman ja vesivoiman osuuden sähköntuotannossa. Esim. seuraava palvelu on erinomainen näiden tilastojen seuraamisessa:
Google Public Data: World Bankin tilastot, CO2-päästöt per asukas
Kysymyksesi voi myös kääntää toisinpäin: miten paljon uusiutuvat ovat vähentäneet päästöjä? Miksi Tanskan ja Saksan päästötilastot pysyvät synkeästi 50% Ranskan ja Ruotsin tason yläpuolella?
Miten ihmeessä Ranska ja Ruotsi ovat vähäpäästöisimpien OECD-maiden joukossa, per nuppi-päästöiltään Kiinan tasoa, jos ydinvoima ei kykene vähentämään päästöjä?
Minusta tilastot ovat erittäin selviä. Meillä on todisteita, että ydinvoima kykenee vähentämään päästöjä, jopa merkittävästi. Meillä ei ole – vielä – todisteita, että uusiutuvat olisivat yhtä tehokkaita. Ne voivat olla, mutta uskallatko lyödä planeetasta vetoa? Ja jos uusiutuvat ovatkin niin tehokkaita, mitä toivon, miksemme vähentäisi päästöjä nopeammin käyttämällä sekä uusiutuvia että ydinvoimaa? Miten useampi päästötön vaihtoehto voi olla huonompi asia?
Ei pelkkä oletus, pieni esimerkki: Miten paljon kalliimpi on korjata Fukushiman ydinonnettomuuden jälkiä verrattuna japanin tuulimyllyjen jälkien siivomista?
Niin, jospa vain kaikki Japanin energia olisikin tuotettu vaikka tuulivoimalla! Mutta jos niin olisi, emme joutuisi käymään tätä keskustelua, koska eläisimme silloin maailmassa, jossa uusiutuvat olisivat jo osoittaneet toimivuutensa.
Meillä ei ole yhtäkään esimerkkiä kehittyneestä maasta, jonka energia tuotettaisiin pelkästään tai edes enimmäkseen uusiutuvilla. Toivon mukaan tälläisiä esimerkkejä saadaan, mutta siihen saakka kaikki on pelkkää teoriaa.
En näe, että uusiutuvat ja ydinvoima ovat kilpailijoita. Todellinen kilpailu on – tai ainakin pitäisi olla – päästöttömien ja fossiilisten välillä. Valitettavasti meillä ei ole todisteita, että uusiutuvat kykenevät todella nitistämään fossiiliset. Kunnes näitä on, kunnes fossiiliset on tapettu, ydinvoiman riskejä tulee vertailla näihin vaihtoehtoihin. Kunhan fossiiliset on kuopattu, vertaillaan sitten riskejä uudelleen.
Lopuksi, älä käsitä minua niin, että väittäisin ydinvoiman olevan ihmelääke, tai etten toivoisi esim. energiansäästöä. Mielestäni kaikkea tarvitaan, tilanne on vakavampi kuin suurin osa ihmisistä ymmärtää. Mutta suhtaudun varauksella siihen, kuinka ihmisistä saadaan valaistuneita ja ympäristöä huomioon ottavia, kun se ei ole oikein onnistunut ennenkään.
Nyt, lupaan mennä lukemaan taas lisää ydinvoiman vastustajien argumentteja ja uusiutuvia puoltavia juttuja.
TykkääTykkää
Korhosen J.M:llä on kyllä hyviä pointteja kautta linjan, nyt tässä ja monesti aiemminkin.
Uusiutuvien ja ydinvoiman väliseen (mielestäni turhaan) vertailuun liittyy aina tuo uusiutuvasta energiantuotannosta saatavien suorien työpaikkojen määrä. Koskaan ei tunnuta puhuttavan tässä yhteydessä siitä, mikä vaikutus sähkön hinnalla on työllisyyteen ja sitä kautta kansantalouden tilaan. Voisi kuvitella että tämä varmasti vaihtelee suurestikin eri talouden sektorien välillä, tai sitten sähkön hinnalla ei vaan ole suurta merkitystä. Mene ja tiedä, mutta mielenkiintoista olisi tähän tutustua tarkemmin. Varsinkin kun uusiutuvien plussana voidaan nähdä ne suorat työpaikat ja ydinvoiman plussana edullinen sähkön hinta.
Osaisikohan joku antaa tähän liittyen vinkkiä, mistä voisi löytää tietoa eri talouden sektorien osuudesta Suomen BKT:sta, työllistämisestä ja viennistä? Kokonaiskuvaa eri energiaratkaisujen todellisista sosioekonomisista vaikutuksista on muuten vähän hankalaa yrittää hahmottaa.
-Tuomas
TykkääTykkää
On täysin turhaa puhua verorahoilla luotavista työpaikoista. Ne syntyvät vaikka valtio rakennuttaisi pyramideja, siinä sivussa vain tuhoutuu vastaava määrä muita työpaikkoja.
Jos tuo verorahankaato toimisi, siinähän olisi keksittynä ikiliikkuja. Laitettaisiin vain maksimaalisesti fyrkkaa kaikenlaiseen tuotantoon niin talous vaan nousisi ja nousisi.
Mutta kun talous ei vain toimi noin.
TykkääTykkää
Kotimaisuus on yksi tärkeä arvo energiankin kohdalla. Suomen omavaraisuusaste energian osalta on huolestuttavan heikko, erityisesti liikennepolttoaineiden. Ihan jo kansallisen turvallisuuden vuoksi on pyrittävä kehittämään ja ylläpitämään monipuolista kotimaista energiantuotantoa. Samoin uskoisin, että kotimaisesta energiasta on tarvittaessa mahdollista ja järkevää maksaa hieman korkeampaa hintaa kuin tuontienergiasta ihan jo kansantaloudellisista syistä.
TykkääTykkää
Kyllä, kai olet autotullien puolestapuhuja. Mutta kyllä härveleitä tarvitaan, olisin kuitenkin sen verran varovainen etten suosittelisi rakentamaan härveleitä jotka voivat aiheuttaa suurta tuhoa kun valvonta pettää. Valvonta tulee pettämään kun ilmastonmuutos iskee.
Korhoselle luettevaa
”…twice the amount of new coal and nuclear combined…”
I’ll put my money on renewables.
TykkääTykkää
Ohjauskeinoista, eniten olen tämän puolestapuhuja:
TykkääTykkää
Ydinvoimaloiden valvonnan pettäminen vaatisi käytännössä yhteiskunnan romahtamisen. Tämä taas aiheuttaisi esim. Suomessa käytännössä kaikkien kuoleman. Kyse ei ole vain siitä että infrastruktuurin romahtaminen näännyttää useimmat nälkään ja janoon; kyse on myös siitä että epätoivoisesti selviytymään pyrkivät laumat tyhjentävät ympäristön kasveista ja eläimistä ennen kuolemaansa, joten selviytyminen on lähinnä (epä)onnesta kiinni.
Kokonaan eri asia on, että valvomatta jätetty ydinvoimala sulkeutuu siististi ja suuremmitta draamoitta sitä todennäköisemmin mitä uudempi laitos on kyseessä. Joten tältäkin kannalta katsottuna uutta ydinvoimaa pitäisi rakentaa tukka putkella vanhempien ja vaarallisempien laitosten sulkemiseksi.
Mutta ei sillä, kyllä koko maailman energiankulutuksen voi uusiutuvilla hoitaa; esim. USA ei vaatisi kuin muutaman sata tuhatta neliökilometriä aurinkovoimaa koko maan energiantarpeen tyydyttämiseksi. Mitäs luulet, nostaisivatko vihreät metelin, jos esim. Kuolemanlaakso muutettaisiin isoksi aurinkovoimalaksi?
TykkääTykkää
Ei ollenkaan, mutta tulipa mieleen että monesti ydinvoimakeskustelussa puhutaan eri alueista. Maailmanlaajuisesti on monta aluetta joihin ei voi rakentaa ydinvoimaloita turvattomuuden takia ja monessa alueessa sähköstä ei ole pulaa vaikka se tuotettaisiin uusiutuvasti. Keskustelu olisi varmasti järkevämpi jos mainittaisiin mistä alueesta puhuu.
TykkääTykkää
Paluuviite: Miksi ympäristöjärjestöt vaikeuttavat ilmastonmuutoksen hallintaa? | Kaikenhuipun blogi