Yksi parhaita skeptikkoväittämien kokoelmia on John Cookin ylläpitämä SkepticalScience. Sivustolta löytyy varmaankin lähes kaikki selitykset, joilla ”skeptikot” yrittävät väittää ilmastonmuutoksesta jotakin muuta kuin mitä tiede asiasta sanoo. Sivustolta löytyy paitsi suhteellisen helppotajuiset selostukset eri väittämistä, myös linkit tieteellisiin julkaisuihin, jolloin muodostuu aukoton ketju väittämästä suoraan tieteelliseen näkemykseen.
Yhdessä Ari Jokimäen ja ”AJ”:n kanssa olemme suomentaneet muutamia SkepticalSciencen tekstejä, ja lisää on tulossa. Toistakseksi suomennettuna löytyy seuraavat tekstit:
Auringon aktiivisuus ja ilmasto: aiheuttaako Aurinko ilmaston lämpenemisen?
Skeptinen argumentti…
”Viimeisten muutaman sadan vuoden aikana auringonpilkkujen lukumäärä on ollut tasaisessa nousussa, samaan aikaan kun Maapallo on lämmennyt. Datan perusteella Auringon aktiivisuus vaikuttaa globaaliin ilmastoon aiheuttaen ilmaston lämpenemisen.” (BBC)
Mitä tiede sanoo…
Auringon aktiivisuudessa on ollut vain vähän tai ei ollenkaan trendiä 1950-luvun jälkeen. Sen seurauksena Auringon ja ilmaston kaikki korrelaatiot loppuivat 1970-luvulla, kun nykyinen ilmaston lämpenemistrendi alkoi.
Ennustivatko tiedemiehet uutta jääkautta 1970-luvulla?
Skeptinen argumentti…
Media oli levittänyt varoituksia viilenemisestä aina 1950-luvulta lähtien, mutta ne voimistuivat 1970-luvulla. 1975 viileneminen muuttui ”aikamme tärkeimmästä ongelmasta” ”kuoleman ja kurjuuden tieksi”. Väitteet maailmanlaajuisesta katastrofista olivat hyvin samanlaisia kuin mitä media antaa nyt maapallon lämpenemisestä.
Mitä tiede sanoo…
1970-luvun jääkausiennusteet olivat pääasiassa tiedotusvälineiden aikaansaannosta. Suurin osa tieteellisistä julkaisuista ennusti lämpenevää.
Ilmastonmuutoksen todisteet
Skeptinen argumentti…
”Data ilmastonmuutoksesta on epäluotettavaa eikä siihen voi luottaa.”
Mitä tiede sanoo…
Ilmastonmuutokselle on monta riippumatonta todistetta Arktiksen ja Antarktiksen kiihtyvästä jäähävikistä kasvi- ja eläinlajien napoja kohti tapahtuvaan muuttoon.
Ovatko pintalämpötilamittaukset luotettavia?
Skeptinen argumentti…
USA:n sääasemat on sijoitettu ilmastointiyksikköjen tuuletinaukkojen viereen, asfaltoitujen parkkipaikkojen ympäröimäksi, polttavan kuumille katoille ja lähelle jalkakäytäviä ja rakennuksia, jotka absorboivat ja säteilevät lämpöä. 89 prosenttia asemista ei täytä National Weather Servicen omia sijoitusvaatimuksia, että asemien täytyy olla 30 metrin päässä keinotekoisista lämmittävistä tai säteilevistä/heijastavista lämmön lähteistä. (Watts 2009)
Mitä tiede sanoo…
Lukemattomissa tutkimuksissa on havaittu, että urbaanilla lämpösaarekkeella ja paikallisilla vaikuttimilla on mitätön vaikutus pitkän ajan trendeihin, erityisesti kun käytetään suurien alueiden keskiarvoja.
Julkaistavat suomennokset esitellään tässä blogissa. Luettelo valmiista teksteistä löytyy tästä.
Gaia 
Kaj Luukko:
Minusta sceptical science ei vastaa moniinkaan tärkeisiin kysymyksiin tai sitten siellä muutamat asiat ovat liian ylimalkaisesti käsiteltyjä, mutta se nyt ei ollut pointtini. Silti siellä on kokoelma ihan hyvääkin tietoa.
Mutta, otetaampa nyt esimerkki, jota olen täälläkin jutellut paljon. Eli nämä ennusteet tai skenaariot ja miten ne ennustavat tai mallintavat todellisuutta. Kerran taas Hansenin 1988 vuoden skenaariot.
RealClimate: http://www.realclimate.org/index.php/archives/2009/12/updates-to-model-data-comparisons/
Kuva: How well did Hansen et al do?
Sceptical science: http://www.skepticalscience.com/climate-models.htm
Kuva: Annual mean temperature change?
Miksi ne eroavat linjoiltaan(toki tuo SCn kuvaaja on lyhyempi mitatulta lämpötilalta, mutta myöskin jo näkyvä lämpötila trendi eroaa). Itseasiassa RCn kuvaajaa on näkynyt skeptisillä saiteilla jossa on katseltu todellisten lämpötilojen asettuvan lopussa jopa alle skenaario Cn.
Nyt siis kysymys Kajlle tai muillekin palstan kirjoittajille. Miksi nuo kuvaajat eroavat toisistaan?
TykkääTykkää
John Cook ei sitä sano ihan selvästi, mutta Skeptical Sciencessa oleva kuva on mitä ilmeisimmin paperista Hansen et al. (2006) ja havaintodata siinä loppuu n. 2005. RealClimaten kuvan havaintodata taas jatkuu vuoteen 2009 asti. Toinen esittää siis dataa pidemmälle ajalle, mutta muuten en noissa paljon eroja huomaa.
TykkääTykkää
Ari Jokimäki:
Katsopa tarkemmin 2000-lukua. Toisessa kuvassa se kulkee B skenaariota myöten ja toisessa ctä myötäillen. Ajattelin aluksi, että voisikohan toisessa olla pelkät maalämpötilamittaukset ja toisessa land + ocean, mutta en nyt ole ihan siitäkään vakuuttunut? Jotenkin vaan tuntuu, että joku tuossa nyt ei ole samalla tavalla.
Kuitenkin voisihan tuo SC päivittää tuon kuvaajansa tuoreempaan tuon osalta.
TykkääTykkää
Minä en näe 2000-luvun alussa juuri eroa kuvaajien välillä. RealClimaten kuvaajien GISTEMP ja HadCRUT3-käyriähän vastaa Skeptical Sciencen käyristä mustalla piirretty Land-Ocean. Asia ilmenee GISTEMPin osalta RealClimaten kirjoituksesta ja HadCRUTin osalta vaikkapa sivulta http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/
TykkääTykkää
Jos katsot sitä punaista havaintokäyrää Skeptical Science -kuvassa, niin siinä on esitetty pelkkä maanpinnan lämpötila, musta käyrä on maan+meren pintalämpötila. Realclimaten kuvassa ei näytä olevan ollenkaan pelkkää maanpinnan lämpötilaa, joten siitä ero.
TykkääTykkää
Ari Jokimäki:
Mikä Stations data on tuolla SCn sivulla? Onko se GISSiltä?
Eikös Hadcrut data ole vain maa-asemadata? Vai muistanko nyt ihan väärin?
TykkääTykkää
Korjaan itsenäni eli Hadcrut on siis land + ocean eli muistin väärin.
Ilmeisesti tuo on siis niin, että SCssä on aika samankaltainen data tuo land + ocean ja sitten tuo maa-asemadata on jokin GISS(kö?) sarja lisänä. SCssä tuo kuvaaja on sen verran vielä epäselvempi, että tuossa harhauduin katsomaan tuota noin.
Itseäni vain sekoitti tuo SCn tapa eroitella nuo datat noin sekä, että se päättyy tuohon 2004 vuoteen.
Mielenkiintoista on seurata tuon Hansen 1988 vuoden ennustuksen/skenaarion etenemistä sillä se taitaa olla ainoita tuollaisia vanhempia joissa on todellista dataa pitkälle aikavälille. Hyvänä bechmarkkina varmaankin tuo 2020 vuosi voisi olla tuolle.
Toinen mielenkiintoinen olisi verrata tuota skenaariota RSS ja UAH datoihin, jota näyttävät hieman hillitympää nuosua lämpötiloissa.
TykkääTykkää