Ovatko Australian maastopalot ilmastonmuutoksen syytä?

Australiaa riivaavat pahin kuivuus, helle ja maastopalojen sarja ikinä. Kuolonuhreja on yli 200. Useasta uutisesta olemme saaneet lukea tilanteen johtuvan ilmastonmuutoksesta, mutta onko se totta? Maastopalojen etenemistä jouduttavat kuivuus ja helle, joita ilmastonmuutoksen tiedetään aiheuttavan, joten miksipä ei?

bushfires-feb-7-580x386

Australian maastopaloja satelliitista nähtynä. Kuva NASA Goddard Space Flight.

Hallituksen mukaan on selvää, että helleaallon syynä on maapallon ilmaston lämpeneminen.

”Historian 11 kuuminta vuotta osuvat menneiden 12 vuoden joukkoon. Etenkin Australian eteläosassa sadetta on vähemmän”, ilmastoministeri Penny Wong sanoi.

”Juuri näin [ilmasto]tieteilijät ennustivat tapahtuvan”, Wong sanoi. Korkeimmat hellelukemat mitattiin torstaina etelän neljässä kaupungissa. Varjossa oli 46 astetta lämmintä.

Otetaan joku arkisempi esimerkki. Heitetään nopalla kymmenen kertaa, saadaan silmälukujen keskiarvoksi todennäköisesti lähelle 3,5. Mutta ei välttämättä, voidaan saada jotain muutakin, 3 tai 4, tai 5. Sitten tehdään noppaan ilmastonmuutos; piirretään ykkösen viereen toinen silmä. Nopalla ei voi nyt saada ykköstä lainkaan. Heitetään taas kymmenen kertaa, jolloin keskiarvoksi saadaan todennäköisemmin yli 3,5 kuin alle. Mutta koska tavallisellakin nopalla voi saada keskiarvoksi yli 3,5, emme voi tietää johtuuko nelosen keskiarvo nopan ”virittämisestä” vai ei. Todennäköisesti johtuu, mutta ei välttämättä. 

Tilastollisesti asia on kuitenkin selvä. Osoituksena tästä Exelillä tehty demonstraatio, jossa nopalla on heitetty 50 kymmenen heiton sarjaa ja laskettu sarjojen keskiarvo. Ensin on käytetty tavallista noppaa. Sitten sellaista, jossa ykkösen tilalla on kakkonen. Kaaviossa on kymmenen heiton sarjojen tulokset, ja 50 heitetyn sarjan keskiarvoa kaaviossa kuvastaa suora trendiviiva. 

090213_nopat

Huomataan, että

  • samanlaista muotoa ja satunnaisvaihtelua esiintyy molemmissa käyrissä
  • ”lämpimämpi” käyrä ei koko ajan kulje ”kylmemmän” yläpuolella
  • piikkejä ylös ja alas esiintyy molemmissa
  • tilastollista muuttumista ei voida päätellä vertaamalla vain muutamaa vuotta keskenään

Oleellinen asia tässä on muutos pitkän aikavälin keskiarvossa, jonka suhteen ei ole epäselvyyttä. 

Ilmasto on tilasto, ja ilmastonmuutos on tilastollinen muutos. Siksi yksittäisen vuoden poikkeavaa säätä ei voi varmuudella sanoa johtuvan ilmastonmuutoksesta. Poikkeuksellisia säitä on ollut ennenkin, joskin ilmastonmuutoksen edetessä niiden todennäköisyys lisääntyy, koska korkeimmat huiput ovat yhä korkeampia. 

Jos seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana Australiassa on selvästi enemmän helteitä ja maastopaloja kuin edellisen kolmenkymmenen vuoden aikana, silloin poikkeuksellisten sääilmiöiden yleistymisen voidaan sanoa johtuvan ilmastonmuutoksesta, mutta yksittäisten vuosien säistä sitä ei voida sanoa. Media ja poliitikot syyllistyvät tähän toistuvasti.

Se on tietenkin totta, että nyt koetut poikkeukselliset säät yleistyvät ilmaston muuttuessa, kuten Australian ilmastoministeri yllä toteaa.

Vähemmälle huomiolle on jäänyt Kiinan kuivuus. Osissa Kiinaa on koettu pahin kuivuusjakso viiteenkymmeneen vuoteen. Sadetta ei ole saatu yli sataan vuorokauteen. 

Kiinan viimetalviset rankat lumikelit muistamme vielä hyvin. Samoin äskettäiset lumisateet Englannissa, ja muutama päivä sitten Ranskassa.

Kaikki nämä poikkeuksellisen voimakkaat sääilmiöt ovat esimerkkejä siitä, millaiseksi ilmasto on muuttumassa. Ilmastonmuutos on meneillään. Se ei ole edennyt vielä kovin pitkälle, globaalilämpötila on noussut vasta alle asteen. Jos pahimmat skenaariot toteutuvat, lämpeneminen voi kymmenkertaistua tämän vuosisadan loppuun mennessä. Millaisia säitä maailmassa silloin koetaan, jos jo nykyinen ilmasto muodostaa edellä kuvatun kaltaisia säätiloja?

Australiassa on nyt ollut 47 astetta lämmintä. Mallilaskelmat ennustavat, että Keski-Euroopassa voi tämän vuosisadan loppupuolella esiintyä 50 asteen lämpötiloja. Hyvin todennäköisesti Euroopan puoleinen Välimeren rannikko tulee aavikoitumaan, kun Saharan kuiva aavikkoilmasto siirtyy pohjoisemmaksi, eikä Etelä-Suomen talvessa ole enää pakasta kuin parin päivän ajan.

Australian tilanne on kaikessa traagisuudessan hyvä esimerkki siitä, mihin suuntaan Maa on muuttumassa.

 

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ankara+helleaalto+koettelee+Australiaa/1135243136627

http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2009/02/ilmastonmuutoksen_liioittelu_suuri_ongelma_543504.html?origin=rss

http://www.uusisuomi.fi/ymparisto/49507-australian-helvetti-”vasta-alkua”

http://www.universetoday.com/2009/02/08/satellite-images-of-2009-australian-bushfires/

http://climateprogress.org/2008/10/10/drought-in-southern-australia-declared-worst-on-record/

http://www.cnn.com/2009/WORLD/asiapcf/02/06/china.drought.half.century/

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Paloista+selvinneet+pääsivät+katsomaan+kotejaan+Australiassa/1135243459918

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Britannian+lumimyräkkä+sulkenut+6+000+koulua/1135243217511

http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Kiina+julisti+sodan+lumimyrskyille/1135233672266?ref=rss

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s