Saksan energia osa 2 – kehitys vuosina 1990-2009

Saksan talous- ja teknologiaministeriön sivulta löytyy Excel-taulukko, josta käy ilmi Saksan primäärienergian kulutus vuosina 1990-2009. Taulukosta saamme Excelissä tehtyä havainnollisen kaavion. Selvyyden vuoksi lasketaan yhteen taulukossa eritellyt kivi- ja ruskohiili.

Kuva 1.

Energian kokonaiskulutuksen lasku kahden viimeisen vuoden aikana johtunee talouslamasta.

Poistetaan kaaviosta summakäyrä, saadaan eri lähteet paremmin esiin.

Kuva 2.

Ainoa selkeästi (”tosi lujaa”) kasvava käyrä on Muut, joka sisältää biomassaa, turvetta, jätettä, puhdistamolietteitä ja biokaasua, määriä tarkemmin erittelemättä. Käyrän voinee olettaa edustavan uusiutuvia, vaikka turvekin on mukana. Uusiutuvana pidetyn jätteen uusiutuvuus on kyseenalainen, sisältäähän yhdyskuntajäte suuren määrän muovia. Suuri osa jätteen lämpöarvosta on peräisin muovista, siis öljystä, eikä jätteen polttajan tarvitse hankkia edes päästöoikeuksia. Paljon puhuttu tuulivoima on kaavion alimmaisena. Se tuottaa Saksan sähköstä vuositasolla n. 6 %, mutta primäärienergiavertailussa se näyttää pienemmältä.

Samasta lähdeaineistosta saadaan dramaattisempi kuva yhdistämällä hiili, öljy ja kaasu yhdeksi ”fossiiliset”.

Kuva 3.

Lopuksi yhdistetään kaikki ei-fossiiliset yhteen nimellä ”päästöttömät.”

Kuva 4.

Ongelman koko alkaa hahmottua. Fossiilisten osuus on n. 80 %, uusiutuvat ja ydinvoima kumpikin n. 10 %. Fossiilisten osuus on 20 vuodessa vähentynyt 12 %. Jos tavoitteena on 0-päästöt, tällä vauhdilla fossiilisista päästään kokonaan eroon 140 vuodessa. Jos ydinvoimaa sallittaisiin lisättävän samassa tahdissa uusiutuvien kanssa, aika lyhenisi 70 vuoteen. Realistinen tavoite olisi lisätä ydinvoimaa kaksi kertaa uusiutuvien verran. Silloin nolla-päästötavoite saavutettaisiin jo alle 50 vuodessa.

Jos ydinvoiman hukkalämpöä aletaan käyttää hyväksi, lyhenee aika entisestään. Jos ydinvoimasta luopumisen tavoitteesta pidetään kiinni ja jätetään sekä fossiilisten että ydinvoiman korvaaminen pelkästään uusiutuvien varaan, näyttää siltä, että ollaan vaikeuksissa.

Öljyn korvaaminen edellyttää liikenteen sähköistämistä, ja/tai biomassan käyttämistä suoran polttamisen sijaan liikennepolttoaineiden valmistamiseen.

Tämä tarkastelu on osittain teoreettinen eikä luonnollisesti kerro mitään uusiutuvien potentiaalista. Kuinka kauan niiden kasvu ylipäätään voi jatkua? Biomassan kasvulle tulee raja ennen pitkää vastaan.

Hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus tyhjiin öljylähteisiin ja sopiviin geologisiin muodostelmiin, kuuluu yhtenä osana EU:n ilmastopolitiikkaan. CCS-teknologian (Carbon Capture and Storage – hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) varaan on laskettu merkittävä päästövähenemä. Saksa on joissain yhteyksissä vedonnut CCS-teknologian käyttöönottoon tulevaisuudessa, esittäessään oikeutusta maan massiiviselle hiilivoimalabuumille. CCS:ää vastustetaan Saksassa niin paljon, että Tekniikka & Talous kirjoitti asiasta 28.8.2009 otsikolla Saksalaiset vastustavat hiilidioksidivarastoja. Artikkelissa sanotaan mm.

Kansalaisten reaktiot ovat pelästyttäneet saksalaiset huippupoliitikot. Hallituksen oli määrä hyväksyä uusi ccs-lakiehdotus heinäkuussa, mutta aiheesta ei päästy yksimielisyyteen.
Saksassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuun lopulla ja ccs-laki siirtyy vaalien yli.

Onko CCS-teknologiasta luopuminen Saksan poliitikoille seuraava tapa hankkia yhteiskuntarauha?

Katsotaan vielä, miltä Saksan CO2-päästöjen kehitys näyttää. Tiedot löytyvät :

Kuva 5.

Tilastot löytyvät Carbon Dioxide Information Analysis Centerin sivuilta.

Päästöt näyttävät vähenevän vähän nopeammin kuin primäärienergiatarkastelu osoittaa. Vähenemä johtuu paitsi uusiutuvien lisääntymisestä, myös hiilen korvaantumisesta maakaasulla ja öljyn käytön vähentymisestä. Nämä on selkeästi nähtävissä kuvassa 2.

Seuraavassa Saksan energiaa käsittelevässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin ydinvoiman mahdollisuuksia.