Vastaus nimimerkille ”Ihan pihalla”

Nimimerki ”Ihan pihalla” esitti kommentissaan kysymyksiä. Koska kommentti oli tuolla höpöhöpö-ketjussa, mutta aihe ihan hyvä, nostan se omaksi kirjoitukseksi.

 


 
 

 

Kun nyt Kaj otit esille tuon Watts Up With That -blogin. Joko luit siellä tänään julkaistun, mielestäni loistavan artikkelin: Consensus climate science: What would Thomas Huxley say?

Niin että mitä tämä 1800-luvun filosofi olisi vastannut niille joiden mielestä ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta vallitsee konsensus:

Luin artikkellin, ja kommentoin nyt lainaamiasi kohtia.

Huxley: Scientific certainty does not exist.
Consensus climate science: The evidence is so overwhelming there’s no need to discuss it any further.

Tieteellistä totuutta EI ole olemassa, on todennäköisyyksiä. IPCC ilmaisee tämän sanomalla, että ilmaston lämpeneminen on hyvin todennäköisesti ihmisen aiheuttama, ja antaa todennäköisyydeksi 90 % tai jotain, en nyt tarkkoja sanamuotoja tai lukuja muista, mutta suunnilleen näin.

”No need to discuss it any further”. Mihinköhän keskusteluun kirjoittaja nyt viittaa? Ilmastonmuutoksen perusteista ei keskustella, ne LASKETAAN. On laadittu ilmakehän ilmiöitä kuvaavat fysiikan yhtälöt, ihan niin kuin Newton aikanaan antoi meille mekaniikan peruslait. Niillä lasketaan, ja tulokset kertovat, miten ilmakehä reagoi mihinkin muutokseen. Sitä on nyt laskettu sata vuotta eikä se oli siitä miksikään muuttunut. Ilmastonmuutoksen perusteet eivät perustu tutkijoiden mielipiteisiin, joista päätetään keskustelemalla. Toki tieteessä keskustellaan, mutta ei aiheesta onko ilmastonmuutos totta vai ei, lämmittävätkö kasvihuonekaasut vai ei. Kyllä näissä perusasioissa vallitsee melkoinen ”konsensus”, jos nyt tieteessä sellaista mihinkään tarvitaan.

Huxley: A strong theory must be “in entire accordance” with the data.
Consensus climate science: Dismiss data (such as the current cooling) that doesn’t fit the theory (the planet should be warming).

Nykyistä lämpenemistrendin oikenemista ei ole kiistetty saati piilotettu. Se näkyy kaikissa julkisestikin saatavilla olevissa mittaustiedoissa. Kehittyneet mallit tuottavat samanlaisia tasaisia ja viileneviä jaksoja trendiin. Todelliset ja simuloidut viilenemiset eivät välttämättä ajallisesti kohtaa, mutta tilastollisesti kyllä. Viimeiset kymmenen vuotta on liian lyhyt aika tehdä pidemmälle meneviä johtopäätöksiä. Yleensä ilmaston tarkastelussa merkittävänä ajanjaksona pidetään 30 vuotta.

Ja sitten tuo ”Dismiss data”. Luuleeko joku ihan oikeasti, että tieteessä noin vain dismissataan dataa? Että saadaan ”halutut, viralliset” tulokset aikaiseksi? Monet väittävän sellaista, ja näyttävät uskovankin siihen. Sellaista nyt ei vain yksinkertaisesti tapahdu. Tieteen tekijätkin ovat vain ihmisiä, ja tietenkin, joku saattaa noin joskus tehdä. Mutta näin kauan kuin ilmastoa on tutkittu, mikään vilppi ei vain yksinkertaisesti voi vuosikymmenestä toiseen onnistua. Ei vain voi.

Huxley:Data not in accord with previous experience should be regarded with suspicion.
Consensus climate science: Ignore previous experience (such as the geological record showing little correlation between carbon dioxide and temperature) if it doesn’t fit the theory.

Hiilidioksidi ei ole lähimainkaan ainoa ilmastoon vaikuttava tekijä. Geologisella aikaskaalalla merkittävään asemaan nousevat mannerlaattojen liikkumiset. Niillä on vaikutusta mm. suuriin merivirtoihin, tuuliin ja vuoristojen muodostumiseen, jotka kaikki vaikuttavat ilmastoon. Mitä geologisia aikasarjoja kirjoittajan mielestä ei ole otettu tarpeeksi huomioon? Olisiko oikea ajanjakso näille vertailuille nykyinen jääkausien ilmasto? Ei liene syytä mennä pidemmälle kuin se pari miljoonaa vuotta, ja tällä ajalla hiilidioksidi kyllä korreloi lämpötilan kanssa. Vaikka hiilidioksidi seuraa lämpötilaa, sen on laskettu olleen ratkaisevassa asemassa esim. ilmaston siirtyessä jääkaudesta interglasiaaliin. Hiilidioksidi on silloin toiminut positiivisena palauteilmiönä.

Geologisessa aikaskaalassa taasen, mannerlaattojen törmäysten synnyttämät vuoristot ovat paljastaneet kiviainesta, joka yhdessä sadeveden kanssa sitoo itseensä hiilidioksidia ilmasta. Kyseessä on kemiallinen reaktio on jota kutsutaan rapautumiseksi. Tästä kirjoittaa mm. Oulun yliopiston geologian laitoksen professori Juha Pekka Lunkka kirjassaan Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneista jääkausiin. Ilmakehästä hiilidioksidia poistanut rapautuminen on aiheuttanut ilmaston jäähtymistä. Tämäkään argumentti ei mielestäni kestä kriittistä tarkastelua.

Niinpä ”Ignore previous experience (such as the geological record showing little correlation between carbon dioxide and temperature) if it doesn’t fit the theory.” , ei taida oikein vastata todellista tapaa toimia tässä asiassa. Tilanne ei ole niin mustavalkoinen, eikä tämäkään argumentti näin ollen mielestäni kestä kriittistä tarkastelua. [Edit 22.4.2009 – 22:25]

Mallintajat sanovat myös, että menneisyydellä ei ole ennustamisessa mitään merkitystä. Ennusteet eivät ole menneen ilmaston ekstrapolointia. Tilannetta voi verrata vaikka pörssikursseihin tai suhdanteisiin, jotka nyt ovat menneet alaspäin. En ole kuullut kenenkään sanovat, että taloudellinen kasvu on nyt lopullisesti päättynyt. Ilmaston lämpenemisestä tätä kuulee sanottavan tämän tästä, vaikka ilmasto ei ole edes juuri jäähtynyt.

Huxley: Theories must be able to predict accurately.
Consensus climate science: Nothing, so far, predicted accurately.

Perusasiat, kuten kasvihuonekaasujen ominaisuudet absorboida infrapunasäteilyn eri aallonpituuksia on mitattu laboratoriossa. Ne tiedetään hyvin tarkasti, ja ne voidaan laskea hyvin tarkasti. Mutta kuten moneen kertaan on todettu, ilmastoon vaikuttaa niin moni muukin asia, eikä kaikki ole laskennassa mukana. Näiden kaikkien tekijöiden summaa ei pystytä tarkasti laskemaan. Argumentti ei mielestäni päde, koska kaikkien ilmiöiden vaikutusta ei tarkasti tunneta, eikä kaikkea lasketa. Palataan ensimmäiseen argumenttiin, totuuteen ja todennäköisyyteen. Oikeastaan mitään ilmiötä ei kyetä ennustamaan täysin tarkasti, koska mitään ei kyetä mittaamaankaan täysin tarkasti. Kaikki mittaustulokset ovat likiarvoja, aina. Kaikki ilmastolaskelmat kuitenkin ennustavat lämpenevää, yksikään ei ennusta viilevää. Jo tämän tarkkuuden pitäisi olla riittävä: Ihmiskunnan toiminta lämmittää ilmastoa. Tämä on myös voitu mittauksin todentaa, mutta sekin usein yritetään kiistää.

Ilmakehässä ja meressä on kaoottisuutta, eli niitä ei voikaan ennustaa kovin hyvin. Tämä näkyy sääennusteissa, joiden tarkkuus huononee nopeasti mitä pidemmälle yritetään ennustaa. Mitenkään, koskaan, ikinä, ei tule olemaan mahdollista ennustaa säätä 50 vuoden päähän. Ilmasto voidaan ennustaa, koska se on tilasto säästä. Voidaan laskea, millaisia keskimäärin ovat kesät 50 vuoden kuluttua, mikä on keskilämpötila ja hajonta, paljonko sataa, mikä on haihdunta jne. Millaisia ääri-ilmiöt ovat.  Jos nyt kesässä on hellepäiviä on keskimäärin n kappaletta, 50 vuoden kuluttua niitä on 3 x n kpl. Tätä tarkkuutta ilmastoennusteet ovat. Eivät eksaktisti tarkkoja, mutta eivät ne väärässä sen takia ole.

Huxley: Extreme claims require extreme proof.
Consensus climate science: If the proof doesn’t exist, fall back on the precautionary principle.

Oleellinen ero monen muun tutkimusalan ja ilmastotutkimuksen välillä on se, että tulevaa ilmastoa ei voi tutkia empiirisesti. Maapalloa ei voida laittaa laboratorioon ja kokeilla, miten sen ilmasto missäkin tilanteessa käyttäytyy. Että jos tämänkaltaisia, empiirisesti tuotettuja todisteita kaivataan, niitä ei ole eikä tule. Taikka tietenkin tulee, jos ei päästöjä leikata. Voidaan palata asiaan sadan tai kahden sadan vuoden kuluttua ja katsoa, kuka oli oikeassa. Onko tämä sitten viisasta? Minusta ei.

Hiukkasfysiikasta löytyy yhtymäkohtia ilmastotutkimukseen: Fyysikot ovat teorioissaan ennustaneet ennestään tuntemattomien hiukkasten olemassa olon. Nekin teoriat perustuvat matematiikkaan, kaavoihin. Teorioiden pohjalta on sitten rakennettu huikean kalliita koelaitteistoja, hiukkaskiihdyttimiä ja -ilmaisimia. Ja eiköhän joka kerta tuo etsitty uusi hiukkanen oli sitten löytynyt.

Tähtitieteestä löytyy yhtymäkohta: Planeetta Neptunus löydettiin laskemalla. Uranuksen radassa todettiin häiriöitä, joiden pääteltiin johtuvan  jostain toisesta, ennestään tuntemattomasta planeetasta. Mittaustulosten perusteella kaksi tähtitieteiliää laskivat toisistaan tietämättä tuntemattoman planeetan paikan. Vuonna 1846, yhden asteen päästä lasketusta paikasta löytyi Neptunus. Ajattele, 1800-luvun alkupuolella on laskettu noin hyvin.  Matemaattiset mallinnukset eivät todellakaan mikään uusi keksintö, eivätkä arvailua.

Nämä yhtymäkohdat esimerkkinä siitä, miten matemaattiset menetelmät toimivat muilla tieteenaloilla, ja miten oikeassa teoriat voivat olla ennen lopullisten todisteiden löytymistä. Miksi ilmastotutkimus eroaisi oleellisesti muista tieteen aloista? Mutta lopullisia ”todisteita” emme tule saamaan, ennen kuin täysimittainen ilmastonmuutos on planeetallamme tapahtunut. Olisiko sittenkin viisaampaa luottaa laskelmiin kuin viis veisata koko asiasta? Minulle vastaus on aivan itsestään selvä: Kyllä.

Skeptikot itse esittävät kaikenlaisia ”teorioita” ilman minkäänlaisia tutkimuksia saati todisteita. Ihan päästä keksittyjä asioita, joihin ehkä itse uskotaankin, mutta jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua.

Auringon aktiivisuuden vaikutus pilvialbedoon on yksi tällainen vahvistamaton teoria. Siitä on kyllä teorioita, jollaisia on  esitetty jo ainakin 1950-luvulla. Tilastollista korrelaatiota menneisyydessä joiltakin ajanjaksoilta löytyy, joiltakin toisilta sitten taas ei. Auringon vaikutusmekanismia muuten kuin suoran säteilyn muodossa ei tunneta, ei ymmärretä, ei ole olemassa tunnettua syy-seuraus-suhdetta, jolle voitaisiin laatia matemaattinen malli yhtälöiden muodossa. Siksi mitkään viime aikoina esitetyt ”aurinkoteoriat” eivät kykene kumoamaan nykyisiä käsityksiä ilmaston lämpenemisestä. Niitä ei voida käyttää simulointiinkaan, koska niitä ei tunneta. Mikään ei myöskään anna aihetta olettaa, että näiden teorioiden mahdollisesti joskus osoittautuessa oikeiksi, ne automaattisesti kumoaisivat kasvihuoneteoriat. Ei, ne täydentäisivät nykyisiä teorioita, mutta eivät eliminoisi kasvihuonekaasujen vaikutuksia.

Huxley: Science doesn’t operate by consensus.
Consensus climate science: Yes, it does.

En oikeasti tiedä, kuka on keksinyt käyttää konsensus-sanaa tässä yhteydessä. Kuten todettu, laskentatulokset osoittavat kasvihuonekaasujen lämmittävän ilmastoa. Tuloksesta voi tietysti olla mitä mieltä hyvänsä, mutta sen kiistäminen edellyttää kyllä jonkin perustavaa laatua olevan virheen löytymistä käytetyistä yhtälöistä. ”Skeptikot” saavat minun puolestani mielihyvin sellaisen löytää, mutta toistaiseksi sitä ole ole tehty. Laskenta pitää, ja havainnot pitävät yhtä laskennan kanssa, huomioiden lukuisat epätarkkuudet ja puutteet, joista jo kirjoitin.

Kun sanoin aiemmassa kommentissani, että parasta antia Watts Up With Thatissa ovat kommentit, joiden joukossa on usein todellisia helmiä. Niin nytkin. Artikkelin alussa sanotaan, että Thomas Huxley taisteli voimakkaasti Darwinin teorioiden puolesta:

He is perhaps best-known as “Darwin’s bulldog”-no one did more to fight for Darwin’s theory of natural selection in the face of theological opposition-but he also almost single-handedly introduced science into the British school curriculum at all levels.

Artikkelissa siis käsitellään konsensuksen käsitettä tieteessä. Ja katso 16.4.2009 jätettyä kommenttia:

G Alston (23:01:34) :
The function of Darwin’s Bulldog was to make evolution a consensus opinion.

Siinä se, todellinen helmi. Se aukenee jos on auetakseen. Darwin edusti tiedettä, kirkko tässä tapauksessa huuhaata. Nyt, ilmastonmuutosteoriaa edustaa tiede, ja huuhaata kaikki se juupas-eipäs-keskustelu mitä netissä liikkuu. Sellainen ”blogiskeptismi” ei kykene haastamaan tiedettä. Se on yksinkertaisesti huuhaata ja sillä hyvä. Inkvisitio ei kyennyt kumoamaan Galilein teoriaa, koska Galilei edusti tiedettä, inkvisitio huuhaata. Tiede voittaa lopulta aina.

(Pitäisi ehkä sanoa pseudotiede eikä huuhaa, jotenkin huuhaa kuulostaa hauskemmalta)

Tieteen saa kyllä haastaa kuka tahansa. Esittämällä omia teorioita ja tutkimuksia, hankkimalla niille hyväksyntää ja yrittämällä saada ne julkaistuksi tieteellisissä julkaisuissa. Tämä ei tietääkseni ole onnistunut yhdeltäkään netissä ”skeptismiä” harrastava. Skeptismiin ei riitä kieltäminen, eikä olettamuksien esittäminen. Jos parempaan ei pysty, niin sitten se on huuhaata.

Jotain pitäisi kertoa sekin, että kaltaiseni harrastaja pysyy kumoamaan kaikki artikkelista lainaamasi argumentit. Joku toinen voisi tehdä sen varmaan vielä paremmin, mutta silti.

Loppujen lopuksi, me emme voi mitenkään tietää, mitä joku menneisyyden henkilö oikeasti olisi sanonut jostakin asiasta. Thomas Huxleyllä ei ollut aavistustakaan tämän päivän mittaus- ja laskentamenetelmistä. Tiettävästi hän oli myös John Tyndallin hyvä ystävä. Tyndall teki uraauurtavaa tutkimusta määrittämällä mm. vesihöyryn ja hiilidioksidin infrapunasäteilyä absorboivan ominaisuuden. Mitä  Huxley olisi sanonut siitä, että jotkut tulevaisuuden henkilöt eivöt luota hänen muttauksiin, koska ilmastonmuutos on heidän mielestään jokin poliittinen salajuoni?

Kriittiseen lukemiseen kuuluu myös artikkelin kirjoittajan taustojen selvittäminen. Sen tehtävän jätän nyt jollekin toiselle.

Jos ”Ihan pihalla” luit tämän kirjoituksen ajatuksen kanssa läpi, saat ehkä käsityksen tavastani ajatella asioita. Tiedän, että blogia seuraa useampikin alan ammattilainen. Saa vapaasti kommentoida ja oikaista, jos syyllistyn virheisiin tai tyhmyyksiin.

13 thoughts on “Vastaus nimimerkille ”Ihan pihalla”

  1. Kiitos vaivannäöstäsi Kaj, Täytyy paneutua ajatuksiisi paremmalla ajalla.

    Tuo kommenttien ”helmi”, G Alston: ”The function of Darwin’s Bulldog was to make evolution a consensus opinion”, ei kuulosta Huxleyn tavalta ajatella, löydätkö asiasta lisätietoa?

    Huxley: ”Skepticism is the highest duty and blind faith the one unpardonable sin.”

    Jatketaan tutkiskelua…

    Tykkää

  2. Moi,
    ja terveisia EGU (European Geosciences Union General Assembly) – kokouksesta. (Pahoittelen skandien puutetta, nappis on jenkkilainen.) Taalla oli toissapaivana mielenkiintoiselta ja lupaavalta vaikuttanut sessio (”Great Debate”) jossa oli tarkoitus vaitella auringon aktiivisuuden vaikutuksesta ilmastoon. Valitettavasti alustusesitelmat veivat kautannossa kaiken vaittelyyn varatun ajan, janama esitelmat olivat kaiken lisaksi aika sekavia, keskittyen lahinna erillaisten melko mielikuvituksellisten korrelaatioiden esittelyyn. (Sarjassa ”anna minulle nelja parametria niin piirran elefantin, ja viidennella saan sen heiluttamaan hantaansa”. Sopivia aikaviiveita ja ”phase change” – argumentteja kayttaen kun saa melkein minka tahansa korreloitua minka tahansa kanssa.) Ainoa varsinainen esitetty ”mekanismi” liittyi millisekunnin suuruusluokan muutoksiin maapallon pyorimisnopeudessa, joiden vaitettiin muuttavan valtameren kiertoliikkeita ja siten ilmasto. Mene ja tieda, sinansa mielenkiintoinen ja hauska hypoteesi, mutta mitaan energiatasetta tai -budjettia (tai edes suuruusluokka-arviota siita) nailla tyypeilla ei kylla ollut esittaa… Suurin osa kuulijoista poistuikin turhautuneina kesken session. Saali sinansa etta aurinko-ilmastotutkimus on niin pitkalti muutamien hoperoiden tyyppien leimaamaa, aihe on kuitenkin varsin mielenkiintoinen ja tarkea.

    Esitat kirjoituksessasi etta auringon aktiivisuuden ja albedon kytkokselle ei ole esitetty mekanismia. Ymmarran kylla mita ajat takaa, mutta onhan niita mekanismeja esitetty useampiakin, esimerkiksi kosminen sateily – ioni-indusoitu nukleaatio (IIN) – pilvisyys – linkki. Toinen asia on sitten se, etta nama mekanismit, silta osin kun ne on pystytty kvantifioimaan, on todettu merkitykseltaan melko pieniksi. (Tuon kosminen saitely – IIN – pilvisyys – linkin osalta kahdesta syysta: a)IIN aiheuttaa vain pienen osan alailmakehan hiukkasmuodostuksesta (nukleaatiosta), ja b)nukleaatio on vain yksi tekija pilvien muodostuksessa, erilaisten kasvuprosessien seka hiukkasten primaarilahteiden naytellessa huomattavasti suurempaa osaa.) Toki sitten loytyy paljon spekulatiivisia mekanismeja joita ei ole viela pystytty kvantifioimaan, ja ainahan voidaan suuren filosofin D. Rumsfeldin hengessa vedota ”tuntemattomiin tuntemattomiin” tekijoihin. Niinkuin usein tehdaankin naissa keskusteluissa…:-/

    Tykkää

  3. ”Rapautumalla ilmakehästä poistunut hiilidioksidi on aiheuttanut ilmaston jäähtymistä. Tämäkään argumentti ei mielestäni kestä kriittistä tarkastelua.”

    Kuis niin ei? Minusta se on ihan vakavasti otettava kanta muiden joukossa (jos ymmärsin oikein, ettet tuohon rapautumisjuttuun usko). Jos oikein käsitin summauksesi, niin sinusta tektonisessa aikaskaalassa tapahtuvia ilmaston muutoksia ajavat mannerten muodot / sijainnit, merivirrat jne. ja ilmakehän hiilidioksidi toimii ainoastaan palauteilmiönä. Minusta taasen on varsin uskottavaa, että tektonisessa aikaskaalassa toisaalta vuorijonojen syntyminen ja rapautuminen poistaa hiilidioksidia ilmakehästä, toisaalta merien sedimentteihin sitoutunutta hiilidioksidia pääsee vulkanismin kautta takaisin ilmakehään siellä missä merellinen laatta painuu toisen alle. Hiilidioksidipitoisuuksien vaihtelu tätä kautta vaikuttanee ilmastoon kyllä, vaikka toisaalta toisenlaisissa sykleissä lämpötila voi mennä hiilidioksidin edellä ja hiilidioksidipitoisuus vastata lämpötilan muutokseen.

    Tai sitten olen ymmärtänyt jotain väärin, mikä ei tavatonta olisikaan.🙂

    Tykkää

  4. Pauilalle:
    Ymmärsit aivan oikein, mutta et niin kuin olin tarkoittanut, kirjoitin huonosti. Omalle tekstilleen tulee sokeaksi, enkä huomannut tuota sudenkuoppaa. Muutin kohtaa vähän, kiitoksia oikaisusta.

    Rapautumista en kiistä. Idea on siis se, että kymmeniä ja satoja miljoonia vuosia sitten tapahtuneet ilmastonmuutokset eivät ehkä olekaan johtuneet hiilidioksidista, aivan niin suoraviivaisesti ainakaan kuin kommentoitu argumentti antaa ymmärtää. Merivirtojen muutokset ja Milankovitchin syklit voivat yksinään aiheuttaa kaikenlaista mikä rikkoo korrelaation hiilidioksidin ja globaalilämpötilan välillä. Tästä ei seuraa, että hiilidioksidin määrään perustuva laskenta olisi jotekin väärää, niin kuin kommentoitu lausahdus väittää.

    Theolle:
    Kiitoksia terveisistä!

    ”Auringon aktiivisuuden vaikutus pilvialbedoon on yksi tällainen vahvistamaton teoria. Siitä on kyllä teorioita, jollaisia on esitetty jo ainakin 1950-luvulla. ”

    Tätä ajoin siis takaa. Onko esitetty muita vaikutusmekanismeja kuin nämä Svensmarkin tunnetuksi tekemät systeemit, joita ei vielä ole käsittääkseni vahvistettu? Jos kokonaissäteilyn muutokset on mitattu oikein, ja muutosten vaikutus laskettu oikein, tarvitaan jotain paljon suurempaa selittämään joidenkin tahojen Auringon syyksi väittämä viimeisten vuosikymmenien lömpeneminen, eikö niin?

    Tykkää

  5. Moi,
    tuolla tavalla kirjoitettuna (”vahvistamaton teoria”) olen samaa mieltä. Oletinkin että ajoit takaa jotain tällaista.

    Onhan niitä muitakin mekanismeja jolla auringon aktiivisuus voisi periaateessa vaikuttaa albedoon (siis kokonaissäteilyn lisäksi) esitetty vaikka millä mitalla. Albedonmuutokset liittyvät (kuten tiedät) tässä yhteydessä lähinnä pilvisyyteen, ja pilvisyys taas on sen verran hankala tekijä että sen voi (käsiä heilutellen) väittää riippuvan melkein mistä vaan. Kosmisen säteilyn lisäksi siis esim. auringon UV-säteilyintensiteetistä (joka muistaakseeni vaihtelee jonkin verran enemmän kuin kokonaissäteilyintensiteetti), ilmakehän eri kerrosten välisestä sähköisestä potentiaalista (tätä tunnen aika huonosti, mutta siinäkin on kai jotain vaihteluja), edellämainitusta maapallon pyörimisnopeudesta (jossa on myös pieniä vaihteluja), yms yms… Kyllähän pätevä ilmakehäfyysikko keksii vaikka kymmenen hypoteesia ennen aamiaista; vahvistaminen, todeksi osoittaminen ja ennen kaikkea kvantifioiminen on sitten vähän hankalampi juttu.

    Kaikille näille on yhteistä se että jonkinlainen vaikutus saattaa periaatteessa olla olemassa (UV-tapauksessa esim. ilmakemian ja siten tiivistymiskelpoisten yhdisteiden tuottonopeuden kautta), mutta sitä joko ei ole pystytty kvantifioimaan, tai se on (alustavasti) osoitettu varsin pieneksi. Eli joo, olet oikeassa että tarvittaisiin jotain nykyisin tunnettuja (tai arvioituja) energiatasetermejä huomattavan paljon suurempaa tekijää jos kaikki halutaan selittää auringolla.

    Tykkää

  6. [i]”Ei liene syytä mennä pidemmälle kuin se pari miljoonaa vuotta, ja tällä ajalla hiilidioksidi kyllä korreloi lämpötilan kanssa.”[/i]

    Hansen et al. (2008) menevät 65 miljoonaa vuotta menneisyyteen, ja korrelaatio säilyy. Kuvassa 2 näkyy melko havainnollisesti, mikä oleellinen ero on historiallisella ja tämän päivän ilmastolla.
    http://www.biochar-international.org/images/2008_Hansen_etal.pdf

    Vielä tuosta väitteestä, että geologisia aikasarjoja ei muka ole otettu huomioon; niitähän ei pelkästään ole otettu huomioon, vaan niistä nimenomaan otetaan oppia. Esimerkiksi juuri tässä mainitsemassani Hansen et al. (2008) tutkimuksessa määritetään arvo ilmastoherkkyydelle (joka kertoo paljonko ilmasto lämpenee hiilidioksidin vaikutuksesta) historiallisista ilmastonmuutoksista. Lisäksi in todettava, että tämä(kin) asia selviää erittäin helposti ja yksinkertaisesti etsimällä tietoa Internetistä. Täytyy vain ihmetellä, että tälläisiä helposti vääräksi todistettavia väitteitä yleensäkin esitetään.

    [i]”Consensus climate science: Nothing, so far, predicted accurately.”[/i]

    Täällä on mainittu joitakin oikein ennustettuja asioita:
    http://www.skepticalscience.com/weather-forecasts-vs-climate-models-predictions.htm

    Tykkää

  7. Pikakommenttina vielä tähän aurinkojuttuun: juuri meneillään olevassa esitelmässä (siis täällä EGUssa) kerrottiin että ilmakehän veden kierron (haihtuminen, latentti lämmön vuo, jne.) herkkyys auringon kokonaissäteilymuutoksille on ilmeisesti jonkin verran suurempi kuin sen herkkyys IR-säteilypakotteille, siis jos molemmat esitetään yksiköissä W/m2. (Herkkyyserojen suuruusluokka ilmeiseti joitakin kymmeniä prosentteja. Ei ole mun alaa joten ei ole harmainta aavistusta onko tämä järkevä väite vai ei.) Eli periaatteessa (jos tämä pitää paikkansa) auringon kokonaissäteilymuutostenkin voisi ajatella vaikuttavan vaikkapa pilvisyyteen vähän enemmän kuin mitä pelkästä W/m2 pakotteesta voisi päätellä. Mutta toki tästä(kin) uupuu vielä noin kertaluokka ennenkuin päästään khk-pakotteen tasolle.

    Tykkää

  8. Kiitos loistavasta kirjoituksesta. Herättää varmasti keskustelua, toivottavasti asiallisena pysyvää sellaista.

    Tykkää

  9. Hansen et al. (2008) menevät 65 miljoonaa vuotta menneisyyteen, ja korrelaatio säilyy. Kuvassa 2 näkyy melko havainnollisesti, mikä oleellinen ero on historiallisella ja tämän päivän ilmastolla. http://www.biochar-international.org/images/2008_Hansen_etal.pdf

    Tuo Hansenin paperi minun on pitänyt lukea ihan sanasta sanaan, en ole vielä ehtinyt. Kuvasta 2 tosiaan nähdään hyvin, mistä on kysymys.

    Muunkinlaisia ”korrelaatioita” olen nähnyt, kuten täällä:

    http://csccc.fcpp.org/answer.php?csanswer_id=16&abc=yes

    En tiedä onko kuva totta vai ei, mutta vaikka olisikin, useiden satojen miljoonien vuosien aikana on niin moni asia muuttunut, että kuinka mielekästä niitä on ottaa esille keskusteltaessa tämän päivän ilmastonmuutoksesta?

    Denialistien lempilausahdukseen ”Ilmasto on muuttunut aina ennekin”, pitäisi heti esittää pari tarkentavaa kysymystä.

    Mitä lausahdus todistaa:

    a) Ihminen ei voi vaikuttaa ilmastoon.
    b) Muutos ei haittaa mitään.
    c) Lausahduksen esittäjä ei tiedä mistä puhuu.

    Tykkää

  10. (Löytyykö jostain ohjeet näiden kommenttien ulkoasun formatointiin, lainauksiin ym. liittyen?)

    Kaj Luukko sanoi:
    ”Muunkinlaisia “korrelaatioita” olen nähnyt, kuten täällä:

    http://csccc.fcpp.org/answer.php?csanswer_id=16&abc=yes

    En tiedä onko kuva totta vai ei,…”

    Ari vastaa:
    Tuossa kuvaajassa on verrattu keskenään hiilidioksidipitoisuutta ja globaalia lämpötilaa. Ensinnäkin kannattaa huomioida, että tämä on denialistien tekaisema kuvaaja (on esitetty ainakin Lordi Moncktonin ”paperissa”, http://www.aps.org/units/fps/newsletters/200807/monckton.cfm – Deltoidin blogissa on juttua tästä, kts. erityisesti kommentti #36, joka käsittelee ko. kuvaajaa, http://scienceblogs.com/deltoid/2008/07/moncktons_triple_counting.php), eikä siis esimerkiksi ole vertaisarvioitu. Hiilidioksidipitoisuus on peräisin paperista Berner & Kothavala (2001), joka on ihan aito tutkimus asiasta (ja näemmä tärkeä sellainen, sillä on satoja viittauksia; linkki paperiin alla). Huomionarvoista on se, että hiilidioksidipitoisuus on saatu ilmastomallin tuloksena, eli se ei ole havaittu pitoisuus. Wikipedia antaa kuvaajan (http://en.wikipedia.org/wiki/File:Phanerozoic_Carbon_Dioxide.png), jossa vertaillaan havaintoja (sininen viiva) ja malleja ja mukana on myös Bernerin GEOCARB III (oranssi viiva). Huomataan, että vaikka mallin tulokset noin ylimalkaisesti seuraavat havaintoja, niin yksittäiset muutokset ovat hyvinkin poikkeavia toisistaan.

    Lämpötilakuvaaja on otettu Christopher Scotesen sivustosta (linkki alla), joka sekin tuntuu perustuvan täysin asianmukaiseen tutkimukseen asiasta, ainakin Scotesella tuntuu olevan paljon julkaisuja asiasta. Kannattaa katsoa kuinka tuo lämpötilakäyrä on muodostettu. Se on rekonstruktio, ja näyttäisi olevan vieläpä erittäin karkea sellainen:

    ”We can determine the past climate of the Earth by mapping the distribution of ancient coals, desert deposits, tropical soils, salt deposits, glacial material, as well as the distribution of plants and animals that are sensitive to climate, such as alligators, palm trees & mangrove swamps.”

    Eli, kyseinen kuvaaja on saatu aikaan länttäämällä ilmastomallin ajotulos ja karkea rekonstruktio päällekkäin. Ainakaan minä en ole yllättynyt, että niiden tulokset eivät natsaa keskenään.

    Berner & Kothavala (2001):
    http://www.geocraft.com/WVFossils/Reference_Docs/Geocarb_III-Berner.pdf

    PALEOMAP Project – Christopher R. Scotese
    http://www.scotese.com/climate.htm

    Kaj Luukko sanoi:
    ”Denialistien lempilausahdukseen “Ilmasto on muuttunut aina ennekin”, pitäisi heti esittää pari tarkentavaa kysymystä.

    Mitä lausahdus todistaa:

    a) Ihminen ei voi vaikuttaa ilmastoon.
    b) Muutos ei haittaa mitään.
    c) Lausahduksen esittäjä ei tiedä mistä puhuu.”

    Ari vastaa:
    d) Lausahduksen esittäjä tietää mistä puhuu, mutta haluaa kylvää epäilyksen siemeniä.
    e) Lausahduksen esittäjä vain toistaa jossain denialistiblogissa esitettyä lausahdusta.

    Kohta e on oman kokemukseni mukaan erittäin yleinen tilanne.

    Tykkää

  11. ”Muunkinlaisia “korrelaatioita” olen nähnyt, kuten täällä:

    http://csccc.fcpp.org/answer.php?csanswer_id=16&abc=yes

    En tiedä onko kuva totta vai ei, mutta vaikka olisikin, useiden satojen miljoonien vuosien aikana on niin moni asia muuttunut, että kuinka mielekästä niitä on ottaa esille keskusteltaessa tämän päivän ilmastonmuutoksesta?”

    Kuvan oikeallisuudesta en osaa sanoa, mutta pari asiaa siitä pistää aika voimakkaasti silmään.

    Ensinnäkin, kuvaaja katkeaa 600 miljoonan vuoden kohdalla, eli hyvin pian sen jälkeen kun cryogenia-kausi, kylmin aika koko maapallon tunnetun historian aikana, loppui. Tähän aikaan nimeomaan sijoittuvat spekulaatiot lumipallomaasta.

    Toiseksi, tietääkseni ainoa edes puoliksi uskottava selitys hypoteettisen lumipallomaan sulamiselle on tulivuorten vuosimiljoonien kuluessa ilmakehään puskema superkasvihuoneilmiö. Tässä valossa käyrän alkupäässä olevat jopa 7000ppm pitoisuudet vaikuttavat ainakin jossain määrin uskottavilta.

    Kukahan osaisi laskea kuinka paljon hiilidioksidia maankaltainen jääplaneetta lähes 0.9:n albedolla vaatisi lämmetäkseen?

    Tykkää

  12. Pakko lisätä vielä tämä hatariin muistikuviin perustuva spekulaatio:

    Katselin taannoin MIT:n ”Introduction to biology”-luentoja. Biokemia-osuudessa mainittiin, että happiaineevaihdunnan kehittyminen paransi huomattavasti eliöiden energiantuotantomahdollisuuksia. Tämä ominaisuus kuitenkin kehittyi vasta joskus ennen kambrikauden eliöräjähdystä.

    Happea ei ole ollut aina ilmakehässä, se on kasvien fotosynteesin tulos. Kasvien fotosynteesille tuollainen 7000ppm hiilidioksidipitoisuus olisi ollut varsin suotuisaa. Koska kuitenkin happiaineenvaihdunta kehittyi eliöille vasta näin myöhään, olisi luonnollista olettaa, että tätä aiemmin ilmakehän lämpöä säätelevä tekijä on ollut jokin muu. Siinä mielessä minkään yksittäisen tekijän suora vertaileminen nykyhetkeen ei ole mielekästä. Takaisinkytkennät ovat olleet totaalisen erilaisia.

    Tykkää

  13. Kiitos hyvistä kommenteista! Lumipallomaan sulamiseen vaikuttavat tulivuoret oletettavsti myös likaamalla lumen tuhkallaan?

    Arin kommentissa tuli taas paljon lukemisen arvoista lädettä.

    Kommenttien ulkoasua voi muokata joillakin tavallisilla html- tägeillä.

    Lihavointi – (strong)Tekstiä(/strong)
    Lursivointi – (em)Tekstiä(/em)
    Lainaus- (blockquote)Tekstiä(/blockquote)
    Kuva – (img src=”Kuvan URL”)

    Kaarisulkeiden tilalle väkäset:

    Tylsää kommentoinnissa on se, että esikatselu puuttuu.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s