Merituulivoima 2½ kertaa ydinvoimaa kalliimpaa

Englannissa on tuulivoiman suhteen sama NIMBY kuin meillä Suomessakin. Siksi britit ovat kaavailleet rakentavansa 30 gigawattia (Vastaa n. 6 kpl Olkiluoto 3:a) merituulivoimaa vuoteen 2020 mennessä. Myös vanhojen ydinvoimaloiden korvaaminen uusilla on suunnitelmissa. Tätä on ympäristöjärjestöjen toimesta vastustettu liian kalliina.

Konsulttiyritys Parsons Brinckerhoff on laskenut mitä eri energiamuodot maksavat.
Vertailu halvimmasta kalliimpaan, yksikkönä sentti/kWh:

  • Ydinvoima 6,7 – 8,9
  • Maakaasu 6,7 – 12,2
  • Maatuuli 8,9 – 12,2
  • Merituuli 16,7 – 23,3
  • Vuorovesi 17,8 – 42,2

Vertaillaan hintoja laskemalla kunkin energiamuodon hinnan vaihteluvälin keskiarvo ja suhteuttamalla ne siten, että halvimman hinta on yksi.

  • Ydinvoima 1,0
  • Maakaasu 1,2
  • Maatuuli 1,4
  • Merituuli 2,6
  • Vuorovesi 3,9

Ydinvoiman hinta sisältää jätteen käsittelyn ja voimalan purun. Merituulen hinta ei sisällä siirtoverkon rakentamiskustannuksia, jotka voivat tuoda hintaan 22 senttiä lisää, raportissa sanotaan.

Suomessa merituulen hinnan voidaan olettaa olevan vielä korkeampi, koska meren jäätyminen vaatii vahvempia rakenteita. Merituulivoimaa ei ole vielä missään rakennettu jäätyvälle merelle.

Päästöttömän energian hinnalla on merkitystä. Päästötöntä tuotantoa pitäisi käytössä olevilla resursseilla saada rakennettua mahdollisimman paljon ja nopeasti. Sijoittamalla halvempaan tuotantoon, saadaan enemmän päästövähennyksiä aikaiseksi samalla rahalla.

8 thoughts on “Merituulivoima 2½ kertaa ydinvoimaa kalliimpaa

  1. Oli kysymyksessä sitten meri- tai maatuulivoima (tai muu uusiutuva energiamuoto), siitä pitää olla valmis maksamaan enemmän kuin nykyisestä energiasta, jonka hinnassa ei millään tavalla oteta huomioon energiankulutuksen aiheuttamia ympäristöhaittoja. Meidän pitää yksinkertaisesti luopua siitä lähtökohdasta, että energianhintaan ei sisällytetä kunnolla sen ympäristövaikutuksia. Tässä mielessä tuulivoima EI ole liian kallista.

    Ydinvoimaa on paljon vaikeampi hinnoitella realistisesti ja mielestäni ydinvoimassa on suuri riski, että se hinnoitellaan liian halvaksi. Ydinvoiman hintaan pitäisi lisätä myös sen mahdollisesti aiheuttamat vakavat onnettomuudet, jolloin pelkkä ydinvoiman vakuuttaminen tulisi hyvin kalliiksi. Toinen vaikeasti hinnoiteltava asia ovat ydinjätteet. Miten hinnoitella 250 000 vuoden jätteiden säilytys yli seuraavan jääkauden? Entä miten hinnoitella ydinvoimalaitosten suojaus terroristi-iskuilta? Jos terroristit kykenevät iskemään tarkasti suojattuihin USA:n sotilaskohteisiin, miten meidän pitäisi suojata ydinvoimalaitokset ja millä hinnalla?

    Tuulivoimalat voi aina purkaa. Ydinvoima(jätteet) ovat täällä käytännöllisesti ikuisesti. Käsittääkseni uraanin ehtyvyyden takia ydinvoiman laajamittainen maailmanlaajuinen lisärakentaminen onnistuu vain thorium/hyötyreaktoreita rakentamalla. En ole tässäkään edes harrastaja, mutta eikö tämä osaltaan johda ydinasevaltioiden lisääntymiseen, kun yhä useammille valtioille avautuu mahdollisuus ydinpommien valmistamiseen. Miten hinnoitella ydinasevaltioiden lisääntyminen?

    Summa summarum. Ydinvoiman riskit ovat mielestäni niin käsittettävän hirveät, että sen ei pitäisi olla meille vaihtoehto lainkaan. Jopa tuulienergian useankertainen hinta ON parempi vaihtoehto.

    Tykkää

  2. Ydinvoiman kohdalla vertailu pitäisi 6. voimalan kohdalta tehdä vuoden 2020 hintoihin, seuraavien kohdalla noin 2030 hintoihin. Minä en ainakaan uskaltaisi julistaa senttihintoja noin pitkälle. Suurin ongelma ydinvoimassa on kuitenkin se, että sillä ei globaalisti ratkaista päästövähennystarvetta, mutta sillä voidaan kyllä jarruttaa uusiutuviin tehtäviä panostuksia, joita tarvitaan, jotta lähinnä aurinko- mutta myös tuulivoimaan saadaan riittävän ripeää kehitystä.

    Tykkää

  3. Minä taas en ymmärrä sitä, miten tuulivoima ja ydinvoima nähdään jotenkin toisensa poissulkevina asioita. Kun IEA:n lukuja katsoo (vuosittaiset World Energy Outlook -teokset), on selvää että kaikkia vähähiilisiä energianmuotoja tarvitaan niiden täydellä potentiaalilla jos GHG-päästöleikkaustavoitteet aiotaan saavuttaa.

    Nämä nähdään toisensa poissulkeviksi erityisesti Suomessa. EU on tehnyt jäsenmaita sitovan tavoitteen uusiutuvan energian osuuden nostamisesta 20 %:iin 2020 mennessä. Suomelle luku taitaa olla 35%. Joten se että Suomeen (tai mihin tahansa muuhun EU-maahan) rakennettaisiin uutta ydinvoimaa ei pienennä EU:n uusiutuvien tavoitetta millään tavalla.

    Olen myös samaa mieltä nimimerkin ”insinööri” kanssa, ettei tämän päivän tuulivoiman kustannuksien voida olettaa pätevän enää 2020. Tuulivoiman kustannukset per tuotettu energiayksikkö on laskenut jatkuvasti ja voimakkaasti 1990-luvun alun jälkeen turbiinikoon kasvaessa. Kustannuskehityksen voidaan olettaa laskevan samaa rataa. Tekniikan edelleenkehittyminen toki vaatii myös investointien toteutumista ja siksi tuulivoimaa täytyy vielä toistaiseksi tukea. Suurten toimijoiden (Yhdysvallat, EU, Kiina) täytyy luoda ensi tukien avulla riittävän suuret markkinat, jotta tarvittava teknologian kehitys synnytetään. Economy of scale.

    Minusta Suomeen pitäisi rakentaa se 10-15 % tuulivoimaa minkä sähköverkko kestää ja millä määrällä energian saantivarmuus on turvattu ilman merkittäviä investointeja varavoimaan. Samaan aikaan puolestani voitaisiin rakentaa vaikka kaikki kolme ydinreaktoria, joiden sähköä myytäisiin maihin joissa energiaa on vaikea low-carbon teknologioilla itse tuottaa. Tämä toki vain niillä reunaehdoilla että tuotot päätyvät kaikkien suomalaisten hyödyksi (tuottojen korkea verotus, valtionyhtiöt tms.) ja että kaikki syntyvä ydinjäte todella voidaan Suomessa loppusijoittaa turvallisesti. Ydinjätteen loppusijoitus koskettaa kaikkia suomalaisia ja siten myöskään hyötyjen leviäminen koko yhteiskuntaan täytyy taata.

    Tykkää

  4. Laitanpa tänne tämän jutun: http://www.time.com/time/politics/article/0,8599,1964846,00.html

    Näyttää siltä, että ydinvoiman rakentamisessa on jenkeissäkin ongelmia, ja sekä rakentamisessa on tullut viivytyksiä että hinnat ovat alkuperäisestä kohonneet.

    ”Recent studies have priced new nuclear power at 25 to 30 cents per kilowatt-hour, about four times the cost of producing juice with new wind or coal plants, or 10 times the cost of reducing the need for electricity through investments in efficiency.” En tiedä sitten, miten tämä selitetään.

    Tykkää

  5. Resurssimme tehdä asioita ovat rajalliset. Resurssien tarpeen mittarina on raha. Jos hinnoittelu on tehty oikein, kertoo tuotteen hinta suoraan, paljonko niitä rajallisilla resursseillamme voidaan hankkia. Halvempaa saadaan enemmän kuin kalliimpaa. Olen periaatteessa Petterin kanssa samaa mieltä siitä, että ”on oltava valmis maksamaan enemmän”. Markkinat ovat eri mieltä, eivätkä ne muuta tapojaan käskemällä. Ne tottelevat rahaa. Siksi 2½ kertaa kalliimpaa tuotetta saadaan samalla panostuksella 2½ kertaa vähemmän.

    Tuomas sen sanoi:

    …kaikkia vähähiilisiä energianmuotoja tarvitaan niiden täydellä potentiaalilla jos GHG-päästöleikkaustavoitteet aiotaan saavuttaa.

    4. sukupolven fissioteknologia tarjoaa ehtymättömän energianlähteen, jota voidaan käyttää sähkön ja lämmön tuottamiseen. Vaikka ihmiskunta tuottaisi tällä tavalla kaiken tarvitsemansa energian, uraania ja toriumia riittää ”ikuisesti”, mikä tässä tapauksessa tarkoittaa kauemmin kuin Aurinko toimii. Jäteongelmaa ei ole, koska jätteet eivät sisällä pitkäikäisiä isotooppeja. Muutaman sadan vuoden varastointi riittää. Polttoaineen käsittelyyn on olemassa prosessi, joka ei missään vaiheessa tuota pommikelpoista ainetta, joten se pelko on aiheeton. Uraanipommin valmistaminen on suhteellisen helppoa, joten sellaisen joutuminen vääriin käsiin on muista syistä aivan aiheellinen pelko. Ydinreaktoria sellaisen valmistamiseen ei kuitenkaan tarvita.

    Australiassa vierailulla oleva James Hansen on viime aikoina puhunut paljon tästä samasta asiasta:

    http://www.theaustralian.com.au/higher-education/james-hansen-keen-on-next-generation-nuclear-power/story-e6frgcjx-1225838858482

    Minä en osaa nimim. insinöörin tavoin nähdä energianlähteen uusiutuvuutta ensisijaisena tavoitteena. Tarvitaan mahdollisimman paljon päästötöntä energiantuotantoa, ja mahdollisimman halvalla.

    Tykkää

  6. Tämä olisi tietysti kovin huojentavaa kuultavaa. Olisi tietysti hyvä päästä näistä ydinvoimaa kohtaan olevista ennakkoluuloista, jos ne sellaisia ovat. Mikähän olisi kaikista luotettavin lähde?

    Tykkää

  7. Ai niin. Vielä muutama kysymys:

    Milloin noita 4. sukupolven ”ydinjätteettömiä” voimalaitoksia saadaan aikaisintaan laajamittaiseen käyttöön? Ilmastonmuutosongelma pitää oleellisilta osiltaan ratkaista lähimpien vuosikymmenien aikana. Ehkä jopa vuoteen 2020 mennessä – ellei olla jo myöhässä.

    …ja minkälainen on ko. voimalaitosten uhka ympäristölle jos terroristit posauttavat ne taivaan tuuliin?

    Tykkää

  8. Milloin noita 4. sukupolven “ydinjätteettömiä” voimalaitoksia saadaan aikaisintaan laajamittaiseen käyttöön?

    Valistunut arvaus: 15-25 vuotta sen jälkeen kun on päätetty. Sen nopeammin ei taida mikään ehtiä.

    …ja minkälainen on ko. voimalaitosten uhka ympäristölle jos terroristit posauttavat ne taivaan tuuliin?

    Terroristien on paljon helpompi posauttaa vaikka joku kemian tehdas, ja saada samanlaista jälkeä aikaiseksi kuin Bhopalissa nähtiin. Vertaa sitä Tsernobyliin ja päättele itse loput.

    Olisi tietysti hyvä päästä näistä ydinvoimaa kohtaan olevista ennakkoluuloista, jos ne sellaisia ovat. Mikähän olisi kaikista luotettavin lähde?

    Jos keskitytään GEN 4. tekniikkaan, kannattaa lukea tämä ja kaikki lähteet mitä tuolta löytyy. Niistä saa jo hyvän käsityksen mistä tässä on kysymys.

    http://bravenewclimate.com/2009/10/16/ifr-spm/

    James Hansen on lausunut seuraavaa:

    http://www.columbia.edu/~jeh1/mailings/2008/20081121_Obama.pdf

    Ja energian tuotannosta muuten, uusiutuvista etenkin, saa kohtalaisen asiallista tietoa täältä:

    http://www.withouthotair.com/

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s