Saksan energia osa 2 – kehitys vuosina 1990-2009

Saksan talous- ja teknologiaministeriön sivulta löytyy Excel-taulukko, josta käy ilmi Saksan primäärienergian kulutus vuosina 1990-2009. Taulukosta saamme Excelissä tehtyä havainnollisen kaavion. Selvyyden vuoksi lasketaan yhteen taulukossa eritellyt kivi- ja ruskohiili.

Kuva 1.

Energian kokonaiskulutuksen lasku kahden viimeisen vuoden aikana johtunee talouslamasta.

Poistetaan kaaviosta summakäyrä, saadaan eri lähteet paremmin esiin.

Kuva 2.

Ainoa selkeästi (”tosi lujaa”) kasvava käyrä on Muut, joka sisältää biomassaa, turvetta, jätettä, puhdistamolietteitä ja biokaasua, määriä tarkemmin erittelemättä. Käyrän voinee olettaa edustavan uusiutuvia, vaikka turvekin on mukana. Uusiutuvana pidetyn jätteen uusiutuvuus on kyseenalainen, sisältäähän yhdyskuntajäte suuren määrän muovia. Suuri osa jätteen lämpöarvosta on peräisin muovista, siis öljystä, eikä jätteen polttajan tarvitse hankkia edes päästöoikeuksia. Paljon puhuttu tuulivoima on kaavion alimmaisena. Se tuottaa Saksan sähköstä vuositasolla n. 6 %, mutta primäärienergiavertailussa se näyttää pienemmältä.

Samasta lähdeaineistosta saadaan dramaattisempi kuva yhdistämällä hiili, öljy ja kaasu yhdeksi ”fossiiliset”.

Kuva 3.

Lopuksi yhdistetään kaikki ei-fossiiliset yhteen nimellä ”päästöttömät.”

Kuva 4.

Ongelman koko alkaa hahmottua. Fossiilisten osuus on n. 80 %, uusiutuvat ja ydinvoima kumpikin n. 10 %. Fossiilisten osuus on 20 vuodessa vähentynyt 12 %. Jos tavoitteena on 0-päästöt, tällä vauhdilla fossiilisista päästään kokonaan eroon 140 vuodessa. Jos ydinvoimaa sallittaisiin lisättävän samassa tahdissa uusiutuvien kanssa, aika lyhenisi 70 vuoteen. Realistinen tavoite olisi lisätä ydinvoimaa kaksi kertaa uusiutuvien verran. Silloin nolla-päästötavoite saavutettaisiin jo alle 50 vuodessa.

Jos ydinvoiman hukkalämpöä aletaan käyttää hyväksi, lyhenee aika entisestään. Jos ydinvoimasta luopumisen tavoitteesta pidetään kiinni ja jätetään sekä fossiilisten että ydinvoiman korvaaminen pelkästään uusiutuvien varaan, näyttää siltä, että ollaan vaikeuksissa.

Öljyn korvaaminen edellyttää liikenteen sähköistämistä, ja/tai biomassan käyttämistä suoran polttamisen sijaan liikennepolttoaineiden valmistamiseen.

Tämä tarkastelu on osittain teoreettinen eikä luonnollisesti kerro mitään uusiutuvien potentiaalista. Kuinka kauan niiden kasvu ylipäätään voi jatkua? Biomassan kasvulle tulee raja ennen pitkää vastaan.

Hiilidioksidin talteenotto ja loppusijoitus tyhjiin öljylähteisiin ja sopiviin geologisiin muodostelmiin, kuuluu yhtenä osana EU:n ilmastopolitiikkaan. CCS-teknologian (Carbon Capture and Storage – hiilidioksidin talteenotto ja varastointi) varaan on laskettu merkittävä päästövähenemä. Saksa on joissain yhteyksissä vedonnut CCS-teknologian käyttöönottoon tulevaisuudessa, esittäessään oikeutusta maan massiiviselle hiilivoimalabuumille. CCS:ää vastustetaan Saksassa niin paljon, että Tekniikka & Talous kirjoitti asiasta 28.8.2009 otsikolla Saksalaiset vastustavat hiilidioksidivarastoja. Artikkelissa sanotaan mm.

Kansalaisten reaktiot ovat pelästyttäneet saksalaiset huippupoliitikot. Hallituksen oli määrä hyväksyä uusi ccs-lakiehdotus heinäkuussa, mutta aiheesta ei päästy yksimielisyyteen.
Saksassa järjestetään parlamenttivaalit syyskuun lopulla ja ccs-laki siirtyy vaalien yli.

Onko CCS-teknologiasta luopuminen Saksan poliitikoille seuraava tapa hankkia yhteiskuntarauha?

Katsotaan vielä, miltä Saksan CO2-päästöjen kehitys näyttää. Tiedot löytyvät :

Kuva 5.

Tilastot löytyvät Carbon Dioxide Information Analysis Centerin sivuilta.

Päästöt näyttävät vähenevän vähän nopeammin kuin primäärienergiatarkastelu osoittaa. Vähenemä johtuu paitsi uusiutuvien lisääntymisestä, myös hiilen korvaantumisesta maakaasulla ja öljyn käytön vähentymisestä. Nämä on selkeästi nähtävissä kuvassa 2.

Seuraavassa Saksan energiaa käsittelevässä artikkelissa tarkastelemme lähemmin ydinvoiman mahdollisuuksia.

4 thoughts on “Saksan energia osa 2 – kehitys vuosina 1990-2009

  1. Tuuli tuottaa vuositasolla Saksan sähköstä 7 prosenttia, ja osuus tietysti kasvaa koko ajan. Näyttää siltä myös, että aurinkoenergiasta voisi tulla merkittävä sähkön tuottamisen tapa. Vaikka tuota Saharan sähköä ei Saksassa käytettäisi, niin ehkä Saksa vuorostaan sitten käyttää suuremman osan lähialueilla tuotetusta uusiutuvasta ja muusta sähköstä.
    http://www.yle.fi/uutiset/ulkomaat/2010/05/saksa_panostaa_auringon_hehkuun_ja_taivaan_tuuliin_1654550.html

    Tykkää

  2. Uutisessa sanotaan:

    Yli 400 miljardia euroa maksavan Desertec -hankkeen avulla on tarkoitus tuottaa niin paljon aurinkoenergiaa, että se kattaa 40 vuoden kulutta viisitoista prosenttia Euroopan sähköntarpeesta.

    15 % sähköstä 40 vuoden kuluttua? Tuo on 5 % energiasta. Mistä loput 95 %? Auttamattomasti liian hidasta, eikä riitä.

    Hallituksen tavoitteena on kasvattaa 2020 mennessä uusiutuvan energian osuus kolmannekseen energiantuotannosta. Edellisen hallituksen sosialidemokraattisen ympäristöministerin Sigmar Gabrielin mukaan lisäys riittäisi korvaamaan käytöstä poistettavat 17 atomivoimalaa.

    Atomivoimaloiden korvaamisessa uusiutuvilla ei ole rahtusenkaan järkeä. Ensin pitää korvata hiili, eikä rakentaa lisää hiilivoimaloita, kuten aiemmassa kirjoituksessa kerroin. Hiilen jälkeen öljy, sitten kaasu, ja viimeisenä ydinvoima. Juuri nyt näyttää siltä, että uusiutuvat eivät kykene korvaamaan edes hiiltä. Aivan kuin Saksassa ei tiedettäisi, mitä ollaan tekemässä.

    Tykkää

  3. Eräs asia, mikä jatkuvasti unohdetaan näistä Saharasähkökaavailuista, on kansallinen turvallisuus.

    On hirvittävä riski ulkoistaa koko sähköntuotanto vieraaseen maahan. Tämä unohdetaan jatkuvasti yleisestä keskustelusta. Energiaomavaraisuus myös turvallisuusasia.

    Saharassa on varmasti aurinkosähköä saatavana runsaasti, mutta kuinka se varastoidaan? Jos jokin vierasmielinen valta päättää räjäyttää kaapelit, puoli Eurooppaa pimenee välittömästi.

    Tykkää

  4. Saksan aurinkoenergiavouhotus on melkoinen fiasko. Tehottomia paneeleja kylvettiin tehottomalle alueelle naurettavilla tuilla. Paljon parempi olisi ollut kehittää sitä aurinkoenergiaa, joka on teknologiana vielä lapsenkengissään, tai käyttää nuo varat johonkin muuhun.

    Saksa on aurinkosäteilyteholtaan melkein Suomen tasoa, mutta silti juuri siellä on eniten aurinkovoimaa maailmassa. Hullun hommaa: http://www.ourecohouse.info/images/solar-radiation.jpg

    Saharassa säteilee tuplasti enemmän kuin Saksassa. Eikä aurinkoenergia kannata saharassakaan vielä eikä ehkä milloinkaan. Aurinkoenergia sopii parhaiten pienten tehojen ratkaisuihin sähköverkkojen ulkopuolella kuten kehitysmaiden tietokoneiden/puhelimien lataamiseen ja valaistusratkaisuihin ym.

    Saksan energiamarkkinoilla aurinkoenergian tuen suhde hintaan on noin 10:1 (eli 10 osaa tukia ja 1 osa energian markkina-arvoa), kun esimerkiksi tuulelle se on vajaa 1:1 (vajaa 1 osa tukia ja 1 osa markkina-arvoa). Tuulienergia on siis jo lähellä kannattavuutta ilman tukiakin, mutta aurinkoenergia ei lähelläkään.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s