Ydinvoima halkaisee mielipiteet

Greenpeace julkaisi taloustutkimuksella teettämänsä mielipikyselyn ydinvoiman lisärakentamisen suosiosta. Tulos 52 % vastaan 34 % puolesta, on jokseenkin linjassa muiden vastaavien kyselyjen kanssa.

Mieleen tuli kuitenkin Tauno Matomäen lause (Kauppalehti 9.6.2010):

Suomalaiselle energiakeskustelulle on tyypillistä se, että torilla kysytään mummoilta ja vaareilta, mitä mieltä olette ydinvoimasta. Jos molemmat ovat vastaan, niin kaikki ovat tietenkin vastaan. Energian eri käänteet hallitsee vain kymmenen henkilöä Suomessa, Matomäki hymähtää.

Energiakeskustelun soisi olevan muutakin kuin ”kyllä vai ei ydinvoimaa”. Onko mikään ympäristöjärjestö ottanut kantaa risupaketin vaikutukseen metsien biodiversiteettiin ja hiilitaseeseen? Entä siihen, kuinka paljon päästöt vähenevät biomassan käytön lisääntymisen myötä? Kun ryhdytään polttamaan sellaista biomassaa, mikä muuten päätehakkuussa jäisi metsään, lyhyen aikavälin päästöt eivät välttämättä vähene vaan lisääntyvät. Nämä voivat tietenkin olla liian vaikeita asioita, jos keskeisin vaikuttamiskeino tapaa olemaan kiipeily kiellettyihin paikkoihin?

Energiateollisuus on mitannut ydinvoiman kannatusta säännöllisesti vuodesta 1982. Tuloskehitys näkyy kuvassa.

Prosenttiluvut voivat olla erilaiset, jos kysytään mielipidettä ydinvoiman lisärakentamisesta, mutta ympäristöjärjestöillä alkaa ilmeisesti olla kiire hyödyntää ydinvoimalle vastainen mielipide, niin kauan kuin sitä on. Vastustus on tasaisesti laskenut.

Vuodelta 2008 löytyy huomattavasti GP:n juu-ei -tasoista kyselyä monipuolisempi tutkimus. Suomalaisten energia-asenteet 2008 lähestyy mielipiteitä ja asenteita monipuolisesti ja kattavasti. Eri energiamuotojen suosituimmuusjärjestys näyttää tältä:

Ydinvoima on neljäntenä, jättäen taakseen kaikki fossiiliset, myös maakaasun, jolla GP joskus ehdotti ydinvoimaa korvattavaksi Euroopassa. Listan kolmantena, ennen ydinvoimaa, on vesivoima. Vastaajista 69 % kannattaa vesivoiman lisärakentamista. Jos Greenpeace olisi aidosti kiinnostunut kansan mielipiteistä, eikö sen pitäisi olla vaatimassa koskiensuojelulain kumoamista ja vesivoiman lisärakentamista? Eniten kannatusta saa tuulivoima, mutta sen rakentaminen törmää jatkuvasti vaikeuksiin paikallisen vastustuksen ja/tai kaavoitusongelmien vuoksi? Voisiko GP ryhtyä aktiivisesti poistamaan näitä paikallisia tuulivoiman esteitä? Riittävätkö rahkeet tähän? Siinä voi joutua tekemään tosissaan töitä, pelkkä huutaminen ei riitä.

Tämä lista on pääpiirteissään aivan hyvä. Päästöttömät ovat kärjessä ja fossiiliset hännillä. Varsinkin hiilen suhteen mielipiteet ovat selvät, 76 % haluaa vähentää ja vain 3 % lisätä. Tuntuisi luontevalta, että GP keskittäisi kaiken tarmonsa nimenomaan hiilen polttamisen vastustamiseen. Se olisi oikeasti tärkeää, mutta edellyttää kyllä hiilen vaihtoehtojen vastustamisen lopettamisen, minkä vuoksi tuskin tulemme sitä näkemään. Hiilivoimalan rakentamiselle ei tarvita eduskunnan lupaa, eikä sen vastustamiseen näin ollen saa tukea äänestyssitoumuksia keräämällä.

Ilmastovaikutuksiltaan hiiltä huonompi turve löytyy heti maakaasun takaa, eli mielipiteisiin vaikuttavat monet muutkin arvot kuin ympäristönäkökohdat. Turpeen käytön lisäämistä kannattaa 30 % ja vähentämistä 35 %.

Nopean silmäyksen asenteisiin saa selaamalla läpi kaikki raportin kuvat. Tutkimus on tehty vuosittain aina vuodesta 1986. Kuvasta 2a, kuvasta 2b, kuvasta 2c ja kuvasta 2d nähdään asenteiden muuttuminen vuosien välillä.

Kuva 5 näyttää eri väestönosien suhtautumisen ydinvoimaan. Mielenkiintoinen havainto on, että Eurajoen ja Loviisan asukkaat suhtautuvat ydinvoimaan suhteellisen myönteisesti. Onko niin, että kun tietää mistä on kysymys, syyt vastustamiselle katoavat? Sama ilmiö havaitaan tuulivoiman suhteen. Ja hyvin monessa muussa arkisemmassa asiassa.

Kuva 10 paljastaa, että enemmistön mielestä ydinvoima on ympäristöystavällinen tapa tuottaa sähköä: 47 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä, 33 % täysin tai jokseenkin eri mieltä.

Tämä on mielenkiintoinen: ”Ydinvoima on pitkän aikavälin energiaratkaisu, jota teknisesti edelleen kehitettynä tullaan käyttämään vielä kauas tulevaisuuteen”, täysin tai jokseenkin samaa mieltä 60 %, täysin tai jokseenkin eri mieltä vain 19 %. Nähtävästi ydinvoiman äänestäminen historiaan ei ole vastaajien mielestä kovin todennäköinen juttu?

Huomattava enemmistö näyttäisi hyväksyvän jopa uraanin louhinnan Suomessa.

Selvä enemmistö myös ymmärtää, että sähkön tarve tulevaisuudessa on paljon suurempi kuin nykyään.

Tuulivoiman maisemahaittojen vastustus on yllättävän vähäistä, mutta puhtaasta tuulisähköstä on silti vain vähemmistö valmis maksamaan 20 % enemmän.

Lopuksi voimme pohtia sitä, onko ns. yleinen mielipide paras vastaus vaikeisiin kysymyksiin? (Ainakin minusta nämä ovat vaikeita kysymyksiä.) Tulisiko kirurgin haastatella ihmisiä kadulla, että poistetaanko potilaalta umpisuoli vai tehdäänkö ohitusleikkaus? Onko energian tuotanto sellainen asia, jonka enemmistö kansalaisista osaa järjestää parhaalla mahdollisella tavalla?

Ymmärrän sen huolen, mikä esim. ydinvoima synnyttää. Jorma K Miettinen kirjoitti aikanaan loistavia kirjoituksia säteilystä ja radioaktiivisuudesta lehtiin. Sellaista tiedottamista meiltä tällä hetkellä puuttuu. Tätä tiedon puutetta ympäristöjärjestöt käyttävät sumeilematta hyväkseen, kuten edellinenkin artikkeli hyvin osoittaa.

Jos päästöjä oikeasti halutaan vähentää ja samalla säilyttää nykyinen hyvinvoinnin taso, vitsit energian suhteen ovat hyvin vähissä. Ydinvoimasta luopuminen ei ole mahdollista, ellei samalla viedä hyvinvointia alaspäin. Siinä tulee äkkiä raja vastaan, jota demokraattinen järjestelmä ei voi ylittää. Koska koko yhteiskuntamme on rakennettu fossiilienergian turvin, on selvää, ettei energiasta voida luopua luopumatta samalla nykyisen kaltaisesta yhteiskunnasta. Vapaaehtoinen luopuminen ei tule onnistumaan, ihminen on sellainen. Päinvastoin, ne kansakunnat, joiden päästöt ovat tasolla jolle meidän länsimaissa tulisi vähentää, tekevät kaikkensa saavuttaakseen meidän hyvinvointimme (ja energian kulutuksemme).

Kun siis yhteiskunta halutaan säilyttää, mutta fossiilienergiasta luopua, täytyy se korvata jollakin muulla. Vaihtoehtoja ovat uusiutuvat ja ydinvoima, eikä kumpikaan yksinään riitä. Tarvitaan molempia, ja energian käytön tehostamista myös. Ja lisäksi fossiilisia vielä pitkän aikaa tulevaisuuteen, halusimme tahi emme.

Jos ilmastonmuutoksella ei ole väliä, ei tietenkään tarvitse tehdä mitään. Markkinat hoitavat kaiken itse.

• Energia-asennetutkimukset
• Energiateollisuuden ydinvoimagallup