Huippulämpimän heinäkuun todennäköisyys kuusinkertaistunut

Dosentti Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitokselta, ilmakehätieteiden osastolta, on laskenut, miten menneenä kesänä koetun huippulämpimän heinäkuun esiintymistodennäköisyys on ilmaston lämpenemisen seurauksena muuttunut. Muutos nähdään havainnollisesti alla olevasta kuvasta.

Kuva: Jouni Räisänen

Sininen käyrä kuvaa heinäkuun lämpötilojen jakautumaa Kaisaniemessä vuosina 1901-2005. Punainen käyrä on jakautuma nykyisessä muuttuneessa ilmastossa. Pystyviiva kuvaa tämän vuoden heinäkuun keskilämpötilaa 21,7 astetta. Pystyviivan ja todennäköisyyskäyrien leikkauspisteet osoittavat todennäköisyyden 21,7 asteen keskilämpötilalle heinäkuussa, ja käyrien sisään jäävien pinta-alojen suhde pystyviivan eri puolilla kuvaavat 21,7 asteisen, tai sitä lämpimämmän heinäkuun todennäköisyyttä.

Vuosina 1901-2005 todennäköisyys oli kerran 300 vuodessa, mutta nyt se on kerran 60 vuodessa. Huippulämpimän heinäkuun todennäköisyys on sama jokaiselle vuodelle, eli se voi tulla jo ensi vuonna, tai vasta yli 60 vuoden kuluttua.

Ilmaston yhä lämmetessä punainen käyrä siirtyy kauemmas oikealle ja huippulämmin heinäkuu tulee yhä useammin.

Jouni Räisäsen suomenkielinen, hyvin selkeä ja havainnollinen artikkeli löytyy osoitteesta:

http://www.atm.helsinki.fi/~jaraisan/Heinakuu2010.pdf

13 thoughts on “Huippulämpimän heinäkuun todennäköisyys kuusinkertaistunut

  1. Yliopiston lehtori Räisänen tuntuu olevan näitä lyhyen matematiikan lukijoita. Lottotiskeillä näen noita jonossa joka keskiviikko😉.

    Tykkää

  2. Tuo punainen viiva jäi vähän hämäräksi eli onko se siis laskettu jostain ilmastomallista? Vai ymmärsinkö nyt jotenkin tämän väärin?

    Samoin lasketaanko tässä nyt siis Kaisaniemen paikallista säätä/ilmastoa vai suomen?

    Sitten jotain tuosta todennäköisyys laskemisesta kysymys eli oliko jossain jotain lähdettä, että mistä päätellään ilmaston lämmetessä tuon jakauman pysyvän ”samana” kuin aiemmin? Ilmastomallista?

    Tykkää

  3. Räisänen kirjoittaa yo. linkin takaa löytyvässä pdf:ssä Sakulle seuraavaa:

    ”Kuvan 1 toinen, punaisella värillä merkitty käyrä antaa arvion Helsingin heinäkuiden nykyisestä
    lämpötilajakaumasta. Pohjaksi on otettu havaitut lämpötilat, mutta niitä on ”korjattu” ylöspäin
    ilmastonmuutoksen huomioimiseksi (Räisänen ja Ruokolainen 2008). Korjaus ei perustu Helsingin
    paikallisiin mittauksiin, joita kaupungin kasvu ja havaintopaikan siirrokset ovat jonkin verran
    sotkeneet, vaan hyväksi on käytetty tietoa maapallon keskilämpötilan muutoksista ja ilmastomallien
    tuloksia.”

    Tykkää

  4. AJ: Minä luin nopeasti tuon pdfn läpi, mutta se ei oikeastaan suoraan vastaa kysymykseen eli miten tuohon käyrään päästiin. Rivien välistä ymmärsin, että jonkun ilmastomallin mukaan arvio tulevasta keskilämpötilasta/muutoksesta lisättynä havaittuun. Tarkoittaako tuo tuota 1901 – 2005 väliä vai jotain muuta? Miksihän käyrä on nimetty 2010? eikös tuon pitäisi edustaa jonkun aikavälin(tulevaisuus mukaan otettuna) arvoja?

    Tykkää

  5. Kas,huomaan nimeni mainitun täällä ! Äläs nyt, Kaj,kaikkia viisaita minuksi luule😉. Nimien arvailu nimimerkkien takaa on varsin hedelmätöntä puuhaa, en minäkään etsi blogini lukuisien kommentaattoreiden nimimerkkien takana olevia henkilöitä, miksi ihmeessä?

    Hieman ihmettelen ”Jaakko Ilkan” tavoin tuota päättelyä, vastahan meillä oli tämä yksi lämmin kuukausi,tuntuu kovin vähäiseltä todistusaineistolta tulevaisuuden ennustamiseen?
    Tutustun tarkemmin lehtorin aatoksin ja palaan aasiaan !

    Tykkää

  6. IP sinänsä ei todista juuri mitään. Kiinteän verkon IP voi olla nk. ryhmä-IP ja käsittää kokonaisen kaupunkikorttelin tai pienen kylän. ”Mokkulalla” nettiin kytkeydyttäessä se antaa joka kerta uuden IP:n. Suojaamattoman naapurin langattoman verkon kautta voi samalla IP:llä lähettää muutamasta naapuriston kerrostalostakin jne, sitä ei edes kriminalisoitu.”Kelluva” IP
    muuttuu myös aina kun kone uudelleen käynnistetään.
    Mitäpäs jos minä lähtisin blogistani etsimään,kuinka monta ”anonyymiä” tulee Luukon IP:stä? Mutta, enpä todellakaan viitsi, jos joku haluaa esiintyä nimimerkillä, kunnioitan yksityisyyttään. Kaj:n ”IP-kansanpoliisi” on tyypillistä Stasia,jonka henkisiä perillisiä vihreät ovat.

    Tykkää

  7. Mitäpäs jos minä lähtisin blogistani etsimään,kuinka monta “anonyymiä” tulee Luukon IP:stä? Mutta, enpä todellakaan viitsi, jos joku haluaa esiintyä nimimerkillä, kunnioitan yksityisyyttään.

    Niin minäkin, mutta en sitä, että joku esiintyy välillä omalla nimellään ja käy sitten pelleilemässä Jaakko Ilkkana, Matti Möllinä ja ties minä. Luulin, että tämä olisi jo selvää, mutta näköjään ei.

    Tykkää

  8. Todistapas tuo ! Voin minäkin ottaa jonkun IP:n ja kirjoittaa sen kahteen kertaan ja väittää lähettäjän olleen saman. Ikäväksi itsellesi väitteesi ei todista yhtään mitään. En minä Jaakko Ilkan mielidettä kainostelisi, lähes sama kuin minun ja siksi sama mitä sinä ja pari samanhenkistä lukijaasi uskoo,mutta noin periaatteesta. Hyvää päivänjatkoa sinullekin, taisin erehdyksessä kehua ydinvoimakantaasi ! En aio enää katsoa tänne, joten voitte puhua keskenänne, omassa blogissani on paljon ASIALLISTA keskusteltavaa.

    Tykkää

  9. Lämpimän heinäkuun todennäköisyys on ko. PDF-dokumentissa teknisistä syistä luultavasti aliarvioitu.

    Arvio perustunee piste-estimaatille lämpenemisestä, mutta oikeasti niin lämpenemisennusteissa kuin lämpenemisen nykystatuksessakin on epävarmuutta. Epävarmuuden yläpää nostaa huippulämpimän heinäkuun todennäköisyyttä enemmän kuin alapää laskee – siis piste-estimaattiin verrattuna.

    Joten jos epävarmuuden yli marginalisoi, saadaan suurempia todennäköisyyksiä kuin piste-estimaatista.

    Sama pätee monen muunkin ääri-ilmiön todennäköisyyksien arviointiin.

    Lisäksi vielä ääri-ilmiöt lisääntyvät jos varianssit kasvavat. Siis lämpenemisen yksittäinen toteumakin (esim. mainittu piste-estimaatti) ei ole pelkästään lämpötilajakauman siirtymä oikealle, vaan myös jakauman varianssi ainakin joissain ennusteissa kasvaa.

    Tykkää

  10. Ok. Lisäksi, ennuste käsittää ilmaston nykytilan. Kymmenen vuoden kuluttua tilanne voi olla jo toinen.

    Ylipäätään, tässähän ne suurimmat epävarmuudet ovatkin, muutoksen määrän ja laadun ennustamisessa, varsinkin paikallisten muutosten.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s