Tanskaan järkyttävän hintainen merituulipuisto?

Tanskan valtion omistama energiayhtiö DONG Energy on antanut tarjouksen 400 MW:n merituulipuiston rakentamisesta Kattegatiin Anholtin saaren lähelle. (Katso karttalinkki.)

Reutersin uutisessa sanotaan tuulipuiston maksavan kymmenen miljardia tanskan kruunua (1,3 mijardia €) ja tuottavan 4 % Tanskan koko sähkönkulutuksesta, joka vuonna 2007 oli 33,7 TWh. 4 % tästä on 1,348 TWh. Tämä toteutuisi käyttökertoimella 0,38 joka lienee merituulivoimalle hyvissä olosuhteissa realistinen arvo. 400 MW:n tuulipuiston kapasiteettikertoimella korjattu teho olisi siten 152 MW.

Tuulipuisto voisi olla valmis vuonna 2013, eli kolmen vuoden kuluttua.

Koska Olkiluoto 3:a pidetään kalliina, lienee paikallaan verrata sitä tähän tuulipuistohankkeeseen:

Käyttökertoimella 0,95 Olkiluoto 3:n keskiteho on 1520 MW, mikä on tasan kymmenen kertaa enemmän kuin Anholtin tuulipuiston 152 MW.

Olkiluoto 3:n hinta megawattia kohti on 5000 M€ / 1520 MW = 3,3 milj.€ / MW.
Anholtin hinta megawattia kohti on 1300 M€ / 152 MW = 8,6 milj.€ / MW.

Tuulipuisto maksaa 2,6 kertaa enemmän kuin Olkiluoto 3. Arvo on hyvin linjassa konsulttiyritys Parsons Brinckerhoff aiemman laskelman kanssa. Tällä hinnalla Suomeen kaavailtu 2000 MW:n tuulivoimatehon rakentaminen maksaisi 6,5 miljardia €.

Olkiluodon rakentamisaikaa pidetään pitkänä. Mitä se on verrattuna tuulipuistoon?

Jos OL3 valmistuu 2012, sen rakennusajaksi tulee 2012 – 2005 = 7 vuotta. Suhteutettuna keskitehoon saadaan arvo 1520 MW / 7 v = 217 MW / vuosi.

Anholtin vastaava arvo on 152 MW / 3 v = 50,7 MW / vuosi.

Todetaan, että Olkiluoto 3:n rakentaminen on viivästyksistä huolimatta yli neljä kertaa nopeampaa kuin tuulipuiston.

Yhteenvetona: Anholtin merituulipuisto maksaa 2,6 kertaa Olkiluoto 3:a enemmän ja tehoon suhteutettu rakennusaika on neljä kertaa pidempi.

Toisin päin: Sijoittamalla sama määrä rahaa ydinvoimaan, voidaan rakentaa 2,6 kertaa enemmän päästötöntä sähköntuotantoa neljä kertaa nopeammin.

Tarvitaanko vielä muita perusteluja, miksi yleiseen energiakeskusteluun tulee suhtautua kriittisesti?

8 thoughts on “Tanskaan järkyttävän hintainen merituulipuisto?

  1. Hienoa,Kaj ! En ymmärrä,miksi erhetyksessä olen pitänyt sinua vihreänä? jatka tuota,tuulihatut menköön itätuulen mukana ;-)!

    Tykkää

  2. Kiitos, moni muukin on pitänyt. Johtuu ehkä siitä, että minulla on kyllä arvomaailma monessakin suhteessa ”vihreä”, mutta keinoista olen usein eri mieltä. Tuulihattuilu on pahimmillaan este järki-vihreiden arvojen toteutumiselle.

    Tykkää

  3. Hauska tapa laskea rakennusnopeutta🙂

    Jos rakentaisimme 16000 MW laitoksen, joka valmistuu 70 vuoden kuluttua, niin se valmistuisi rivakammin kuin kuukaudessa pystytetty 5 MW voimala, vaikka wattiakaan ei supervoimalasta tulisi sähköä pariin sukupolveen.

    Albertti oli ehdottomasti oikeassa ajan suhteellisuuden suhteen.

    Luuletko Kaj, että laskelmiin tulisi merkittäviä muutoksia, jos siihen lisättäisi käyttökustannukset, jätehuolto ja kattava vahinkovakuutus (vaikka sitä ei toistaiseksi vaaditakaan )?

    Tykkää

  4. Hauska tapa laskea rakennusnopeutta

    Voi sitä vertailla näinkin:

    https://planeetta.wordpress.com/2009/10/19/ydin-ja-tuulivoiman-tehollinen-kapasiteetti-maailmalla/

    Ydinvoimaloihin tarvitaan vähemmän materiaalia ja muita resursseja kuin tuulivoimaloihin. Sen takia niitä voidaan rakentaa nopeammin ja halvemmalla. Tämän lainalaisuus ei periaatteessa voi muuttua miksikään. Markkinaolosuhteet tietenkin vaikuttavat myös, mutta niissä voi tapahtua muutoksia. Esim. ydinvoimalan suurien takeiden valmistukseen ollaan parhaillaan investoimassa, joten niiden toimitusajat lyhenevät ja hinta putoaa. Vastaavasti tuulivomaloiden osia voidaan valmistaa lähes missä ”nyrkkipajassa” hyvänsä, ja ilman vastaavia laatuvaatimuksia, mikä tehostaa tuulivoimaloiden tuotantoa. Materiaalia niihin silti tarvitaan enemmän.

    Luuletko Kaj, että laskelmiin tulisi merkittäviä muutoksia, jos siihen lisättäisi käyttökustannukset, jätehuolto ja kattava vahinkovakuutus (vaikka sitä ei toistaiseksi vaaditakaan )?

    Varmasti tulisi, mutta en tiedä kumpaan suuntaan.

    Tykkää

  5. Pitäisikö tässä ottaa myös huomioon ne ydinjätehuoltoon liittyvät ”tuhatvuotiset” velvoitteet ja toisaalta polttoaineuraanin saatavuuden ja hinnan kehitys mukaanlukien uraanin louhinnan ulkoistetut kustannukset sekä toisaalta tuulivoimalan pitkäikäisyys? Kaipaisin hieman syvempää elinkaarianalyysiä. Ja toisalta, näetkö ydinvoimassa ylipäätään mitään ongelmaa?

    Tykkää

  6. Pitäisikö tässä ottaa myös huomioon ne ydinjätehuoltoon liittyvät “tuhatvuotiset” velvoitteet ja toisaalta polttoaineuraanin saatavuuden ja hinnan kehitys mukaanlukien uraanin louhinnan ulkoistetut kustannukset sekä toisaalta tuulivoimalan pitkäikäisyys?

    Itse asiassa tuo Parsons Brinckerhoff oli selvittänyt tuotetun sähkön hintaa. Sen pitäisi sisältää nuo muutkin elementit. En tiedä mitä tarkoitat uraanin louhinnan ulkoistetuilla kustannuksilla? Kaikki kustannukset pitäisi sisällyttää aina kaikkien tuotteiden hintaan.

    Kaipaisin hieman syvempää elinkaarianalyysiä.

    Muistanemme erään järjestön, joka on lähetellyt sähkölaskuja TVO:n nimissä, koska Olkiluoto 3:n rakentaminen maksaa järjestön mielestä paljon. Tämän kirjoituksen tarkoituksena osittain oli osoittaa ko. järjestön suosiman energiamuodon rakentamisen maksavan vielä enemmän. Siihen ei tarvittu elikaarianalyysiä, jollaista järjestökään ei esittänyt.

    Ja toisalta, näetkö ydinvoimassa ylipäätään mitään ongelmaa?

    Riipuu siitä, mitä ongelmalla tarkoitetaan. En näe, että ydinvoimalla on sellaista kumuloituvaa ongelmaa, joka jonain päivänä ”leviää käsiin”. Sellainen on esim. fossiilisten tuottama CO2, joka on nyt jo leviämässä käsiin. Biomassa käytön lisääntyminen voi sisältää kumuloituvan ongelman, kun metsistä viedään puiden vihreät osat ja ravinteet niiden mukana metsästä pois. Metsä köyhtyy.

    Tuulivoimalla ei ole kumuloituvia ongelmia, ellei aikanaan jätteeksi päätyviä käytettyjä, lujitemuovisia ja kierrätyskelvottomia siipiä lasketa sellaiseksi. Tuulivoiman ongelmat ovat siellä, missä fossiilisilla ja biomassalla ei ole ongelmia. Tuotannon epäsäännöllisyydessä ja alkuinvestointien kalleudessa. Aurinkovoiman ongelmat ovat samankaltaisia tuulen kanssa. Keskileveysasteilla sen tuotanto vaihtelee myös vuodenaikojen mukaan hyvin paljon. Napapiirin tuntumassa se menettää ympärivuotisen potentiaalinsa kokonaan.

    Ylipäätään uusiutuvien ongelmana on pieni tehotiheys. Tarvitaan hyvin suuria maa-alueita, koska energia on ”laimeaa”, ja sitä on kerättävä talteen suurelta alueelta.

    Ydinvoima hyödyntää hyvin vaarallisia radioaktiivisia aineita, joita ei saa päästä ympäristöön. Asia on teknisesti ratkaistavissa, mutta vaatii kalliita moninkertaisia järjestelmiä, tiukkoja laatuvaatimuksia ja moitteetonta työmoraalia ja asennetta niiltä, ketkä ydinlaitoksia käyttävät ja huoltavat. Laatuketjun katkeaminen voi muodostaa ongelman, jonka vuoksi kansallista ja kansainvälistä valvontaa tarvitaan. Tässä on mielestäni onnistuttu varsin hyvin, koska ydinvoiman sivullisille aiheuttamat vaarat tuotettua energiayksikköä kohti mitattuna ovat vähäisiä, samaa tasoa kuin tuulivoimalla, ja selvästi alle fossiilienergian.

    Ydinjätettä en pidä kumuloituvana ongelmana, koska siihen on ratkaisu löydettävissä.

    Jos ilmastonmuutos ei olisi totta, eikä maailmanlaajuinen energiakriisi olisi tulossa, en näkisi mitään syytä liputtaa ydinvoiman puolesta. Suurimpana uhkana tämän päivän keskusteluissa ja politiikassa pidän liiallista luottamusta uusiutuviin. Entä jos ne eivät riitäkään? Mitä sitten tehdään, jos ydinvoima nyt äänestetään historiaan? Tästä on pian tulossa pari postausta Saksan tilanteesta.

    Kaiken kaikkiaan pidän siis ydinvoiman ongelmia pienempinä kuin niitä ongelmia, joita sillä voidaan ratkaista.

    Tykkää

  7. Ainakin uraanin louhinnan ja muun käsittelyn ympäristökustannukset pitäisi tietysti saada täysimääräisenä ydinvoiman hintaan. Tällä hetkellä näin ei tapahtune juuri minkään tuotteen kohdella, tuskin myöskään ydinvoiman? Uraanin louhinta, kuten muukin kaivannaistoiminta aiheuttaa (tai ainakin ennen aiheutti) laajoja ympäristötuhoja, joita ei ole tähän (siihen) asti sisällytetty kunnolla energian hintaan. Mikä hinta pitäisi laittaa avolouhokselle ja luonnon tuhoutumiselle ko. paikassa (tuulimyllyt voi aina purkaa – myönnetään kyllä että myös myllyjen metallit aiheuttavat kaivannaistoimintaa, mutta metallit lienevät sentään kierrätettävissä?), radioaktiivisille louhosjätteille, jätevesipäästöille louhoksista jne? Vasta tällaisen perusteellisen elinkaarianalyysin jälkeen voisimme kunnolla vertailla eri energiamuotoja keskenään. Jos sellainen on todella tehty, hieno homma.

    Kajn tarkastelu on relevantti tapa arvioida kahden eri energiantuotantomuodon rakentamisen kannattavuutta. Jos kysymys on pelkästään vain tietyn kokoisesta läjästä euroja, tällä hetkellä näyttää siltä, että tuolla läjällä kannattaa todella rakentaa jopa nykyisenkaltaista ydinvoimaa (tietenkin sillä edellytyksellä että ns. ulkoistetut kustannukset eivät ylitä selvästi nyt mahdollisesti arvioituja kustannuksia).

    Itse kyllä laittaisin vaakakuppiin myös ydinterrorismin aiheuttaman uhan sekä ko. energiamuodon tulevaisuuden potentiaalin.

    Ydinvoimassa tämä tarkoittaa mm. niitä Kajn aikaisemmissa kirjoituksessa mainitsemia 4. sukupolven reaktoreita (uraani 238/thorium), joihin riittää polttoainetta hyvin pitkäksi ajaksi. Siinä missä nykyisissä laitoksissa käytetty polttoaine palaa luonnonuraanin säteilytasolle 100 000 vuodessa, suljetussa polttoainekierrossa aika on 1000-5000 vuotta – tosin melko pitkä aika sekin, vaikka jätettä onkin paljon vähemmän. Miten jäte sijoitetaan, millä hinnalla ja millä riskillä?

    Toisessa vaakakupissa ovat tietysti mahdolliset x-sukupolven tuulivoimalat (esim. David Archerin kirjassaan The Long Thaw vihjaisemat korkealle ilmaan sijoitettavat tuulivoimalat), aurinkovoimalat ja muut uusiutuvat. Kukaan meistä ei tietenkään voi lopulta tietää varmasti , mistä ne tulevaisuuden kannalta parhaat watit saadaan irti. Todennäköisesti sekä uusiutuvista että ydinvoimasta – miksi siis mollata myöskään sitä tuulienergiaa?

    Tykkää

  8. Ainakin uraanin louhinnan ja muun käsittelyn ympäristökustannukset pitäisi tietysti saada täysimääräisenä ydinvoiman hintaan.

    Kyllä, tästä olen aivan samaa mieltä. Uraanin osuus ydinsähkön hinnassa on vain 10 % luokkaa, joten kaikkien kustannusten kohdentaminen uraanin hintaan ei pitäisi olla ongelma. Käytännössä se voi olla vaikeaa, koska uraani on markkinoilla kilpailtu tuote kuten kaikki muutkin raaka-aineet. Uraanin tuottajat mielellään pihistelevät kustannuksissa pärjätäkseen markkinoilla, koska asiakas ostaa aina halvinta. Mutta siis kyllä, uraanin louhinnan ympäristövaikutukset tulisi minimoida kustannukset ja hyöty optimoiden, kuten muunkin teollisen toiminnan.

    Talvivaaran ilmoitus uraanin talteenotosta on mielenkiintoinen. Jos kaivos nyt ylipäätään lähtee toimimaan, tulee uraani siinä sivussa, mutta uutiseen suhtauduttiin silti nuivasti luontopiireissä. Minusta se osoittaa, että uraanin louhintaa vastustetaan periaatteesta, ei luonnonsuojelun vuoksi.

    Vasta tällaisen perusteellisen elinkaarianalyysin jälkeen voisimme kunnolla vertailla eri energiamuotoja keskenään. Jos sellainen on todella tehty, hieno homma.

    Kyllä niitä on, mutta niistä on monet kallellaan suuntaan tai toiseen. Minulla on yksi lähde tiedossa, johon aion ehtiessäni perehtyä.

    Itse kyllä laittaisin vaakakuppiin myös ydinterrorismin aiheuttaman uhan sekä ko. energiamuodon tulevaisuuden potentiaalin.

    Terrorismi ja sen kaltaiset uhkat ovatkin vaikeita arvioitavia. Terroristit saavat kyllä suurta tuhoa aikaiseksi helpomminkin. Sopivasti juuri tänään uutisoitiin:

    http://www.yle.fi/uutiset/kotimaa/2010/04/ydinvoimaloita_suojataan_jarein_asein_1611417.html

    Suojelupäällikkö varoitti suorasanaisesti, että edes mediahuomiomielessä ei kannata tunkeutua alueelle, voi käydä huonosti.

    Siinä missä nykyisissä laitoksissa käytetty polttoaine palaa luonnonuraanin säteilytasolle 100 000 vuodessa, suljetussa polttoainekierrossa aika on 1000-5000 vuotta

    Näissä luvuissa on yksi nolla liikaa. Mistä lähteestä ne ovat? 200-300 vuotta on yleisesti esitetty arvo, IFR:n kohdalla. Jos tarkoitat nykyisin käytössä olevaa suljettua kiertoa, siitä en tiedä tarkemmin.

    Todennäköisesti sekä uusiutuvista että ydinvoimasta – miksi siis mollata myöskään sitä tuulienergiaa?

    Toivottavasti kannanottoni eivät ole kuulostaneet mollaamiselta, sillä se ei ole ollut tarkoitus. Tarvitsemme nimenomaan kaikkia päästöttömiä energialähteitä, jokaista järkevässä määrin ja järkevissä paikoissa.

    Sinua saattaa kiinnostaa seuraavat kaksi postaustani, jossa käsittelen Saksan tilannetta uusiutuvien ja ydinvoimasta luopumisen suhteen. Pysy kuulolla, saatat yllättyä.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s