Greenpeace lähettelee sähkölaskuja TVO:n nimissä

”Riippuvuutemme pieleen menneestä Olkiluodon ydinvoimalahankkeestamme maksaa suomalaisille sähkön käyttäjille yli 3 miljardia euroa sähkön korkeampana hintana. Perimme osuutenne etukäteen.

Kiitos kun käytät edullista ydinsähköä!”

Näillä saatesanoilla Greenpeace lähestyy suomalaisia sähkönkäyttäjiä 600 euron ”laskulla” TVO:n nimissä. Tempauksen laillisuudesta en tiedä. Oletan, että yksityishenkilö saisi polisiit peräänsä lähettelemällä valelaskuja jonkun todellisen yrityksen nimissä.

Kukahan ottaisi asiakseen tehdä vastaavan kampanjan tähän tyyliin:

”Tilaamiemme sikakalliiden tuulivoimaloiden takia suomalaisille sähkönkäyttäjille aiheutuu ylimääräinen 6 miljardin lisälasku. Perimme osuutenne, 1200 euroa etekäteen.

Mikäli saamme valtiolta kupattua tarpeeksi investointitukea ja suuruudenhullu ideamme 7800 megawatin tuulivoimatuotannosta toteutuu, joudumme lisäksi harkitsemaan valtakunnan kantaverkon vahvistamista ja massiivisen säätökapasiteetin rakentamista. Palaamme siinä vaiheessa asiaan uuden karhukirjeen muodossa.

Kiitos että käytät edullista tuulivoimaa!

Terveisin, WindFall-Energia Oy”

Tuossa tekstissä ei ole päätä eikä häntää, kuten ei Greenpeacen vastaavassakaan. Suhdeluku 600/1200 euroa sen sijaan käsitykseni mukaan pitää paikkansa. Korjatkaa jo olen väärässä. Laskelma tässä.

Jos Greenpeacen toiminnan tarkoituksena on ärsyttäminen, siinä se onnistuu hyvin. Minun motiivini on päästöjen ja kulutuksen vähentäminen tasolle, joka ei ylitä luonnon kantokykyä. Teknisinä keinoina mm. päästöttömät energiamuodot. Mitkä ovat ovat Greenpeacen motiivit? Keinoina näyttää olevan loitsuja lääkkeiden sijaan.

Olenkin miettinyt mistä löytyisi ympäristöjärjestö, joka toimii ammattimaiseti, ja joka ei sorru

  1. epätieteellisyyteen
  2. dis-infromaation levittämiseen
  3. pelotteluun
  4. kansalaistottelemattomuuteen ja muuhun hihhulointiin

ja jonka tahtotila paremman maailman rakentamisesta olisi yhtä vahva kuin Greenpeacella.

Sellaista ympäristöjärjestöä haluaisin kannattaa. WWF pääsee lähimmäksi.

8 thoughts on “Greenpeace lähettelee sähkölaskuja TVO:n nimissä

  1. Myös minä olen kaipaillut asiallista ja ammattimaisesti toimivaa ympäristöjärjestöä. Hihhulointi ja muu kirkasotsainen naiivi elämöinti syö uskottavuutta kaikelta ympäristöpolitiikalta ja jopa -tieteeltä.

    Greenpeace on joskus toiminut hyvänä keskustelun herättäjänä, mutta nykyisin vaikuttaa ideologiselta järjestöltä joka valikoi asiansa siten, että saa mahdollisimman suurta julkista huomiota, hyvää tai huonoa. Politiikalta ja hallinnolta vaaditaa avoimuutta. Entä Greenpeacen avoimuus? Onko sitä?

    Tykkää

  2. Greenpeace käyttää nyt tehokeinonaan melko härskiä retorista argumentointia. Mutta retoriikkaahan käyttävät kaikki poliitikotkin. Jo Aristoteles huomautti teoksessaan ”Retoriikka”, että retorisia tehokeinoja tarvitaan, jotta puhujan viesti menisi perille, sillä valitettavasti vain harvat kiinnittävät huomiota kuivan asialliseen argumentointiin (siis tieteelliseen). Kreikkalaisilla ja roomalaisilla oli oikein systemaattisia määritelmä erilaisille retorisille tehokeinoille. Puheet valmisteltiin huolella alusta loppuun ja eräs vaihe puheen hiomisessa oli retoristen tehokeinojen valinta. Cicero esim. mainitsee ihan kainostelematta, että eräs kätevä keino vastustajan nujertamiseen on mustamaalaaminen (indignatio). Tätä keinoa kannattaa käyttää, jos varsinainen asiapohjainen argumentointi ei ole tuottanut toivottua tulosta. Filosofit paheksuivat jo antiikissa reetorien keinoja, mutta eipä niistä silti ole koskaan luovuttu.

    Tykkää

  3. Sitten on niitä, jotka arvostavat nimenomaan sitä ”kuivan asiallista” argumentointia. Joita aidosti kiinnostaa itse asia, ei tapa jolla se esitetään. Itse katson kuuluvani tähän ryhmään. Ainakin pyrin siihen, aina se ei ehkä onnistu. Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa moni muu asia voi olla sanoja tärkeämpi. On vielä niin vähän aikaa siitä, kun tulimme alas puusta ja keksimme itsellemme kielen. Primitiivisemmät kommunikoinnin tavat isvuvat vielä tiukassa. Tästä lienee pohjimmiltaan kysymys. Tiede itsessään on järjestelmä, jossa kaikki muu paitsi asia pyritään sulkemaan pois. Ajattelen nyt luonnontieteitä. Ehkä siksi tiedemiehet ja tutkijat eivät aina onnistu tuomaan asioita julkisuuteen sillä painoarvolla kuin pitäisi.

    Joskus vaikuttamisessa pistetään vielä paremmaksi: Ei asiaa ollenkaan, pelkkää retoriikkaa. Tai asiallista retoriikka, mutta ìtse asia virheellistä. Kuuluuko pelottelu ja disinformaation jakaminen ratoriikkaan, vai meneekö se jo sisällön puolelle? Pelottelu ja uhkailu ovat tapoja vaikuttaa ihmisen kaikkein alkukantaisimpiin vaistoihin. Pelottelu voi saada torjumaan itse asiaa, tai epäonnistuessaan itse viestiä, tai viestin tuojaa. Greenpeacen tapauksessa on usein kysymys viimeisestä, asia kääntyy itseään ja viestin tuojaa vastaan. Jos asioista on perillä, valheiden tuputtaminen suututtaa, ja kaikki retoriikka kääntyy itseään vastaan. Miten se sitten viime kädessä vaikuttaa, sitä en tiedä. Mitä viestistä on vastaanottajassa jäljellä muutaman vuoden kuluttua, kun moni siihen liittyvä asia on jo onohtunut? Mainonnan ammattilaiset tietävät tämän. Miten saadaan ihminen haluamaan jotakin. Ärsyttävä mainos saattaa olla ihan tehokaskin väline.

    Tai sitten ei. Kaikki muistavat Greenpeacen marakatit jossakin bensa-asemalla, vastustamassa biopolttoaineita (saatan muistaa täysin väärin), joita ensin olivat vuosikausia olleen vaatimassa. Lopputulos, väärin sammutettu. Voisko tämä johtua pieleen menneestä vaikuttamisesta? Uusiutuvien energiamuotojen vaatimisen tuoksinnassa kukaan ei muistanut selvittää, tai ehkä ymmärtänytkään, että on sekä hyviä, huonoja että erittäin huonoja uusiutuvia energiamuotoja ja biopolttoaineita. Peräänkuuluttamani fiksu ympäristöjärjestö olisi tiennyt tämän ja alusta asti osannut mökäämisen sijasta esittää asiat siten, että suhteellisuudentaju olisi säilinyt ja asia mennyt perille totuudenmukaisena. Nyt minä muistan enää marakatit häiritsemässä ihmisiä. Pidän sitä esimerkkinä ärsyttävästä ja vähän säälittävästäkin toiminnasta. Ehmä minä en van ymmärrä, ehkä olen liian ikävä ihminen, mutta minulle ei tulisi mieleenkään riehua apinapuvussa julkisella paikalla, sitoa itseäni kiinni mihinkään, kiivetä banderollien kanssa luvattomiin paikkoihin yms. yms.

    Tässä joku päivä sitten luin uudesta biopolttoaineesta uutisen, jonka synnyttämiä reaktioita tietyissä piireissä odotan innolla. Mutta säästän tämän omaksi blogitekstiksi.

    Tykkää

  4. Kielen käyttötavat Austinin mukaan:

    1. Konstatiivinen käyttö (viitataan tosiasioihin)
    – tieteellinen argumentointi
    – retorinen argumentointi
    – tosi / epätosi

    2. Regulatiivinen käyttö (viitataan yleisiin sääntöihin)
    – moraaliväitteet
    – käskyt
    – kiellot
    – oikein / väärin

    3. Ekspressiivinen käyttö (viitataan omiin tunteisiin)
    – runot
    – laulut
    – rukoukset
    – pitää paikkansa / ei pidä paikkaansa

    Austinin mukaan voimme sijoittaa kolmeen eri luokkaan kaikki ne ilmaukset, joita käytämme. Jos viittaamme yhteiseen todellisuuteen eli tosiasioihin, muut voivat empiirisin menetelmin selvittää, pitääkö väitteemme paikkansa. Jos viittaamme yhteisiin sääntöihin tai periaatteisiin, muut voivat arvioida, hyväksyvätkö he samat periaatteet vai eivät. Jos viittaamme omaan sisäiseen todellisuuteemme, kuten tunteisiimme, ajatuksiimme tai mielipiteisiimme, muut eivät voi saada lopullista varmuutta siitä, olemmeko vilpittömiä vai emme. Tieteellinen kielenkäyttö on siis kapea-alaista. Se välttelee kannan ottamista ja tunteiden ilmaisemista, koska näitä ei voida tutkia empiirisin tai kokeellisin menetelmin. Formaaliset tieteet, kuten matematiikka ja logiikka, esittävät konstatiivisia väitteitä, mutta eivät perustu empiirisiin menetelmiin, vaan aksioomiin ja määritelmiin. Tästä syystä jostkut tieteen harjoittajat ovat aivan erityisen mieltyneitä juuri näihin tieteenaloihin, joista on poistettu kaikki epävarmuus. Siis ei induktion ongemaa kuten empiirisissä tieteissä, eikä subjektiivisuuden ongelmaa, kuten yhteiskuntatieteissä, uskonnossa ja taiteessa. Jotkut eksaktien ja formaalisten tieteiden harjoittajat suhtautuvat näihin aloihin melko halveksuen. Darwni oli kuitenkin poikkeus. Hän kertio olevansa huolissaan siitä, miten eksaktien tieteiden harjoittaminen vaikuttaa hänen mielenlaatuunsa. Hänellä ei enää ollut aikaa lukea Shakespeara eikä runoutta kirjoittaessaan Lajien syntyä, mitä hän kovasti harmitteli ja piti jopa haitallisena.

    Tykkää

  5. Mihin kategoriaan kuuluu esim. disinformaation levittäminen? Sehän voi olla tahatonta tai tahallista. Vai tekeekö Austinin jaottelu eroa asiasillön oikeellisuudesta?

    Tykkää

  6. Disinformaation levittäminenhän on väitteiden esittämistä. Jos väitteet ovat tahallisesti vääriä, kyseessä on valehteleminen, muussa tapauksessa pelkkä erehdys.

    Tykkää

  7. Hei Kaj,

    hauskaa, että vaadit asiallisen kuivaa argumentaatiota ja odotat löytäväsi sen uutisista, joita Greenpeacen toiminnasta tehdään. Uutisiin harvoin valikoituu se kuivin sisältö.

    Olisi mielenkiintoista tietää, milloin olemme vaatineet palmuöljyä autojen tankkeihin. Olemme puhuneet ja puhumme edelleen biokaasun ja muiden jäteperäisten liikennepolttoaineiden puolesta ja ajamme aktiivisesti biopolttoaineille tiukkoja kestävyyskriteerejä.

    Edullinen sähkö oli ja on tärkeimpiä argumentteja ydinvoiman puolesta ja siksi on tärkeää tuoda esille sitä, että ei se niin halpaa olekaan. Ydinvoimayhtiöillä on omat keinonsa päästä veronmaksajien ja sähkönkäyttäjien taskuille. Esim. Olkiluoto 3:n tappiot kantavat ranskalaiset ja saksalaiset veronmaksajat, pääoman hintaa laskevat julkiset vientitakuut, kannattavuutta nostaa kymmenillä miljoonilla vuodessa Mankala-yhtiöiden verovapaus jne.

    Vähän kuivempaa tekstiä energiantuotannosta löydät esim. täältä:
    http://www.greenpeace.fi/energiavallankumous/

    Ydinvoimasta mm. täältä:
    http://www.greenpeace.org/finland/fi/ydinvoima/Riskit/miltae-maailmanlaajuinen-ydinvo
    http://www.greenpeace.fi/100000vuotta
    http://www.greenpeace.org/finland/fi/dokumentit/miksiEiYdinvoimaa

    Lauri Myllyvirta
    energiavastaava
    Greenpeace

    —————————————————–
    Vastaus:
    Kiitos! Luen linkkaamasi tekstit läpi ja palaan ehkä asiaan. (Nyt kesällä voi tosin olla muutakin tekemistä kuin maailman parantaminen.)

    Risto Isomäki kirjassaan 34 tapaa estää maapallon ylikuumeneminen, kappaleessa Biopolttoaineet: maailmanlaajuinen näkökulma (sivu 209-) kirjoittaa mm. palmuöljystä kyllä selvästi rakentavampaan sävyyn. Todeten aluksi, että asiat voidaat tehdä hyvin mutta myös huonosti.

    ”Öljypalmut ovat erinomaisia kasviöljyn tuottajia. Ne tarjoavat maaperälle hyvän suojan eroosiota vastaan, ja jos sadosta otetaan talteen pelkkä öljy, viljelmät eivät vaadi voimakasta lannoitusta.”

    Kirjasta saa myös sen käsityksen, että sademetsiä ei raivata, jotta niihin voitaisiin istuttaa öljykasviljelmiä, vaan metsät kaadetaan arvokkaan kovapuun takia, ja paikalle sitten istutetaan palmuviljelmiä, vaikka niitä voitaisiin istuttaa muuallekin. Tässä asiassa olen täysin asiantuntijoiden lausuntojen varassa. Kumpaa siis uskoa? Isomäkeä pidän hyvänä ja luotettavana asiantuntijana näissä asioissa. Kyseistä kirjaa suosittelen kaikille asiasta kiinnostuneille.

    Ydinvoima on sen vastustajien mielestä joskus liian kallista, joskus liian halpaa, ja kuka tai mikä järjestö on mitäkin mieltä menee kyllä helposti sekaisin. Vähemmän päästöjä sillä joka tapauksessa on kuin kilpailijalla kivihiilellä, ja ydinvoima on pitkään ollut ainoa, jolla oikeasti on potentiaalia haastaa fossiiliset. Se ei toki ratkaise ilmastokriisiä, mutta sitä ei ratkaise mikään muukaan yksittäinen ratkaisu. En ymmärrä, miten meillä voisi olla varaa sulkea pois mitään päästötöntä vaihtoehtoa.

    Muistanko aivan väärin, vai oliko se juuri Greenpeace, joka jossain vaiheessa halusi korvata Euroopan ydinvoiman maakaasulla? Erään arvion mukaan (James Lovelock, Gaian kosto, 5.Energian lähteet/Fossiiliset polttoaineet/Maakaasu) maakaasun ilmastovaikutus olisi yhtä suuri kuin kivihiilen.

    Kaj Luukko
    Energiatekniikan insinööri

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s