Ilman ydinvoimaa emme saa tarpeeksi energiaa

Energiakeskustelu käy niin kuumana, että pääasia näyttää unohtuneen. Jos ilmastonmuutosta halutaan yrittää torjua, ihmiskunnan hiilidioksidipäästöt on nollattava hyvissä ajoin tämän vuosisadan aikana.

Kaikki energiantuotannon tekniikat on keksitty jo yli sata vuotta sitten, paitsi ydinvoima, joka on keksintönä vasta 70-vuotias. Käytettävissä olevista tekniikoista sillä on eniten annettavaa. Hiilen korvaamiseksi kokonaan ei muuta päästötöntä energiaa ole tiedossa.

Metsähakkeesta voidaan saada Suomessa 30 terawattituntia (TWh) energiaa, joka on kahdeksan prosenttia energian kokonaiskulutuksesta. Jos kaikki metsissämme hakattava runkopuu poltetaan, saadaan 150 TWh, 38 prosenttia, mutta silloin puuta ei enää riitä mihinkään muuhun. Metsäenergiasta on käytössä 70 TWh jo nyt.

Vesivoimasta saamme 13 TWh. Biokaasusta, peltobiomassasta ja lämpöpumpuilla voidaan saada ehkä 10 TWh. Koossa on vasta puolet tarpeesta, mistä loput otetaan?

Tuulivoimamaana tunnettu Tanska tuottaa tuulella kuusi terawattituntia. Se vastaa yhtä Olkiluodon laitosta tai puolta vesivoimastamme. Suomessakaan tuulella ei päästäne oleellisesti enempään.

Aurinko ei täällä tuota mitään silloin, kun kulutus on suurinta. Metsä-, tuuli- ja vesienergian teoreettinen maksimi näyttää siis olevan 200 terawattituntia.

Jäljelle ei jää uusiutuvaa energiamuotoa, joka voisi täyttää puuttuvat toiset 200 TWh. Rahan syytäminen tutkimukseen ei auta, koska luonnossamme ei yksinkertaisesti ole enempää energiaa kerättäväksi.

Metsistäkin olisi ilmastolle enemmän hyötyä, jos niiden annettaisiin kasvaa. Puun polttaminen ei edes ole päästötöntä.

Ilman ydinvoimaa ja fossiilisia polttoaineita joudumme siis polttamaan kaiken metsissä kasvavan puun ja vähentämään energiankulutustamme puoleen nykyisestä. Muu maailma on vielä suuremmissa vaikeuksissa, koska meillä lienee eniten metsiä väkilukuun nähden.

Koska en pidä kaiken puun polttamista järkevänä enkä tarvittavaa kulutuksen vähentämistä realistisena, esitän ydinvoiman lisäämistä. Kaksi esitettyä laitosta ei riitä, mutta hyvä alku sekin.

Jäteongelma on ratkaistavissa neljännen sukupolven ydinvoimaloiden avulla. Ydinvoiman käyttöä myös kaukolämmitykseen on vakavasti harkittava. Kohteena tälle paras on Helsinki, joka muuten nielisi puolet Suomen metsähakkeesta.

Kaj Luukko
energiatekniikan insinööri
Helsinki

Julkaistu Helsingin Sanomissa 30.6.2010

18 thoughts on “Ilman ydinvoimaa emme saa tarpeeksi energiaa

  1. Ydinvoima on todellakin välttämätöntä siirtymävaiheessa, mutta eiköhän kaikille asiaa oikeasti ymmärtäville ole selvää, että maapallo ei säily elinkelpoisena ilman elintason ja samalla energiankulutuksen radikaalia vähentämistä.

    Tykkää

  2. AM – saatat olla oikeassa, mutta minusta asia ei ole lainkaan varma. Lähes kaikkiin ongelmiin on olemassa ratkaisu, joka sallii ”elintason” säilymisen, mutta poistaa haitat. Ainakin siihen pitäisi pyrkiä, koska olen täysin samaa mieltä Pekka Pirilän kanssa, joka viestiketjussa täällä

    http://co2-raportti.fi/index.php?page=discussion&view=latest_news&news_id=2492#9238

    kirjoittaa näin:

    Jos tulevaisuus todellakin pakottaa muuttamaan elintapoja niukkuudessa selviämisen suuntaan, on löydettävä tapa saada lähes kaikki siihen mukaan ilman, että poliittinen ohjaus muuttuisi epädemokraattiseksi pakkovallaksi ja ilman että yksilöllistä valinnanvapautta rajoitettaisiin enemmän, kuin on pakko, tai tavoilla, jotka ovat tarpeettoman epämiellyttäviä.

    Mitä muuten tarkoitat ”siirtymävaiheella”? Siirtyminen mistä mihin? Voidaanko ajatella, että fossiiliset polttoaineet ovat siirtymävaiheen raktaisu johonkin kestävämpään (uusiutuvat+ydin). Mikä sitten on se, mihin siirrytään? Ensisjaisesti pitää tietysti siirtyä pois kaikkein vahingollisimmista toiminnoista, joita maankuoresta kaivettujen hiilituotteiden polttaminen on.

    Energianlulutus ei sinänsä ole ongelma, vaan energian tuotannon haitat ja se, mitä energialla tehdään. Jos ajatellaan karrikoidusti, että sähköä tulee töpselistä rajattomasti ja täysin ilman ympäristökuomitusta, en kyllä keksi perusteita sen käytön rajoittamiselle.

    Uskon myös, että energiankulutukselle on olemassa yläraja jossakin, minkä jälkeen se ei enää lisää elintasoa, ja kasvu tyrehtyy. Esim. Ruotsissa kulutus ei ole 20 vuoteen kasvanut juuri yhtään. Muitakin esimerkkejä löytyy. Voi toko olla, että ihmiskunta on joskus pakotettu vähentämään kulutusta, mutta en usko, että se on ratkaisu nykyisiin ongelmiin. Se ei vain onnistu, koska ihmiset eivät siihen suostu. Eivät edes kaikki niistä, jotka sanovat suostuvansa, koska he eivät ehkä sittenkään ymmärrä, mitä kaikkea se tarkoittaa. Pakottaminen pahentaa ongelmaa. Arvomaailma ja kulttuuri kyllä muuttuu aikanaan, pakotetusti se ei ole tainnut koskaan muuttua. Mutta kaikki hömpötykset on kokeiltava, ennen kuin ne voidaan todeta tarpeettomiksi.

    Energiankäytön tehostamista en tietenkään vastusta, mutta silläkin on rajansa, eikä se yksistään riitä. Tehostamisen hyödyt myös helposti ulosmitataan lisääntyneenä kulutuksena, ihminen on sellainen. Turvallisemmalla autolla ajetaan kovempaa. Olen siis hyvin skeptinen kaiken muun, paitsi kovan teknologian käytön suhteen ongelmiemme ratkaisussa.

    Tykkää

  3. Tarkoitan siirtymäkaudella siirtymistä sellaiseen talousjärjestelmään, joka ei perustu jatkuvaan kasvuun. Miten se sitten onnistuu, sitä en tiedä. Vallankumoukset eivät ole aiemminkaan järin hyvin onnistuneet.

    Ennen kaikkea olisi tärkeää ymmärtää, että hyvää ja onnellista elämää voi elää vähemmälläkin kulutuksella. Minusta ei ole mikään ongelma kieltää lailla kaikkein tuhoisimpien mielihalujen toteuttmista. Kieltäähän nytkin laki esimerkiksi tappamisen ja varastamisen. Yhtä hyvin voidaan kieltää ihmiskunnan sukupuuttoon tappaminen ja tulevilta sukupolvilta varastaminen.

    ”Jos ajatellaan karrikoidusti, että sähköä tulee töpselistä rajattomasti ja täysin ilman ympäristökuomitusta, en kyllä keksi perusteita sen käytön rajoittamiselle.”

    Ehdottomasti näin, jos tällainen tässä vaiheessa varsin utopistiselta kuulostava keino löytyy. Totta kai teknologian kehittämiseen pitää panostaa.

    Tykkää

  4. Ok. En ole aivan varma, olenko koskaan ymmärtänyt jatkuvan kasvun merkityksen. Tärkeää se kuulemma on. Henk. koht. tasolla en en kaipaa huomenna enempää kuin minulla tänään on, sama riittää.

    Onhan monia vahingollisia asioita kiellettykin. Tässä onkin mielenkiintoista havaita, että rikkaat maat, vaikka kuluttavat paljon, ympäristö on paremmassa kunnossa kuin köyhissä maissa. Ilmeisesti tarvitaan tietty elintaso, jotta ihmiset kiinnostuvat ympäristönsuojelusta. Maslowin tarvehierarkiaa?

    Ilmasto-ongelma ei ole poistunut, koska elintaso halutaan säilyttää eikä fossiilisille polttoaineille ole vaintoehtoa, tai ne ovat olleet pannaan julistettuja. ’Wicked problem’ tosiaan.

    Tykkää

  5. ”Tässä onkin mielenkiintoista havaita, että rikkaat maat, vaikka kuluttavat paljon, ympäristö on paremmassa kunnossa kuin köyhissä maissa. Ilmeisesti tarvitaan tietty elintaso, jotta ihmiset kiinnostuvat ympäristönsuojelusta.”

    Köyhien maiden ympäristöongelmat johtuvat mielenkiinnon puutteen vuoksi myös siitä, että rikkaat maat ovat ulkoistaneet oman elämäntapansa seuraukset sinne. Toinen puoli maapallosta tuottaa raaka-aineet ja käsittelee jätteet, toinen nauttii lopputuloksesta – näin melkoisesti yksinkertaistettuna. Köyhien maiden asukkaat käyttävät kuitenkin sekä energiaa että luonnonvaroja mitättömän vähän meihin verrattuna.

    Se on kyllä totta, että syntyvyys vaikuttaisi olevan käänteisesti verrannollinen bruttokansantuotteeseen, ja ihmisten liiallinen sikiäminenhän onkin useimpien ympäristöongelmien perimmäinen syy.

    Tykkää

  6. En nyt tarkoittanut ”riistokapitalismia” ja raaka-aineen tuottajia. Ilmiö näkyy Suomessakin teollisuuden ja yhdyskuntien saastepäästöjen vähenemisenä vaurastumisen myötä.

    Kiina ei myöskään ole raaka-aineen tuottaja. Voi olla, että osa elämäntapamme seurauksista on ulkoistettu sinne, mutta he tekevät sen silti itse. Pilaavat ympäristönsä dollarin ja euron kuvat silmissään. Kiinan pitää saavuttaa tietty elintaso, jotta malttavat keskittyä laittamaan omat nurkkansa kuntoon. Niin on tapahtunut muualla, useimpien ongelmien osalta, paitsi kasvihuonekaasujen. Siihen on vasta herätty, 30 vuotta sen jälkeen kun tiede siitä varoitti.

    Tykkää

  7. Nollakasvuinen talousjärjestelmä olisi hyvä idea. Periaatteessa.

    Käytännössä nolla- tai negatiivisessa kasvussa on kaksi ongelmaa. Ensinnäkin, velkavetoinen talousjärjestelmä – eli se, mikä meillä on nykyään – edellyttää jatkuvaa kasvua, jotta velanotto ei tyrehdy ja entiset velat voidaan maksaa pois.

    Tämä ei ehkä ole se vakavin ongelma, vaikka talousjärjestelmän jonkinasteinen romahdus saattaisi ollakin 1930-luvun lamaan verrattava katastrofi. Vakavampi ongelma on se toinen: historiallisesti nollakasvu yhdistettynä väestönkasvuun on johtanut erittäin vakaviin levottomuuksiin, kun jaettava per nuppi on käynyt jatkuvasti vähemmäksi. Historiassa hyvin dokumentoitu, syklisesti kasvun ja ihmisiä riittävästi tappaneiden sisällissotien välillä oskilloinut ajanjakso löytyy esim. keskiajan Ranskasta (populaaristi esim. kirjassa War and Peace and War; Turchin 2008?); lähimenneisyydessä sellainen löytyy Ruandasta. Myös Jugoslavian hajoamissodissa luonnonvarojen jakamisella oli merkittävä osuus, kuten suunnilleen kaikissa dokumentoidussa sodissa.

    Eli talouslasku on mahdollista kunhan väkiluku saadaan vähintään tasaantumaan, mielellään laskuun. Nyt se on vielä nousukäyrällä noin vuoteen 2050 saakka.

    Miten tämä sitten liittyy energiaan? Mielestäni ympäristöekonomit ovat oikeassa; käytettävissä oleva energia (eksergia) on nykytalouden tärkeimpiä ellei tärkein fundamentti. Ei nettoenergian kasvua, ei talouskasvua.

    (Vastalause 1: Neoklassinen talousviisas tai kansista maisteristasolle lukenut saattaa älähtää; vastaan lyhyesti, ongelma on neoklassisen oppirakenteen juurissa 1700-luvulla, jolloin resurssit todella olivat maa/pääoma ja työvoima + ilmainen auringonvalo, sekä entropian unohtamisesta johtuvassa implisiittisessä oletuksessa jonka mukaan talouden prosessit ovat reversiibeleitä – mutta ei mennä nyt tähän enempää.

    Vastalause 2: Ruotsi? Heitän asiaan tarkemmin paneutumatta, että Ruotsissakin eksergian määrä on kasvanut, kun prosessien energiatehokkuus on parantunut, ja mahdollisesti energiasyöppöä teollisuutta on siirtynyt muualle. Pitänee tutkia asiaa.)

    Joten tarvitsemme energiaa lisääntyvissä määrin vielä ainakin muutaman kymmenen vuoden ajan, eikä ole ollenkaan yhdentekevää millä sen tuotamme.

    Jossain välissä lähitulevaisuudessa pyrin referoimaan Ayresin & Warrin. varsin massiivisen kirjan ”The economic growth engine: how energy and work drive material prosperity” (Ayres & Warr 2009) jossa tämä eksergian ja talouskasvun yhteys selostetaan aika perusteellisesti. Palataan asiaan.

    Tykkää

  8. Kiitos J.M. Kertomasi on niin paljon osaamisalueeni ulkopuolella, että en itse lähde asiasta sanomaan mitään. Mutta sitä varten onkin eri ammattilaiset. Kansantajuisia referointeja ja muuta aiheeseen liittyvää luen erittäin mielelläni.

    Vaikka nollakasvu, tai negatiivinen kasvu voisi kuullostaa hyvältä, ymmärrän, että kyseessä on hyvin laaja ja monimutkainen järjestelmä, jota, näin uskon, kukaan ei täysin ja kaikilta osin ymmärrä. Siksi on tärkeää olla tekemättä mitään, minkä seurauksista ei tiedä. Talous- tai muu yhteiskunnallinen kaaos voi olla ainoastaan vahingollista.

    Tykkää

  9. ks. esim. näitä kuvioita kulutuksen jakaumasta:
    http://www.globalissues.org/issue/235/consumption-and-consumerism

    Jos köyhempi osa nousee edes neljännekseen rikkaimpien kulutuksesta, niin mistä lihakarjalelle ravinto, mistä paperi ja mistä kalat? Mitä tehdä ohessa syntyville valtaville jätemäärille ja ravinnepäästöille.

    Kiinasta lähtee kuulemma nykyisellään joka aamu 8 miljoonaa kalastajaa maailmanmerille, koska kysyntää ja ostovoimaa on. Mitä heille pitäisi sanoa? Ei ihan helppoja kysymyksiä😉

    Tykkää

  10. AM: ”Ydinvoima on todellakin välttämätöntä siirtymävaiheessa, mutta eiköhän kaikille asiaa oikeasti ymmärtäville ole selvää, että maapallo ei säily elinkelpoisena ilman elintason ja samalla energiankulutuksen radikaalia vähentämistä.”

    Komppaan tätä puheenvuoroa. Sanoi jo kaiken, mitä tahdoin itsekin ilmaista. Ei ole olennaista, miten energiaa tuotetaan, vaan miten paljon sitä käytetään.

    Tykkää

  11. Ei ole olennaista, miten energiaa tuotetaan, vaan miten paljon sitä käytetään.

    Tehdään villi olettamus, että sähköä saisi mielin määrin ilmaiseksi. Millaisia haittoja tästä olisi? Entä hyötyjä? Kumpia on enemmän?

    Korhoselle kiitokset referaatista. Pitääpä lukea useampaan kertaan ajatuksen kanssa ennen kommentointia.

    Tykkää

  12. Haittoja mielestäni olisi ilman muuta se, että jo ennestään markkinavoimat, jotka kuvittelevat rajattoman kasvun hyvinkin rajallisessa tilassa mahdolliseksi, saisivat lisäpontta ilmaisesta sähköstä tuottaa luoja ties mitä…

    Hyödyksi energiaa voitaisiin hyödyntää juuri siirtymävaiheessa, jossa ylikuormittavaa järjestelmää vaihdettaisiin johonkin. Se, mihin, jääköön muiden pohdittavaksi.

    Tykkää

  13. ”Tehdään villi olettamus, että sähköä saisi mielin määrin ilmaiseksi. Millaisia haittoja tästä olisi? Entä hyötyjä? Kumpia on enemmän”

    minä en ainakaan oikeasti tiedä, mutta maallikkomaisia pähkäilyjä:

    Toisaaltahan se näyttäytyisi ihmiskunnan pelastuksena. Ihmiskunta voisi eriytyä luonnon säätelystä yhä enemmän ja enemmän.

    Toisaalta mieleen tulee esim. mieletön kalastus, jossa laivat seilaavat toiselle puolelle maailmaa tyhjentämään meriä, tai vaikkapa valtamerien ”jätepyörteet” joissa muovijäte sitten vähitellen sekaantuu ravintoketjuun. Moinen ei olisi ollut mitenkään mahdollista, jos ei olisi ollut käytettävissä halpaa energiaa.

    Kenties oleellista on muun teknologian taso? Jos hyödykkeitä voitaisiin kehittyneen teknologian ansiosta tuottaa ympäristöä tuhoamatta (pihvit syntyvät kasvattamossa jne.)…

    Tykkää

  14. En minäkään tiedä, mutta tällaista voisin arvailla:

    1. Kaikki kivihiilivoimalat voitaisiin sulkea. CO2-päästöt romahtaisivat ja pienhiukkaspäästöt vähenisivät niin, että kuolonuhreja Euroopassa tulisi tuhansia vähemmän.
    2. Kaikki maakaasuvoimalat voitaisiin sulkea. Se vähentäisi paitsi CO2-päästöjä, myös metaanipäästöjä.
    3. Biomassan käyttö polttoaineena voitaisiin lopettaa, pienhiukkaspäästöt ja aavikoituminen vähenesivät, ja luonto saisi toipua niistä tuhoista mitä em. toiminta on sille aiheuttanut.
    4. Kaikki ydinvoimalat voitaisiin sulkea. Se olisi monelle suuri helpotus.
    5. Asumiskustannukset romahtaisivat, koska talojen lämmitys ei maksaisi mitään, ja talot voisi rakentaa vähemmällä eristyksellä ja yksinkertaisella ilmanvaihdolla.
    6. Kaikille lämpimien maiden asukkaiden koteihin voitaisiin järjestää ilmastointi helpottamaan oloa ja vähentämään helle-kuolonuhrien määrää.
    7. Lähes kaikki sellutehtaat voitaisiin sulkea ja siirtyä hierrepohjaiseen paperintuotantoon. Se säästäisi puuta.
    8. Fossiilisten polttoaineitten käyttö autoissa voitaisiin lopettaa. Se vähentäisi päästöjä oleellisesti.
    9. Materiaaleja voitaisiin säästää ja kierrättää entistä tehokkaammin, mikä vähentäisi tarvittavien neitseellisten raaka-aineiden määrää. Myös Timon mainitsema roskaaminen voitaisiin nykyistä helpommin estää, koska energian hinta ei rajoita mitään.
    10. Meillä olisi maankuoren kolmanneksi yleisintä alkuainetta rajattomasti käytettävissä mihin tahansa rakentamiseen ja tuotteiden valmistukseen, nimittäin alumiinia.
    11. Kehitysmaihin voitaisiin saada korkea elintaso nopeasti, jolloin väestönkasvu hidastuisi sielläkin.
    12. Maailman vesipula ratkeaisi kertaheitolla, kun ilmaisella sähköllä voitaisiin tehdä makeaa vettä merestä. Vettä voisi tehdä niin paljon, että kuivuudesta kärsivät maat voisivat keinokastelun turvin tuottaa kaiken tarvitsemansa ruuan itse.
    13. Voitaisiin rakentaa ja käyttää riittävästi laitteita poistamaan ylimääräistä hiilidioksidia ilmakehästä. Tai keinokastelun avulla voisi metsittää aavikoita tätä tehtävää hoitamaan.
    14. Jne., jne.

    Tykkää

  15. Niin, kyllähän tuommoinen hypoteettinen rajaton energia varmaan lopulta tarkoittaisi lähes rajatonta hallinnan ja innovaatioiden mahdollisuutta eli siis myös aiheutetun tilanteen haltuun ottoa.

    Tokihan sitä ympäristöä suojeltaisiin, jos se ei maksaisi mitään, mutta kun se maksaa, niin lyhytnäköinen hyöty yleensä voittaa.

    Tässä on ehkä altis jonkinlaiseen päättelyvirheeseen koska energian kulutuksen kasvu, maailman väkiluvun kasvu ja ympäristön rappeutuminen ovat kulkeneet lähes käsi kädessä aiheuttaen tilanteen joka on nyt on käsillä.

    Tätä ketjua seuraavia saattaa kiinnostaa Richard Heinbergin luento ”Peak everything” joka alkaa käsitellen ihmisen kehitystä energian käyttäjänä, ensin keräilijämetsätäjänä ja siitä sitten eteen päin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s