Ajatuksia metsähakkeesta

Hakkeelle asetetut odotukset energiantuotannossa ovat melkoisia. Energiateollisuuden puupolttoaineen kysyntä kaksinkertaistuu tulevina vuosina. Vuonna 2006 käytetystä puusta päätyi energiaksi noin puolet, vajaa 40 miljoonaa kuutiota, josta suurin osa muiden kuin varsinaisten energian tuotantoprosessien kautta. Energiaa tästä määrästä tuotettiin 83 TWh. Koko suomen energiankulutuksen ollessa n. 400 TWh, puuenergian osuus on siitä noin 20 %.

Sattui äskettäin silmiin uutinen, jollaista oikeastaan olen odottanutkin. Otsikolla ”Hakkeen poisto metsistä huolestuttaa tutkijoita” uutisoi YLE tutkimuksesta, jossa selvitellään metsähakkeen korjuun vaikutuksia metsän hiilitaseeseen.

Ilmaston lämpeneminen lisää maaperän hiilidioksidipäästöjä luultua enemmän. Suomalaistutkimuksen mukaan nykyisin käytettävä mittausjärjestelmä aliarvioi maaperän päästöjä. Ongelmaa pahentaa hakkeen ja karikkeen keräys metsistä biopolttoaineeksi.

Kerrataanpa aluksi idea puupolttoaineen päästöttömyydestä. Puu sitoo kasvaessaan ilmasta hiilidioksidia, joka poltettaessa taas vapautuu takaisin ilmaan. Kaadetun puun tilalle kasvaa uusi, joka sitoo saman verran hiiltä kuin poltetusta puusta vapautui. Uusi puu kaadetaan, poltetaan, kasvaa uusi puu jne. Oleellista on se, että hiili kiertää biosfäärin sisällä. Kun poltetaan fossiilisia polttoaineita, ilmakehään tuodaan hiiltä biosfäärin ulkopuolelta. Sellaista hiiltä, mikä on vuosimiljoonia sitten poistunut kierrosta. Se kumuloituu hiilen luonnolliseen kiertoon ilmakehään, biosfääriin ja valtameriin, ja lisää hiilidioksidin pitoisuutta sekä ilmakehässä että valtamerissä. Biopolttoaine ei tätä tee, koska niiden sisältämä hiili on kierrossa muutenkin mukana. Jos puut jätetään metsään, ne lahoavat aikanaan itsekseen ja hiili vapautuu joka tapauksessa. Tämä on oletus, metsän hiilitaseesta kuulee erilaisia arvioita. En tiedä miten asia oikeasti on.

Biopolttoaineiden päästöttömyys sisältää toisenkin oletuksen. Sen, että poltossa vapautunut hiili myös sitoutuu uudelleen. Mikään ei takaa, että niin myös tapahtuu. Karrikoiden voidaan sanoa, että joka ikinen puu Suomen metsistä voidaan kaataa ja polttaa, eikä päästöoikeuksia tarvitse lunastaa, koska biopolttoaine ei sellaisia tarvitse. Sen jälkeen metsämaat asfaltoidaan. Vapautunut hiili ei palaudu minnekään, lopputulos on sama kuin fossiilisilla polttoaineilla.

Esimerkki on toki yliampuva, mutta itsestään selvänä puupolttoaineen päästöttömyyttä ei tule pitää. Yllä mainittu tutkimus paljastaa muitakin mahdollisia ongelmakohtia metsähakkeen käytössä.

Tänään YLE uutisoi ympäristöjärjestöjen kannanoton asiaan otsikolla ”Järjestöt: Metsähake käy sittenkin energiaksi.

Sekä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK että Suomen luonnonsuojeluliitto ovat yhtä mieltä siitä, että metsähakkeen poltto on hyvä tapa tuottaa kotimaista uusiutuvaa energiaa.

MTK:n mukaan on parempi tuottaa energiaa kotimaisesta, uusiutuvasta raaka-aineesta sen sijaan, että tuodaan fossiilisia, uusiutumattomia raaka-aineita ulkomailta. Myös Suomen luonnonsuojeluliitto pitää metsähakkeen käyttöä hyvänä vaihtoehtona moniin muihin energiantuotantotapoihin verrattuna.

Suomessa metsähake tehdään pääasiassa hakkuutähteistä, oksista ja latvuksista, sekä harvennushakkuiden tuottamasta puusta, jotka muuten jäisivät metsään. Myös kannoista valmistetaan kantomursketta polttoaineeksi. Puun elävät osa, lehdet, neulaset ja kuori, sisältävät kaikkein eniten ravinteita. Näin insinöörin logiikalla, tuntuisi järkevämmältä jättää ne metsään, ettei metsä köyhdy. Vai voiko ravinteiden kuljettamista metsästä pois oikeasti kutsua kestäväksi kehitykseksi? Vähän ihmetyttää, miten huolettomasti järjestöt suhtautuvat puun polttamiseen, mutta toisaalta vaativat metsien suojelua.

Ruotsissa polttohaketta valmistetaan jo runkopuusta, ja käytäntö lienee yleistymässä myös Suomessa. Kokopuuhake on laadultaan parempaa, sisältää vähemmän ravinteita ja sen valmistaminen on tehokkaampaa kuin risujen kerääminen. Kokopuuhakkeen korjaaminen ei rasita metsää enempää kuin muunkaan puutavaran korjuu. Oksat ja kannot jätetään metsään.

Karkeasti arvioiden, puolet nykyisin käytetyn puun määrästä tuottaa 20 % Suomessa käytetystä energiasta. Jos kaikki puu käytettäisiin energian tuotantoon, vastaisi se 40 %. Koska edes näin suurta osuutta energiasta ei voida tuottaa puulla, jää yli 60 % kulutuksesta edelleen katettavaksi muilla keinoin.

Tietojen lähde: Suomen metsäsektorin tulevaisuuden energiakysymykset

Tähän aiheeseen palataan vielä.

7 thoughts on “Ajatuksia metsähakkeesta

  1. Minusta näillä tiedoilla on edelleen järkevää käyttää metsähaketta, mutta ei rajattomasti, eikä millä menetelmällä tahansa.

    Muutama huomio.

    1) Kaikki hakkuut, ei ainoastaan energiapuun korjuu, vähentävät karikkeen muodostusta ja siten maaperään takaisin sitoutuvan hiilen määrää. Erityisen dramaattisesti niin tapahtuu avohakkuussa, jossa karikkeen muodostus loppuu vuosikausiksi käytännössä kokonaan.

    2) Hakkuutähteet tulisi kerätä vasta kun niistä on neulaset karisseet ja voimalaitoksen tuhka tulisi palauttaa metsään.

    3) Vanhat luonnontilaiset metsät tulisi jättää kokonaan rauhaan, sillä niissä hiilivarasto on kaikkein suurin. Usein se on moninkertainen päätehakkuu kypsään talousmetsään verrattuna.

    Tykkää

  2. Moi,

    Kiinnostava uutinen. Kiinnostavaa olisi myös saada tietoa siitä, miten jatkuvan kasvatuksen periaatteen mukainen metsänkasvatus vaikuttaa siihen, kuinka paljon hiiltä maaperään pysyy sitoutuneena. Seuraavista linkeistä löytyy viitteitä sille, että tästä voisi olla apua:
    https://oa.doria.fi/bitstream/handle/10024/52581/metsanki.pdf?sequence=1
    http://files.mehta.fi/30/www.mehta.fi/edit/doc/hm-posteritA3-web.pdf

    Siemenpuu-säätiön julkaisemassa kirjassa (löytyy pdf:nä täältä http://www.siemenpuu.org/suomeksi/metsa/ ) Risto Isomäki kirjoittaa, että ”kotiplaneettamme kaikkein tuottavimmat maankäytön muodot näyttävät lähes poikkeuksetta perustuvan erilaisiin jatkuvan kasvatuksen malleihin”.
    Lisäksi vaikuttaa siltä, että metsäntutkimus on kovin yksipuolista, ja että ”disinformaatiota” metsänkasvatuksen eri malleista levitetään nyt perinteisen metsätalouden edustajien toimesta.

    Tykkää

  3. Minusta näillä tiedoilla on edelleen järkevää käyttää metsähaketta, mutta ei rajattomasti, eikä millä menetelmällä tahansa.

    Samaa mieltä. Yritän muodostaa käsitystä itselleni, mikä metsäenergian potentiaali oikeasti on. Ja mikä on se kärkevin käyttötapa. Onko se suora polttaminen hakkeena, vai jalostaminen nestemäiseksi liikennepolttoaineeksi, jolloin puulla voisi korvata öljyä. Suuren mittakaavan ”massapoltto”, mitä nyt esimerkiksi Helsinkiin suunnitellaan, ei järjellä ajatellen tunnu viisaimmalta vaihtoehdolta. Joka tapauksessa, fossiilisilla tuotettava energiamäärä on tänä päivänä niin huikea, että biomassa ei yksinkertaisesti riitä korvaamaan sitä.

    …ja voimalaitoksen tuhka tulisi palauttaa metsään.

    Jep, tällä tavalla saadaan suuri osa ravinteista talteen. Nyt kumminkin puuta käytetään yhdessä kivihiilen kanssa, jolloin kivihiilen tuhka pilaa koko tuhkan, eikä sitä voi palauttaa metsään. Vastaavasti puun tuhka pilaa kivihiilen tuhkan, joka ei enää kelpaa sementtiteollisuudelle. Menee kaatopaikalle.

    Tykkää

  4. Ei varmaankaan ole. Kuljetuksen polttoainetarve on käsittääkseni vähäisempi kuin risujen keräämiseen ja hakettamiseen kuluva polttoaine. Ihan vaan valistunut arvaus; yhden haketonin tuottamiseen ja kuljettamiseen käyttöpaikalle tarvitaan muutama litra dieselöljyä.

    Tykkää

  5. Tärkeä kysymys on, sitooko kasvava puu hiiltä riittävän nopeasti?

    Toisin sanoen, jos nyt poltamme juuri kaadetun männyn, siihen sitoutuneena oleva hiili vapautuu ilmakehään. Uusi mänty kasvaa tilalle kuitenkin vasta pitkän ajan kuluttua, kasvu kestää Suomessa ehkä 40 vuotta.

    Eli auttaako puun käyttö energiaksi ilmastonmuutoksen torjunnassa lainkaan, vaan kenties päinvastoin? Perus-skeptikkoa hieman epäilyttää.

    Ehkä jollain energiapajulla pääsisi nopeampaan kiertoon, mutta mutta…

    Tykkää

  6. Jos puuta käytetään kestävällä tavalla, se on toki paljon parempi kuin fossiiliset. Peruskeptikon on silti syytä säilyttää skeptisyytensä, sillä puun polttamiseen suhtaudutaan mielestäni liian kritiikittömästi. Metsistä saataisiin paras ilmastohyöty jättämällä ne täysin koskematta ja tuottamalla energia jollain oikeasti päästöttömällä tavalla, jos se vain olisi mahdollista. EU:n politiikka ajaa meitä lisäämään puun energiakäyttöä, mitä en aivan ymmärrä.

    Puusta voidaan tuottaa liikennepolttoaineita, jotka eivät ole pois kenenkään ruokapöydästä. Ehkä meidän kannataisikin tuottaa oma energiamme jollain muulla, jalostaa puusta nestemäisiä polttoaineita ja myydä me maailmalle sen sijaan, että polttaisimme puumme itse. Venäjä toimii tämän periaateen mukaisesti tuottamalla sähköä ydinvoimalla ja myymällä maakaasua ulkomaille.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s