”Kasvaako vai kutistuuko Antarktiksen jäätikkö?”

(Alkuperäinen teksti: John Cook – Skeptical Science)

Skeptinen argumentti…

”Jäätä on Antarktiksen ympärillä nyt eniten sitten satelliittiseurannan aloittamisen lähes 30 vuotta sitten. Siellä on yksinkertaisesti liian kylmää jotta siellä voisi sataa, ja näin tulee olemaankin vielä hyvin pitkän aikaa. Lopputuloksena on, että Antarktiksen ympärillä on enemmän jäätä kuin koskaan.” (Patrick Michaels)

Mitä tiede sanoo…

Vaikka jäätikkön sisäosa Itä-Antarktiksella paksuuntuu, kokonaisuutena ottaen Antarktiksen jäätikkö pienenee kiihtyvällä vauhdilla. Antarktiksen merijää kasvaa huolimatta Eteläisen jäämeren voimakkaasta lämpenemistä.

Lue koko teksti >>>

11 thoughts on “”Kasvaako vai kutistuuko Antarktiksen jäätikkö?”

  1. Pahoittelen, että tämä tulee ehkäpä väärään kohtaan, mutta liippaa läheltä muutaman kuukauden takaista keskustelua malleista sekä lämpötilakehityksestä.

    Tässä mielenkiintoinen blogi kommentti, josta kuulisi mielellään palstalaisten mielipiteitä:

    http://reallyrealclimate.blogspot.com/2010/01/another-inconvient-truth-for-agw.html

    Josta päästään sitten tämän päivän uutiseen:

    http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=1922

    Uutinen ja edellinen kirjoitus minusta osuu asiaan josta olen kysynyt täälläkin, mutta en tunne saavani siihen mitään järkevää vastausta. Eikä niin paljon linkatulla co2 science minusta tähän vastaa.

    Mitattu lämpötilan nousu ja co2 tason nousu ei tunnu tukevan korkeaa ilmastoherkkyyttä. Mutta kysymys on, että miksi ja missä olemme pielessä? Artikkelissa nostettiin kaksi kohtaa kuten pienhiukkaset sekä ilmastoherkkyys, mutta Kaj voisi tätä nyt valoittaa sinun näkökulmastasi. Vaikkapa ihan artikkelin paikka, eikö?

    Tykkää

  2. Saku,

    Kysymyksiin tämän päivän CO2-raportin uutisesta löydät vastauksia (tai ainakin pohdintoja vastauksista) mm. itse artikkelista, johon uutinen viittasi. Tässä: http://www.ecd.bnl.gov/pubs/BNL-90903-2009-JA.pdf

    Aerosolit, niiden pakotteeseen liittyvä epävarmuus ja sitä kautta teollisen ajan havainnoista johdettuihin ilmastoherkkyyksiin liittyvä epävarmuus on siis aihe, jota tutkimus käsittelee.

    Tykkää

  3. AJ:

    Kiitoksia, olen lukenut nuo, mutta ei ne minusta kauhean paljoa asiaa valoita.

    Aerosolit ovat tietysti mielenkiintoinen yksityiskohta, joka varmasti tulevaisuudessa kertoo paljon lisää. Joskin eikös noen pienhiukkasilla arvioida olevan uusissa tutkimuksissa varsin suuri rooli positiivisena palautteena?

    Silti 1900 – 2009 aikaväli on lämpötilakehityksen kannalta mielenkiintoinen ja varsinkin näiden satelliitti mittausten vertaaminen pintalämpötilamittauksiin on minulle nostanut monia mietintöjä.

    Tykkää

  4. Tuo artikkeli näyttää siis lähinnä vahvistavan sitä, minkä tiesimme jo aiemminkin: Ilmastoherkkyyden merkityksellinen arviointi 1900-luvun lämpötilakehityksen perusteella ei onnistu, koska kokonaissäteilypakote on liian huonosti tunnettu. Jos aerosoleista aiheutuva suora ja epäsuora pakote pystyttäisiin arvioimaan tarkemmin, tilanne paranisi.

    Reallyrealclimaten teksti taas vaikuttaa aika sisällöttömältä jauhannalta. Sen kirjoittaja ei ole selvästikään edes ymmärtänyt kritisoimaansa artikkelia eikä sitä, mihin yksittäiset malliajot sopivat, mihin taas malliajojen keskiarvot.

    Ko. sivulla kirjoitetaan mm. seuraavaa: ”In addition, the authors used a single run of a climate model, thereby increasing the variability of their data”. Kritiikissä ei ole mitään järkeä. Sikäli kuin mallit vastaavat todellisuutta, nimenomaan yksittäinen malliajo antaa paremman arvion lämpötilojen vaihtelevuudelle kuin malliajojen keskiarvo. Osaan hänen kritiikistään löytyy suora vastaus artikkelista, jota hän kritisoi: ”What makes our authors believe that the elements of internal variability of a model are the same as the real elements of variability of global temperature in the real world?” Kirjoittaja ei sitten vaivautunut katsomaan artikkelissa olevia kuvia. Muitakin kummallisuuksia kritiikistä löytyy, mutta en viitsi tuhlata aikaani enempää tuohon.

    Tykkää

  5. Moi,
    tuohon nokijuttuun liittyen tuli äskettäin vastaan tällainen paperi, tai siis manuskripti (ei ole vielä ACP:ssä vaan Discussions – osiossa, kiinnostuneet voivat seurava review – prosessin etenemistä verkossa lähikuukausina, oheisen linkin alta):

    C.E. Chung et al.: Anthropogenic aerosol radiative forcing in Asia derived from regional models with atmospheric and aerosol data assimilation, Atmos. Chem. Phys. Discuss., 10, 821-862, 2010.

    http://www.atmos-chem-phys-discuss.net/10/821/2010/acpd-10-821-2010.html

    Nopealla vilkaisulla tuon tutkimuksen mukaan aerosolien yhteenlaskettu säteilypakote Aasian alueen yllä on selkeästi viilentävä vaikka mukana onkin merkittävä lämmittävä nokikomponentti. Muualla maailmassa (esim. valtamerten yllä) nokea on aika reippaasti vähemmän, eli jos noki ei heilauta aerosolipakotteen etumerkkiä positiiviseksi edes Aasian alueella, niin tuskin sitten missään muuallakaan.

    Edelleen kyllä odotan suurella mielenkiinnolla Sakulta linkkejä tutkimuksiin jossa aerosolien kokonaispakote olisi todettu lämmittäväksi.

    Standard disclaimer: aerosolehin liittyy huomattavasti epävarmuuksia, jne jne. Ja tuo tutkimus perustuu mallinnukseen, jota voi tietysti aina kritisoida. (Tosin niin perustuu se noen arvioitu lämmitysvaikutuskin.)

    Tykkää

  6. Mika:

    ”Ilmastoherkkyyden merkityksellinen arviointi 1900-luvun lämpötilakehityksen perusteella ei onnistu, koska kokonaissäteilypakote on liian huonosti tunnettu.”

    Mielenkiintoista. Mitenkäs me sitten pääsemme teoreettiseen ilmastoherkkyyslukuun ja miten realistinen se voi olla?

    ”Reallyrealclimaten teksti taas vaikuttaa aika sisällöttömältä jauhannalta.”
    Olisit nyt sitten viitsinyt lukea ja kommentoida kunnolla sillä ei kai tuo yksi argumentti tee siitä kirjoituksesta täysin merkityksetöntä… vai tekeekö?

    Theo:

    ”Edelleen kyllä odotan suurella mielenkiinnolla Sakulta linkkejä tutkimuksiin jossa aerosolien kokonaispakote olisi todettu lämmittäväksi.”

    Olenkos jossain väittänyt, että kokonaispakotteen tulisi olla positiivinen? Totesin tämän , että noen on todettu olevan suuri positiivinen vaikutus…

    Niin aerosolit kai ovat tällä hetkellä varsin kiihkeän tutkimuksen kohteena. Mutta onko niistä selittämään realimaailman lämpenemisen ja teoreettisen mallin eroa niin se onkin mielenkiintoinen kohta.

    Tykkää

  7. Saku, voit aloittaa vaikkapa seuraavista ilmastoherkkyyttä koskevan kysymyksesi selvittämisen:

    http://www.ipcc.ch/publications_and_data/ar4/wg1/en/contents.html
    http://agwobserver.wordpress.com/2009/11/05/papers-on-climate-sensitivity-estimates/

    Tai jos et viitsi lukea paljon, aloita vaikka seuraavasta blogipostauksesta:

    http://julesandjames.blogspot.com/2006/03/climate-sensitivity-is-3c.html

    Lue ainakin viimeksi mainitun blogipostauksen kolmas kappale (kahden rivin mittaista tekstiä alussa en laskenut kappaleeksi), mieluummin tietysti koko kirjoitus.

    Mitä tulee reallyrealclimaten kirjoitukseen, sinun on turha kuvitella minun ryhtyvän mukaan leikkiin, jossa sinä haet roskaa ympäri nettiä ja minä sitten tuhlaan aikaani sen osoittamiseen roskaksi. Mainittakoon nyt kuitenkin sen verran, että kirjoituksen väitteitä on tietenkin hyvä verrata artikkeliin, jota ko. kirjoituksessa ollaan kritisoivinaan:

    http://www.esrl.noaa.gov/psd/csi/images/GRL2009_ClimateWarming.pdf

    Huomaa erot! Sitten voit tietysti miettiä sitäkin, kuinka odotettavaa on, että mallienkin mukaan harvinaiseksi arvioitu tapahtuma olisi tapahtunut jo ennenkin tarkastellun lyhyehkön jakson aikana (v. 1975 eteenpäin) jne…

    Tykkää

  8. Mika:

    Olen itseasiassa lukenut AR4sen, mutta ei se vastaa minun kysymykseen oikeastaan.

    Jokimäen blogissa on ihan hyvin koottu tutkimuksia ja selailin noita läpi, mutta miten nuo nyt vastaavat tuohon kysymykseen?

    Katsoin läpi linkkisi, joista saa samaa kuvaa mitä aiemmin, mutta edelleen perusteet 3 asteelle eivät minua vakuuta sen enempää kuin joku muukaan numero. Arin listausta katsellessa tulokset ovat hyvin erisuuntaisia josta ei voi oikein saada kättä pidempää.

    Josta päästään alkuun… sanotaan, ettei 1900-luvun lämpökehitystä voida käyttää kovinkaan luotettavasti analysoimaan ilmastoherkkyyttä, kun osatekijöitä ei tunneta tarpeeksi hyvin. Toki tuo on totta, mutta kyllähän jotain osviittaa siitä saadaan, mutta mutta… Mielenkiintoista tämä kuintekin on.

    ”Mitä tulee reallyrealclimaten kirjoitukseen, sinun on turha kuvitella minun ryhtyvän mukaan leikkiin, jossa sinä haet roskaa ympäri nettiä ja minä sitten tuhlaan aikaani sen osoittamiseen roskaksi.”

    Hetkinen, sinä kommentoit minun kirjoitustani jossa tuo linkki oli sekä väitit sitä roskaksi. Minä kysyin, että miten muodostit mielipiteesi noin? Varsinkin kun sanoit, että et lukenut sitä kuin yhden kohdan.

    Tuota paperia toki en ole lukenut ja vain pikaisesti nyt katsoin. Mielenkiintoinen ominaisuus on, että lämpeneminen kiihtyy 2100 lukuun mennessä, mutta samalla luontainen vaihtelu(ilmeisesti) laskee tässä ajassa. Vuoteen 2040 mennessä tuo lämpötila nousu on jotakuinkin noin 1 asteen. Kuvaaja oli tuolta lopusta.

    Aika erilainen johtopäätös muuten jos vertaa MetOfficen esittämään tulokseen. Jos muistan oikein niin heidän mielestään keskilämpötila olisi 2050(vai oliko jo 2040) jotain luokka 4 astetta enemmän.

    Tykkää

  9. Saku: sanoit 5.12.2009 tässä blogissa: ”Olen ollut siinä käsityksessä, että itseasiassa pienhiukkasten ja noen vaikutus olisi varsin suuresti positiivinen.”

    Tästä sai kyllä käsityksen että pidit aerosolien kokonaispakotetta lämmittävänä. Tosin taisit kyllä siinäkin viestiketjussa myöhemmin lieventää kantaasi.

    Tykkää

  10. Saku on keksinyt seuraavan väittämänsä ihan itse, minä en ole moista kirjoittanut: ”Varsinkin kun sanoit, että et lukenut sitä kuin yhden kohdan. ”

    Jo ensimmäisestä viestistäni pitäisi ilmetä, että olin lukenut enemmän kuin yhden kohdan ko. sepustuksesta. Olisihan aika erikoista, että yhdessä kohdassa olisi ”muitakin kummallisuuksia”. Tämän enempää en kuitenkaan aio tähän Sakun hiekkalaatikkoleikkiin enää osallistua, olen nähnyt vastaavia ihan tarpeeksi jo ennestään.

    Tykkää

  11. Theo:

    Tuolla olen tarkoittanut näitä uusia uutisia noen ja hiilen pienhiukkasten vaikutuksista. En ajatellut koko aerosolivaikutusta toki noin koska käsittääkseni se on varsin huonosti tunnettu alue muutenkin. Minulla toki ei suinkaan ole siis mitään varmaa käsitystä siitä…

    Mika:

    Kuvan sain, että nopeasti olit vain vilkaissut ja todennut sen olevan roskaa tuo ntai noiden kommenttien takia. Jos et halua keskustella se on OK, mutta oliko sinulla nyt sitten mitään asiaa muuta kuin lähde oli roskaa?

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s