Tämän vuoden luonnonvarat loppuvat tänään

Global Footprint Networkin mukaan luonnon tämän vuoden aikana tuottamat luonnonvarat loppuvat tänään Loppuvuoden elämme velaksi. Päivä on vuosi vuodelta aikaistunut, mutta tänään  se on kaksi päivää myöhemmin kuin viime vuonna. Talouskriisi on vähentänyt kulutusta.

Yllä oleva kuva näyttää, miten päivä on aikaistunut vuodesta 1986, jolloin se ensimmäisen kerran todettiin. Punaiset palkit kuvaavat vuosia 1987, 1990, 1995, 2000, 2005 ja 2007. Alinna oleva punainen pystyviiva osoittaa tätä vuotta.

Miten päivä määritellään, ja miten se on vuosien mittaan aikaistunut, siitä löytyy tietoa tästä.

Lue myös viime vuoden kirjoitus.

17 thoughts on “Tämän vuoden luonnonvarat loppuvat tänään

  1. Vuoden takainen kirjoituksesi Kaj oli todella hyvä. Kokemani perusteella me vain emme ymmärrä tämän asian vakavuutta, vaikka se meille kerran vuodessa uutisoidaan. Viesti menee kuuroille korville.

    Kun esimerkiksi uusiutuvia kalakantoja riittävän pitkään rasitetaan kalastamalla enemmän kuin on niiden uusiutumiskyky, on seurauksena keskipitkällä aikavälillä auttamatta se, että kalakannat ehtyvät. Kalaa ei jonkin pisteen jälkeen enää yksinkertaisesti ole vesissä. Siihen sitten loppuu kalan käyttö ravinnonlähteenä vuosikymmeniksi, minkä aikaa kantojen elpyminen vie. Kun tämä ajatus laajennetaan maailmanlaajuiseksi, on lopputulos sama kaiken ravinnon kanssa.

    Ilmastonmuutos ei ainakaan tätä globaalia ravinnonsaannin törmäyskurssia tule helpottaamaan. Toki myös tekniikan kehittyminen voi mullistaa ravinnonsaantimme. Mutta patentit vahvistanevat Monsanton kaltaisten yritysten otetta niistä markkinoista. Ei kovinkaan ruusuinen tulevaisuudenkuva sekään.

    Tykkää

  2. Pahoittelen, että tekstini menee ohi, mutta Kaj:lle tässä olisi mielenkiintoinen aihe tutittavaksi. Tiedän, että et pidä ClimateAudittia kovinaan kovassa huudossa, mutta katsopa uusimmat uutiset.

    http://www.climateaudit.org/?p=7168

    Sekä toisena aiheena mielenkiintoista olisi käsitellä, että miksi ilmastonmuutosta tutkivat tahot(varsinkin, jotka ovat kovin katastrofin kannalla) eivät halua julkaista lähdedatoja, kaavoja ja muita olennaisia tietoja julkisesti?

    Tykkää

  3. Kuunnellaan:


    Itseään korjaavuuden, kriittisyyden ja objektiivisuuden ohella tieteen keskeinen kriteeri on autonomisuus. Tieteen edistyminen voi tapahtua vain tiedeyhteisön oman toiminnan kautta eivätkä ulkopuoliset tahot saa painostaa tai toivoa tietynlaisten tulosten syntymistä. Tieteellistä tietoa etsitään ja esitetään omasta henkilökohtaisesta edusta ja arvovallasta huolimatta.

    McIntyre raportoi ”havaintonsa” suoraan julkisuuteen. Se ei ole sitä tiedeyhteisön omaa toimintaa jota Korhola tässä tarkoittaa. Mitä se sitten on? Ettei vaan olisi juuri sellainen ”ulkopuolinen taho, joka painostaa tai toivoo tietynlaisen tuloksen syntymistä”.

    Tykkää

  4. Kaj Luukko:

    ”McIntyre raportoi “havaintonsa” suoraan julkisuuteen. Se ei ole sitä tiedeyhteisön omaa toimintaa jota Korhola tässä tarkoittaa. Mitä se sitten on? Ettei vaan olisi juuri sellainen “ulkopuolinen taho, joka painostaa tai toivoo tietynlaisen tuloksen syntymistä”.”

    Nyt en oikein ymmärrä tätä sinun logiikkaasi? Yritätlö väittää, että julkisesti saatavilla olevaa dataa ei saisi tutkija ja tuloksia julkistaa? Eikö se ole juuri etu, että mahdollisimman moni voi validoida ja testata tulokset? Eikö juuri tämän takia yleensä tieteessä harjoiteta läpinäkyvyyttä ja yleensä jaeta niin lähdedatat, metodit kuin tuloksetkin?

    Ehkäpä kuitenkin kaikista suurin kysymykseni menee siihen, että aika paljon nyt näitä omituisuuksia on alkanut tulla esille. Eikö sinusta (CRU on hävittänyt lähde datat, joten heidän tuloksiaan ei voi validoida, nyt nämä proxy datat, viimeinen arktisten alueiden tutkimus johon Korhola viittaa, wikipedia hässäkkä?

    Oletko siis sitä mieltä, että mitään ongelmaa ei ole eikä virheitä ole tapahtunut? Onko tämä sinusta hyvää tiedettä(mihin viittasin)? Toimiko tiedelehtien validointi sekä entäpä peer review käytäntö näissä tapauksissa?

    Minusta kyse on aika vakavasta ongelmasta ja olempa nyt sitten mitä tahansa mieltä itse ilmastonmuutoksen syistä niin en olisi uskonut ihan tällaista tapahtuvan. Olen siis aika hämmästynyt.

    Sitten sinulle yksi suora kysymys(samoin esim Tuomas voi vastata). Oletteko te objektiivisesti valmiita seuraamaan ilmastonmuutos tiedettä sekä pystyttekö te muuttamaan käsitystänne tieteellisten tulosten mukaan?

    Tykkää

  5. Täällä päässä ainakin vastaus on kyllä. Olenkin jo aiheesta kirjoittanut 28.5. tuolla skeptikkofoorumilla kevään seminaaria käsitelleeseen ketjuun seuraavasti:

    ”Esitettyihin skeptikkoväitteisiin olen saanut kumoavia vastauksia (lähdeviittein ryyditettyinä), salaliittoteorioihin en usko ja siksi en myöskään voi toimissani luottaa tähän ilmastotieteilijöiden vähemmistön mielipiteeseen. Seuraavaksi täytyisi yrittää paneutua näihin journal articleihin, mutta vapaa-aika ei vaan kaikkieen riitä. Pasin haastattelua lainatakseni ”jotenkin vain luotan näihin toisiin tutkijoihin enemmän kuin toisiin”. Toivottavaa toki olisi, että vähemmistö olisikin ollut oikeassa ja tiedeyhteisö päätyisikin tälle luonnollinen-GW kannalle . Sitä ennen annan ääneni torjuntatoimia vaativille poliitikoille. Johan tässä on toimimattomuuteen aikaa hukattu.”

    Journal articleiden kahlaamista on helpottanut tämänlainen blogiprojekti:
    http://agwobserver.wordpress.com/

    Huomaathan, että blogi on omistettu nimenomaan havainnoille, ei mallien todisteille AGW:stä. Kumman paljon huomioita on tehty ihan ympäristöämme suoraan tutkimalla.

    Tiedeyhteisön viestien täytyy siis muuttua ennen kuin itse toimin jollakin tapaa niiden kanssa ristiriitaisesti. Saa nähdä mitä Korhola tuolla CO2-raportin puolella vastaa, ympäristömuutoksen professorin viestillä on jo hieman painoarvoa ilmastotieteen tiedeyhteisön tilasta. Toki Korholankaan julkaisut eivät ole varsinaisesti nykyiseen ilmastonmuutokseen liittyviä:
    http://www.helsinki.fi/bioscience/ecru/publications/pub_atte.htm

    Erittäin toivottavaa olisi että skeptikot olisitte oikeassa, mutta tämän hetken tiedeyhteisön viesti on vain täysin päinvastainen.

    Tykkää

  6. Ja vielä Saku. Johan olen kahteen kertaan tänä vuonna korjannut käsityksiäni AGW:n merkityksestä sen mukaan kun olen saanut uutta materiaalia eteeni. Ensin uskovaisesta skeptikoksi ja siitä vielä lisää luettuani sanotaanko nyt vaikkapa alarmistiksi. Jos ilmastoänkyrät ovat skeptisiä ilmastotieteestä niin minä kyllä nykyisin olen skeptinen näihin skeptikkoväittämiin. Varsinaista ilmastotiedettä kun en vailla alan koulutusta tai pitkää alan tutkimukseen liittyvää työuraa pysty kritisoimaan.

    Tykkää

  7. Tuomas Helin:

    Niin olen samaa mieltä, että monet skeptikko väitteet ovat huuhaata ja siellä on paljon täyttä höpöä. Toisaalta sama pätee ihan yhtä hyvin myös tähän toiseen leiriin.

    Kuten olen sanonut niin en lue itseäni kumpaakaan leiriin, mutta tuntuu aina, että joudun leimatuksi tuonne skeptikkoihin(ehkäpä sitten olen niitä).

    Minusta tieteellisellä tasolla on paljon tutkimuksia ja tietoja, jotka ovat vastapainona näille kauhuskenaarioille.

    Oma kokemukseni on, että vielä 1990-luvun lopulla olin pitkälle sitä mieltä, että on perusteltua olettaa, että viimeinen lämpeneminen olisi ihmisen tuottaman CO2n vaikutusta sekä tulevaisuuden lämpötila on todennäköisesti nousemassa huimasti. Tämä johtui pitkälle siitä, että monet asia tutkivat tätä käsitystä sekä mitään vaihtoehtoa ei oikein tuntunut olevan.
    2000-luvun alussa ja ainaka nousi sitten vaihtoehtoja sekä monia tekijöitä, jotka antavat viitteitä, ettei homma olekaan niin varma kuin mitä monet tahot antavat ymmärtää. Varsinkin kun tutustuin näiden climate sensitivity tutkimusten tuloksiin havaitsin, että itseasiassa asiassa ollaan varsin eri mieltä tieteen kentällä.

    Olen varsin vakuuttunut, että ihminen vaikuttaa ilmastoon ainakin noin 1 asteen pakoitteen verran mitä tuolle CO2 on laskettu sen tuplaatuessa. En ole vakuuttunut suurista climate sensitivity arvoista sillä en näe tukea niille tieteen puolelta ainakaan toistaiseksi.

    En myöskään pidä 1 asteen muutosta katastrofina tai suurena ongelmana. Itse pidän tärkeimpänä kysymyksenä väestömäärän kasvua sillä se vaikuttaa kaikkiin ihmisperäisiin ongelmiin.

    Erityisen ongelmallisena pidän viimeaikaisia uutisia näistä tiedetuloksista sekä myöskin tätä asennetta, että tieteen tuloksia ei voida verifioida ja validoida julkisesti, sillä tällainen ei kuulu minusta hyvään tieteeseen.

    Varmaankin 2010 – 2020 saamme lisää ymmärrystä tähän, mutta edelleen pidän näissä yli 2 asteen climate sensitivity tutkimuksissa liian suurta epävarmuutta asioista. Samoin lämpötilarekonsturktioissa tuntuu olevan liian suuria ongelmia, että niistä voitaisiin esittää niin varmoja johtopäätöksiä kuin mitä julkisuudesta on saanut lukea.

    Tykkää

  8. Minä edelleen luotan IPCC:n arvioon ilmaston herkkyydestä enemmän kuin skeptikkoleireistä kuulemiini. Kuten edellä kirjoitin, niistä mielipiteistä pitää tulla ensin tiedeyhteisön viestejä. Mikä on siis IPCC AR4:n nimenomainen viesti ilmastoherkkyydestä:

    ”The climate sensitivity to strongly increased CO2 concentrations is not yet very well known and the generally used parameters still contain considerable uncertainties. Climate sensitivity is likely to be in the range 2–4.5 C with a best estimate of about 3 C, and is very unlikely to be less than 1.5 C. Values substantially higher than 4.5 8C cannot be excluded, but the agreement of models with observations is worse for those values.”

    Lainaus on paras tiivistys aiheesta ja otettu VTT:n aihepiiriä käsittelevästä artikkelista Syri et al. (2008). ”Global energy and emission scenarios for effective climate change mitigation – Deterministic and stochastic scenarios with TIAM model”

    Nythän EU:ssa puhutaan, että ehkä on turvallista jos pysyttäisiin alle +2 C lämpenemisessä. Kukaan ei tosin tiedä mikä on turvallista, mutta tähän pyritään. Jos oletetaan tämä ”best estimate” nappiin osuneeksi, eivät CO2eqv-pitoisuudet saisi ylittää ilmakehässä pikaisen laskelman mukaan 470 ppm:ää (280ppm +2/3*280ppm). Jos ilmastoherkkyys olisi tuolla very unlikely alarajalla 1,5 C, vastaava laskelma alle +2 C lämpenemisen alapuolella pitämiseksi antaa tuloksen 650 ppm.

    Toki nämä ovat vain esimerkkejä, todellista ilmastoherkkyyttä ei tiedä kukaan. Kuten edellä kirjoitin, uskoisin kuitenkin IPCC:n yhdistämään ”best estimateen” enemmän kuin yksittäisiin tutkijoihin, Lindzeniin tai Spenceriin.

    Tykkää

  9. Copy-pastesin otteen VTT:n artikkelista ja aste-merkki muuttui numeroksi 8. Viimeisessä lauseessa on siis 4.5 C, ei mitään 8 asteeseen viittaavaa.

    Tykkää

  10. Tuomas Helin:

    Climate sensitivity lukuja olen monia nähnyt ja uusimmat taisi juuri Hadley ennustaa, että jopa 4 astetta nousisi keskilämpö vuoteen 2060 tai 2070 mennessä.

    Minusta on vaikea uskoa tällaista ihan jo siitä syystä, että kun piirrät 1900 – luvun lämpökäyrän nykypäivään ja sitten jatkaisit sen tuonne 2060 luvulle niin jestas sen lämmön pitäisi nousta.
    Jos se menaa nousta noin niin milloinkahan se nousu sitten alkaa? Mikä sen laukaisee? Mitään merkkejä näin radikaalista tapahtumasti minusta ei ole missään esitetty.
    Toisaalta voi valita vaikkapa pienemmänkin herkkyyden, mutta tällä hetkellä vaikka koko 1900-lukua seuraat ei mikään indikoi noin radikaalia nousua(kuin tietokone mallit). Miksi?

    Jos taas katsotaan ajassa niin mitä pitempään menee, että keskilämpötila ei ala nousta radikaalisti sitä epätodennäköisemmäksi menee myös skenaarion tai arvion toteutuminen sekä sitä epätodennäköisemmin ilmastoherkkyys on oikealla kohdalla.

    Toisaalta se, että me voisimme vaikuttaa oikeasti CO2 päästöihin ei minusta näytä realistiselta kun katsoo mitä se oikeasti tarkoittaisi. Mutta voinhan olla väärässäkin.

    Tämä nyt meni ohi aiheen ja en oikeastaan saanut juuri vastauksia noihin linkkeihini. Minusta olisi mukava kuulla, että mitä mieltä arvon herrat ovat kyseisistä uutisista sekä mitä merkitystä niillä mahtaa olla?

    En myöskään ymmärtänyt Kaj Luukon mielipidettä, että tällaisen tiedon julkaiseminen ”painostaisi” jotain? Eli eikö siis tärkeää ole juuri se läpinäkyvyys, testattavuus sekä validointi.
    Itse olen ymmärtänyt sen niin, että juuri tieteelliset tulokset pitäisi olla toistettavia toisten toimesta, jotta virheet voidaan löytää ja korjata.

    Tykkää

  11. Minusta tässä oli hyvä paketti aiheesta palauteilmiöt (ja ilmastoherkkyys):
    https://planeetta.wordpress.com/category/palauteilmiot/

    +4 C osuu tuohon haarukkaan, joskin toki on sen ylälaidassa. Kukaan ei tiedä (vielä) minkä suuruinen ilmastoherkkyys todellisuudessa lopulta on.

    Huomaathan, että on nopeita ja hitaita palauteilmiöitä, kuin myös lyhyellä välillä luonnollista vaihtelua. Kukaan tiedemies ei ole myöskään missään väittänyt, että jokainen vuosi olisi edellistä lämpimämpi.

    Yo. linkin takana käymäsi keskustelu Ari Jokimäen kanssa on yksi osoitus siitä, miksen ole kovinkaan innostunut lukemaan climateauditia. Valtavirran viestien kanssa ristiriitaisista tutkimuksista (ei siis blogikirjoituksista) kiinnostun vasta kun tiedeyhteisö on niitä ehtinyt ”pureksimaan” ja kommentoimaan. En ole koskaan ymmärtänyt tätä lähestymistapaa, jossa viestitetään poikkeavat tulokset suoraan niistä mitään ymmärtämättömille maallikoille. Minulla ei ainakaan ole mitään mahdollisuutta arvioida juuri ilmestyneiden ilmastotieteen tutkimusten antia tai merkitystä. Lukutaito ja tieteenalan ymmärtäminen ovat kaksi eri asiaa. Toki ymmärrän, että kriittisyyttä täytyy ylläpitää myös vertaisarvioimatonta realclimatea lukiessa. Tässä on vain se vissi ero, että realclimaten viesti on tieteenalan viestin kanssa samansuuntainen.

    Tämä tuo blogi vs. tuo toinen blogi lähestymistapa ilmastotieteen seuraamiseen on mielestäni aivan väärä. Kyselin keväällä skeptikkofoorumilla keitä ilmastotutkijoita on, jotta voisin tutustua tehtyihin tutkimuksiin. Vastauksena sain läjän blogeja ja muisti joku ”alarmisti-Hansenin” mainita. Ei näin.

    Tykkää

  12. Itseasiassa lukemalla tuon skeptikkofoorumin viestiketjun ”Ketkä ovat johtavat ilmastotieteilijät, puolesta ja vastaan?” läpi voit todeta, miten hukassa siellä ollaan oikean lähteidenkäytön ja puolueettoman lähteiden arvioinnin kanssa. Ja jos olen nimimerkit ymmärtänyt oikein, sinä Saku olit ainoa joka antoi suoraan jonkun tiedemiehen nimen. Hänen leimaamiseensa osallistui ehkä aktiivisimmin eräs aktiivisesti julkisuudessa esiintyvä änkyrä.

    Tykkää

  13. Tuomas Helin:

    Kirjoitit minusta hyvin tuossa Ilmastofoorumin kommentissasi. Olen myös sitä mieltä, että jonkun muunkin tahon olisi hyvä verifioida tätä tapausta.

    Jos tämä todellakin on niinkuin tuo nyt ainakin tällä hetkellä näyttää niin merkittävä asia se on. Erittäin valitettava sellainen ja jotain sellaista jota en toisaalta ole toivonut tähän.

    Toisaalta tulevaisuuden skenaarioihin / mallinnuksiin käsittääkseni sillä ei ole vaikutusta. Ainoastaa miten voimme arvioida mennyttä ja nykyisyyttä.
    Joskin olen edelleen skeptinen tuon ilmastoherkkyyden kanssa jo ihan siitä syystä, että jos se on niin suuri kuin esim. MetOffice esittää niin meidän pitäisi kohta kokoa aivan uskomattoman kova lämpötilan nousu jossa 1998 el ninokin olisi pientä.

    Kuten olen täälläkin sanonut niin uskon ihmisen vaikutukseen ilmastonmuutoksessa sillä se varsin hyvin on todennettu. En vain toistaiseksi näe riittäviä tieteellisiä todisteita noihin katastrofiskenaarioihin (mitkä pääosin tulevat suuresta ilmastoherkkyydestä).

    Minua myös arveluttaa koko luonnonsuojelun hirttäytyminen yhteen varsin hankalasti hallittavaan aiheeseen sillä siinä on omat riskinsä. Luonnonsuojelu on tärkeää ja kestävällä kehityksellä on oma paikkansa, mutta jos se muuttuu liian hallitsevaksi niin se ei välttämättä suojele luontoa tai edes hyödytä ihmistä.

    Toistan edelleen itseäni, että maailma suurin luonto ongelma on selkeästi väestön kasvu ja sen hallinta. Olipa mikä tahansa muu ongelma se suhtautuu aina tuohon.

    Jos taas katsotaan meitä suomessa niin näen, että Itämeren suojelu sekä vesistöjen suojelu on meidän tärkein tehtävä.

    Jos katsotaan energian käyttöä niin näkisin, että tärkein olisi päästä öljypohjaisista polttonesteistä eroon(syitä lukuisia). Ei niinkään hiilivoimasta sillä sekin voi olla kohtuullisen puhdasta.
    Energian tuotannossa meillä on vielä kehitettävää ja näkisin että suunnan pitäisi olla kohti ydinvoimaa sekä myös uusiutuvia lähteitä. En kuitenkaan hyväksy suuria korotuksia energian hintaan koska ne haittaavat eniten pienituloisia.

    Tykkää

  14. Ihan lyhyt mielipidekommentti juuri viimeisimpään mielipiteeseen. Energian hinta todennäköisesti tulee nousemaan, ja sen on hyvä nousta, jotta sillä pystytään ohjaamaan kulutusta vähäpäästöisimpiin tuotteisiin ja palveluihin. Käytännössä rikkaat kuluttavat eniten ja siis maksavat eniten energian käytöstä. Pienituloisten kuluttajien vaikeuksia maksaa laskujaan ei pidä kuitenkaan vähätellä, mutta tämä olisi aika helppo kompensoida muilla tulosiirroilla ja verojärjestelmän muutoksilla.

    Tuohon listaan energiantuotannon kehittämisestä. VTT teknologiaraportin johtopäätöksistä voi aika nopeasti lukea, että energiansäästö ja energiatehokkuus ovat välttämättömiä hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. http://www.vtt.fi/inf/pdf/tiedotteet/2008/T2432.pdf

    Tykkää

  15. Saku kirjoitti:

    ”Toistan edelleen itseäni, että maailma suurin luonto ongelma on selkeästi väestön kasvu ja sen hallinta. Olipa mikä tahansa muu ongelma se suhtautuu aina tuohon.”

    Kuten myös suhtautuu suoraan luonnonvarojen käytön yhtälössä oleviin kahteen muuhun muuttujaan: BKT/henkilö ja luonnonvarojen käyttö/BKT. Ongelmien sysääminen muiden syyksi on ihmiselle tyypillistä ja sitä on puhuminen vain väestön kasvusta syynä kaikkiin ongelmiin.

    Karkeasti 20% ihmisistä käyttää 80% maailman luonnonvaroista. Onko kantokyvyn rajoihin törmääminen siis ainoastaan väestönkasvun eli 20% luonnonvaroista käyttävä köyhän väestönosan syytä? Ei minustakaan.

    Tykkää

  16. Ennakoidut kasvihuonekaasujen päästöt vaikuttavat tietenkin voimakkaasti lämpenemisennusteisiin. Pitäisi siis tutustua myös käytettyihin päästöskenaarioihin, jotta voisi tehdä päätelmiä siitä, ovatko lämpenemisennusteet uskottavia. Ilmastoherkkyydestä on syytä muistaa, että pieni ilmastoherkkyys tekisi myös mm. jääkauteen ajautumisen vaikeaksi – ilmastoherkkyys ei ole sidoksissa tiettyyn lämpenemisen aiheuttajaan (hiilidioksidiin), vaikka se usein esitetäänkin celsiusasteina / CO2:n pitoisuuden tuplaantuminen.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s