Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin

Nasan GISS-mittausten mukaan syyskuu oli koko mittaushistorian lämpimin. Mittaussarja alkaa vuodesta 1880. Seuraavaksi lämpimin syyskuu oli vuonna 2005, jolloin se oli 0,03 astetta viileämpi.

UAH -satelliittimittausten mukaan päättynyt syyskuu oli toiseksi lämpimin sitten mittausten alun vuonna 1979. Lämpimämpi syyskuu oli vain voimakkaan El Niñon vuonna 1998. Eroa on vain 0,01 astetta.

HadCRU -tulokset syyskuulta julkaistaan myöhemmin tässä kuussa.

Lisää lämpötila- yms. tietoutta DATA-sivulla.

10 thoughts on “Syyskuu oli mittaushistorian lämpimin

  1. Ehkä tämä GISS-tilastointi ei ole ainoa totuus. Tiedämme varsin hyvin, että GISS-tilastot poikkeavat selkeästi Hadley Centren vastaavista tilastoista. Joka tapauksessa sateliitti mittaukset (UAH osoittivat 2007 tammikuun(?) olleen syyskuuta hieman lämpimämpi http://www.drroyspencer.com/latest-global-temperatures/

    Sinänsä vasta satelliittimittausten myötä voidaan edes mainita käsite maapallon keskilämpötila. Lämpömittarien luotettava lukeminen ja tilastointi sekä muuttuvan ympäristön huomioiminen korjauskertoimien muodossa tekee koko maapalloa kattavista tilastoista epävarmoja.

    Tykkää

  2. Siinähän Boris se viittaamasi UAH:n satelliittidataan perustuva kuvaaja on GISSin alapuolella. Syyskuu on 30 vuoden mittaushistorian kuumimpia myös UAH:n mukaan.

    Tykkää

  3. Tuomas tarkoittanee tuossa ylempänä olevaa kuvaa ”UAH GLOBAL Temparature Anomalies”.

    Olen ottanut datat kuvan piirtämiseksi Spencerin taulukosta. Tuo esitysmuoto voi olla vähän hankala, mutta aukeaa kyllä kun huolellisesti katsoo eri käyriä ja niiden selityksiä.

    Tuostakin kuvasta näkee, että alkuvuosi 2007 oli lämpimämpi kuin syyskuu 2009. Tai eihän se tietenkään lämpimämpi ollut, mutta anomalia oli suurempi.

    Sen sijaan syyskuu 2009 on vain 0,01 asteen päässä koko UAH-mittaussarjan lämpimämmästä syyskuusta 1998, joka kuvassa näkyy ylinnä vaaleansinisellä viivalla.

    Tykkää

  4. Jos jätettäisiin hiusten halkomiset sikseen. Maapallon lämpötila ei seuraa IPCC:n ilmoittamaa kasvavaa trendiä ja vaikka lämpötila edelleen kasvaisi ”hurjaa” vauhtia se ei todista, että CO2 on syyllinen. Pidän edelleen auringon aktiivisuuden vaihtelua sekä vesitermostaattiajatusta tärkeimpinä maapallon ilmaston säätelijöinä – kunnes toisin osoitetaan.

    Tykkää

  5. Tästä kuvasta nähdään

    http://spreadsheets.google.com/pub?key=tAS4lz_eRfrjUUX7_ur3sgA&oid=21&output=image

    että sekä GISS että UAH viiden vuoden liukuva keskiarvo on jälleen lähtenyt nousuun lyhyen laskun jälkeen. Hadcrut on vielä tasainen, joskin syyskuun tietoja ei ole vielä tullut.

    Miten voi vesitermostaattiajatuksen ”toisin” osoittaa, kun sitä ei ole missään osoitettu oikeaksi?

    Siinä olet tietenkin oikeassa, että lämpötilan nousu ei itsessään todista muuta kuin että lämpötila nousee.

    Tykkää

  6. Kiitos erinomaisesta datataulukoinnista ja grafiikasta. Olet tehnyt hyvän koosteen ja ilmeisesti täydennät aina kun uutta dataa tulee -HYVÄ!

    Noita vuoden aikaisia lämpötila-anomalioita tarkastellessa 30-vuotuiset GISS ja UAH eroavat. Tämä saattaa johtua siitä, että GISS painottaa säähavaintoasemien ja UAH tietysti alemman ilmakehän lämpötilaa. Viimeksi mainittu kuvaa merialueitten päällä olevia ilmamassoja paremmin.

    Menneen loppukesän lämpötilan nousu voitaneen parhaiten selittää orastavan el Niñon avulla. Tiedämme, että Tyynen meren lämpimien pintavesien leviäminen lännestä itään sekä korkeampia leveysasteita kohti aiheuttaa myös globaalissa lämpötilassa nousua, kuten vuoden 1998 voimakas el Niño selkeästi osoitti.

    Vesitermostaattiajatuksen takana on puhdas fysiikka, johon myös IPCC tukeutuu korostaessaan vesihöyryn ”positiivista” säteilypakotetta. Todellisuudessa vesihöyryllä on hyvin monimutkainen pakotekirjo, jossa negatiivinen onkin monien tutkijoiden mielestä vallitseva veden kahden ominaisuuden kautta.

    1. Auringon lämmittämältä merenpinnalta veden höyrystyminen sitoo lämpöä ja siksi valtameren pinta ei juuri koskaan saavuta 30-32 C astetta korkeampaa lämpötilaa.

    2. Vesihöyryn aiheuttama ilman lämpeneminen ja keveneminen johtaa ilmamassojen pystyliikkeeseen ja lopulta pilvien muodostumiseen varjostaen merenpintaa auringon lämmittävältä vaikutukselta.

    Tämä on luonnollisesti erittäin karkea yksinkertaistus, sillä prosessit vaihtelevat leveyspiirien, alueiden ja tietysti vuorokauden ja vuoden aikojen mukaan. Tästä aiheesta ovat monet kirjoittaneet, mm Spencer, Lindzen ja ehkä simppelein kääntein Willis Eschenbach http://heliogenic.blogspot.com/2009/06/willis-eschenbach-on-negative-feedback.html , jonka teksti kokonaisuudessaan löytyy: http://wattsupwiththat.com/2009/06/14/the-thermostat-hypothesis/

    Tykkää

  7. Boris Winterhalter:

    Sinänsä vasta satelliittimittausten myötä voidaan edes mainita käsite maapallon keskilämpötila. Lämpömittarien luotettava lukeminen ja tilastointi sekä muuttuvan ympäristön huomioiminen korjauskertoimien muodossa tekee koko maapalloa kattavista tilastoista epävarmoja.

    Satelliittimittaukset eivät ole globaaleja, ne eivät mittaa lämpötilaa suoraan, eivätkä ne edes mittaa maapallon pintalämpötilaa. Satelliittimittauksilla on myös takanaan virhehistoria. Turhaa teeskennellä, että ainoastaan lämpömittareilla tehdyt pintamittaukset ovat epävarmoja, ja lisäksi liioitella niiden epävarmuutta. Kyllä minä ainakin luotan mieluummin suoraan lämpömittareilla saatuun maapallon keskilämpötilaan.

    Tykkää

  8. Mielenkiintoinen väite, että satelliittimittakset eivät olisi globaaleja – mikä sitten olisi?

    Muun muassa alemman troposfäärin lämpötilanmittaukseen viritetty mikroaaltoskannauslaitteisto (MSU) kattaa koko maapallon 2,5 x 2,5 asteen ruudukolla, jossa lentoratojen takia vain pieni osa napa-alueista jää havainnoimatta. Siis todella mahdollisimman kattavaa mittausta.

    Mikroaaltomittauksella on ollut omat ongelmansa, mutta ne on kuitenkin saatu kalibroitua vastaamaan radiosondituloksia varsin hyvin. Toki eräät piirit ovat löytäneet puutteita myös säähavaintopallojen datasta, mutta nämä tulkitsen epätoivoisiksi yrityksiksi vähätellä asiaa.

    MSU:n suurin merkitys on merialueiden yläpuolisen ilmakerroksen mittaus. Sieltä kun tavalliset lämpömittarilukemat eivät kata yhtä perusteellisesti. Toinen etu tulee harvaan asuttujen alueiden mittauksista.

    Jos satelliittimittaukset olisivat niin epävarmoja kun annat ymmärtää, niin hieman ihmetyttää miksi esim Hadley keskus (HadCRUT) käyttää satelliittimittauksia kaupunkisaareke-efektin kompensoinnissa.

    On myös huomattava, että IPCC:n skenaariot tähtäävät nimenomaan troposfäärin lämpötilan ”ennustamiseen” eikä suinkaan 2 metrin korkeudella maanpinnasta esiintyvän lämpötilamuutoksen arviointiin.

    Tykkää

  9. Mielenkiintoinen väite, että satelliittimittakset eivät olisi globaaleja – mikä sitten olisi?

    Jos vertaillaan GISSiä ja UAH:ta, niin silloin on kyllä tärkeää huomata ero analyysien kattavuudessa, varsinkin jos toisesta puuttuu alue, missä on todettu merkittävä trendi toisessa analyysissä (tässä tapauksessa pohjoisnapa).

    Toki eräät piirit ovat löytäneet puutteita myös säähavaintopallojen datasta,…

    Tässä todellista tietoa asiasta (Keller, 2007):
    http://www.thescientificworld.co.uk/headeradmin/upload/2007.03.91.pdf

    …mutta nämä tulkitsen epätoivoisiksi yrityksiksi vähätellä asiaa.

    On se kumma että aina kun keskustelee jonkun AGW-kieltäjän kanssa, niin hyvin pian alkaa tulla tälläisiä epärehellisyyssyytöksiä. Väitätkö siis, että nuo Keller (2007):n kuvaamat puutteet ovat tekaistuja?

    Jos satelliittimittaukset olisivat niin epävarmoja kun annat ymmärtää,…

    En minä sellaista anna ymmärtää. Sinä väitit että GISS on epäluotettava (mielestäni erittäin hatarin perustein) ja annoit ymmärtää että satelliittimittauksia pitäisi suosia. Minä vain huomautin, että asiaa objektiivisesti tarkastellessa olisi huomattava että satelliittimittauksissakin on omat ongelmansa. Erityisesti olisi pidettävä mielessä, että satelliitit eivät mittaa suoraan lämpötilaa, kuten täällä on kerrottu:
    http://en.wikipedia.org/wiki/Satellite_temperature_measurements

    En minä ainakaan rupea karttamaan GISSin analyysiä vain siksi, että sen uskottavuutta on yritetty rankalla kädellä kyseenalaistaa denialistipiireissä.

    …niin hieman ihmetyttää miksi esim Hadley keskus (HadCRUT) käyttää satelliittimittauksia kaupunkisaareke-efektin kompensoinnissa.

    Eipä taida HadCRUT kompensoida kaupunkisaareke-efektiä. Se lisätään siellä epävarmuuteen (Brohan et al., 2006):
    http://www.cru.uea.ac.uk/cru/data/temperature/HadCRUT3_accepted.pdf

    Mutta GISS tekee tuollaisen kompensoinnin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s