Ruoki lamaa!

Talousjärjestelmään liittyy niin paljon satunnaisuutta, kaoottisuutta sekä tietoisia ja tiedostamattomia valintoja, että talouden kehitystä on mahdotonta tarkasti ennustaa. Välillä menee hyvin ja välillä huonosti. Nyt menee huonosti, tai vähemmän hyvin, riippuu keneltä kysytään.

Talousennusteet voivat olla itseään toteuttavia erilaisten psykologisten mekanismien kautta. Jos jonkun osakkeen arvon ennustetaan lähitulevaisuudessa romahtavan, niitä aletaan romahduksen pelossa myymään sillä seurauksella, että osakkeen arvo oikeasti romahtaa. Jos puhutaan lamasta, se vaikuttaa ihmisten valintoihin, jolloin rahankäytön vähentyminen edesauttaa laman kehittymistä. Sinänsä ihan loogista. Tietyt syyt aiheuttavat tiettyjä seurauksia. Kuinka suuri osa lamasta johtuu puhtaasti talouden lainalaisuuksista, kuinka paljon kaoottisuudesta ja edellä kuvatun kaltaisista psykologisista ilmiöistä, sen haluaisin tietää.

Tietyllä tavalla talouden kehitys muistuttaa hyvin paljon säätä ja ilmastoa. Aivan lähitulevaisuuden talousennusteet vastaavat sääennusteita. Ne ovat aika luotettavia, tosin luotettavuuteen vaikuttaa molemmissa ennustushetken tilanne. Joissakin tilanteissa voidaan tehdä pitkiäkin ennusteita tarkasti, toisissa taas lyhytkin ennuste voi olla mahdoton.

Taloudessa tiedetään olevan nousu- ja laskukausia. Niin on aina ollut, ja tullee olemaan jatkossakin. Niin myös ilmastossa, välillä lämpenee nopeasti, välillä hitaammin, ja välillä viilenee. Jos taloutta tarkastellaan riittävän pitkällä aikavälillä, joka ylettyy nousu- ja laskukauden syklisyyden yli, trendi on kasvava. Ja jos ilmaston lämpenemisestä tarkastellaan erilaisten syklisten ilmiöiden yli, trendi on myös tätä nykyä lämpenevä. Lamassa kukaan ei väitä, että suhdanteet olisivat kääntyneet pysyvästi laskusuuntaisiksi, eikä ilmaston lämpenemisen tilapäinen hidastuminen merkitse sekään sen enempää.

Nyt markkinointitoimisto Bob Helsinki on kolmenkymmenen yrityksen ja talouselämän vaikuttajan kanssa käynyt taisteluun laman psykologisia tekijöitä vastaan. Sivuston ÄLÄ RUOKI LAMAA  sanoma on selvääkin selvempi: Osta ja kuluta niin kuin ennenkin! Tällä tavalla torjutaan lamaa. Kampanjaan liittyy myös TV- ja radiomainos.

Jos kohta talous ja ilmaston lämpeneminen muistuttavatkin toisiaan, niiden torjuntakeinot ovat täysin vastakkaiset. Lamaa torjutaan ja taloutta edistetään lisäämällä kulutusta, mutta ilmaston lämpenemistä torjutaan vähentämällä kulutusta. Merkittävä keino vähentää energian kulutusta on vähentää etenkin materiaalisten tuotteiden kulutusta. Tämä on aivan päivänselvää.

Miten talouden edistäminen kulutusta lisäämällä ja ilmastotavoitteiden täyttäminen kulutusta vähentämällä voidaan sovittaa yhteen? Minä pidän tätä ristiriitaa ilmastonsuojelun yhtenä kaikkein suurimpana ongelmana. Sen takia minun on mahdotonta suhtautua pelkästään positiivisesti ”business as usual” -lähtöiseen ÄLÄ RUOKI LAMAA –kampanjaan. Ei ole viisasta toisaalla valistaa ihmisiä vastuulliseen kuluttamiseen ja samaan aikaan toisaalla kehottaa jatkamaan niin kuin tähänkin asti. Tähän on tultava muutos. Lama on huono säästökeino, koska se asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan, mutta jatkuva kuluttamisen kasvu on totaalinen umpikuja. Keksikää hyvät talousnerot joku muu systeemi nykyisen tilalle, tämä ei toimi. 

Osmo Soininvaara sivuaa tätä aihetta blogissaan otsikolla Pärjättäisiinkö neljällä tunnilla? jossa teemana on työajan vähentäminen elintasoa heikentämättä. Ode kirjoittaa näin: 

”Työtä tehdään osallisuuden, ei tuotannon vuoksi. Siksi pyrimme koko ajan keksimään työtä, jota ei oikeastaan tarvitsisi tehdä.”

..ja…

”Pelko työpaikkojen menettämisestä estää toimintojen rationalisointia yrityksissä, mutta erityisesti julkisella sektorilla. Jos tätä muutosvastarintaa ei olisi, pärjäisimme paljon vähemmällä työnteolla ja elämä olisi hauskempaa.”

Toistan: Keksikää talousnerot joku muu systeemi nykyisen tilalle, jotta Oden visio voi toteutua. Siinä on itua. Ei ihminen työtä kaipaa, vaan mielekästä tekemistä, ja toimeentulon tietenkin. Se onkin jäänyt kokonaan kuluttajiin kohdistuvan ÄLÄ RUOKI LAMAA -kampanjalta unohduksiin. Ostele siinä sitten turvallisin mielin, kun työnantajat jakelevat kenkiä sen minkä ehtivät. Fiksu ihminen kenkien pelossa ryhtyy säästämään, joten kuluttajien syyllistäminen on vähän outo lähestymistapa. Ja onko laman alkusyynä ylipäätään kulutuksen väheneminen, eikös USA:n pankit sössineet jotakin? Lainanneet olematonta rahaa ja paisuttivat kuplan joka sitten tietenkin puhkesi. Lama pakottaa nyt lopettamaan kannattamattoman toiminnan, purkamaan kannattamattomat investoinnit, ja kohdistamaan oikean varallisuuden, ei kuplarahoja, kannattaviin kohteisiin. Järjestelmä on kasvattanut kuplaa kuluttamalla enemmän kuin tuottaa, ja sitä lääkettä nyt tarjotaan laman torjuntaan. Sitä samaa kuraa, mikä sen aiheuttikin. En ymmärrä, mutta en olekaan talousasiantuntija. Pidän kuitenkin tätä lamantorjumiskampanjaa aika pöhkönä. 

Hallitus puhuu myös ostakaa ja kuluttakaa -aatteen puolesta. Jos valtiovalta ja erilaiset kampanjat olisivat yhtä innoissaan torjumassa ilmastokatastrofia, ei meillä mitään hätää olisikaan. Mutta näyttää siltä, että vieläkään ei ymmärretä, mistä on kysymys.

FaceBook –ryhmä ”Ruoki lamaa!” on perustettu vähän tämän suuntaista kannanottoa varten. Ryhmän lähtökohdat eivät ole suoraan ilmastonsuojelussa, enemmän muissa eettisissä näkökohdissa ja arvovalinnoissa. Asioissa, joita kiireen keskellä itse kunkin on hyvä pysähtyä ajattelemaan. Ryhmään on lyhyessä ajassa liittynyt kolme tuhatta käyttäjää.

Lainaan pätkän ryhmän kuvaustekstistä tähän:

”Nousukausi on ollut kulutuskulttuurin aikaa. Viettäkäämme nyt kesän jälkeen talvea. Voimme käpertyä läheistemme viereen, elää yksinkertaisemmin ja miettiä mikä oikein on olennaista. Antaa laman pakkasten paukkua ulkona.”

Ryhmä aukeaa vain FaceBookin rekisteröityneille käyttäjille.

http://www.facebook.com/group.php?gid=43730663069

http://www.ruokilamaa.fi/index.php

Leo Staniuksella on saman suuntaisia ajatuksia tässä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s