Polttava kysymys, osa 1.

porthania_3
Polttava kysymys on kampanja, jonka päämääränä on saada ilmastolaki Suomeen ja kuuteentoista muuhun Euroopan maahan sekä Japaniin. Englannissa laki on jo voimassa. Toteutuessaan laki vaatisi viiden prosentin vuosittaisen päästövähennyksen. Excelillä laskettu käyrä näyttää havainnollisesti, miten 5% vuosittainen alenema pidemmällä aikavälillä vaikuttaa. Lähtökohdaksi mallissa on otettu uosi 2010 jolloin päästöt ovat 100 %.

paastovahennys_5p1

Vuoteen 2020 mennessä vähennystä tapahtuisi 40 %, vuoteen 2050 mennessä 87 % ja vuoteen 2100 mennessä 99 %. Luvut ovat jokseenkin linjassa IPPC:n esittämien vaatimusten kanssa, jotta globaalilämpötilan nousu saataisiin pysymään alle kahden asteen.

Torstaina 12.2.2009 oli Porthanian salissa 3 yleisötilaisuus, jossa kansanedustajat Paavo Arhinmäki, Heidi Hautala, Susanna Huovinen, Sanna Lauslahti, Päivi Lipponen ja Kimmo Tiilikainen olivat kertomassa omia näkemyksiään ja ajatuksiaan asiasta. Myös yleisöllä oli mahdollisuus esittää kansanedustajille kysymyksiä.

Sali oli tupaten täynnä, ja osa yleisöstä jouduttiin jättämään oven ulkopuolelle. Varattu aika 1½ tuntia loppui auttamatta kesken. Yleisöllä olisi riittänyt vielä kysymyksiä eikä kukaan näyttänyt pitkästyneeltä.

Haluan tässä vaiheessa kiittää tilaisuuden järjestäjiä sekä mukana olleita kansanedustajia. On hyvä, että tällaisia tilaisuuksia järjestetään. Mutta seuraavalla kerralla, isompi sali ja enemmän aikaa. Jooko?

Tilaisuus aloitettiin katsomalla tämä elokuva:


 
Maailman politiikan ja liike-elämän reagointi ilmastonmuutokseen näyttää juuri niin typerältä kuin elokuvan pukumies, ei voisi tuon havainnollisemmin kuvata.

Tilaisuudessa jaettiin kortteja, joita sai täyttää ja jättää toimitettavaksi haluamalleen kansanedustajille. Näin oli mahdollista ilmaista tahtonsa ilmastolain puolesta.

Minulle tuli mieleen kysymyksiä, joita en ehtinyt tilaisuudessa esittää. Siksi kirjoitan niitä tähän ja muutamaan seuraavaan postaukseen.

Jäin miettimään ilmastolain mielekkyyttä. Meillä on Kioton sopimus, EU:n ilmastotavoitteet ja päästökauppa. On kansallisia tavoitteita, esimerkiksi Helsingin kaupungin energiapoliittinen selonteko vuoteen 2020. Ja sitten mahdollisesti ilmastolaki.

  • Onko päällekkäisiä ohjauskeinoja liikaa, alkaako tehokkuus kärsiä?
  • Miten ilmastolaki toimeenpantaisiin?
  • Keneen se kohdistuu, kuka lähtee syytetyn penkille, jos lain asettamissa tavoitteissa ei pysytä?
  • Miten menetellään, jos joku vuosi ei tule ollenkaan vähennyksiä, mutta käynnissä on projekteja, joiden tiedetään seuraavana vuonna tuottavan kymmenen prosentin vähennykset.

Onko tällainen yhteisöllinen laki sittenkin liian helppo jättää huomiotta? Meillä on esimerkkejä kunnallispolitiikasta, jossa lain asettamia vaatimuksia esim. terveydenhoidon hoitojonojen lyhentämisistä ei ole saatu toteutettua.

Näihin kaipaan vastausta. En tiedä, onko ilmastolaki paras ratkaisu. Lähetin silti lyhyen epäröinnin jälkeen oman vetoomuskorttini kansanedustajalle. Haluan sillä tavalla osoittaa toiveeni, tai oikeammin vaatimukseni, että todellisia päästövähennyksiä saadaan aikaiseksi.

Voit lähettää oman vetoomuksesi kansanedustajalle kampanjan kotisivulla osoitteessa:

http://www.polttavakysymys.fi/

Sarjan muut artikkelit:

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s