Here’s an excerpt:

The Louvre Museum has 8.5 million visitors per year. This blog was viewed about 82 000 times in 2011. If it were an exhibit at the Louvre Museum, it would take about 4 days for that many people to see it.

Click here to see the complete report.

Jos kohta Olkiluoto 3:n kasvanut hintalappu hirvittää, jää tuulivoima siinäkin häviölle. Keskimäärin 6 megawatin tehon tuottava tuulipuisto maksaa 30 miljoonaa euroa. Teho tietenkin vaihtelee nollasta täyteen 18 megawattiin, joten vara- ja säätötahoa tarvitaan lisäksi.

Vastaavalla tavalla laskien, jokainen Olkiluoto 3:n investoitu 30 miljoonaa euroa tuottaa 8 megawatin tasaisen tehon. Varateho toki tarvitaan, sitäkin harvoin, mutta säätötehoa ei lainkaan. Ja jos tarvittaisiin, Olkiluoto 3 on rakennettu säädettäväksi. Väite, jonka mukaan ydinvoimalaa ei voi säätä, on siis myytti.

Lue koko artikkeli tästä.

Aiheesta lisää:

• Kuuluuko ydinvoima historiaan?
• IFR – menetetty mahdollisuus, vai tulevaisuuden pelastaja?
• Sulasuolareaktori – katsaus historiaan
• Sulasuolareaktori – energiaa toriumista
• Energiaa vaikka graniitista

Miksi uusiutuva energia ei pärjää markkinoilla

Passiivi-identiteetti menee syvemmälle samaan aiheeseen tuoreessa artukkelissa

Miksi uusiutuva energia tulee aina maksamaan hiiltä enemmän

Kummassakaan tekstissä kyse ei ole mielipiteestä.

Vielä yksi linkki. Rauli Partanen esittää tärkeän kysymyksen ympäristöjärjestö GreenPeacelle.

Saksa perunut hiilivoima-hankkeensa?

Vastausta odotellaan.

Hyvää kesän jatkoa!

Päätöksen ydinvoimasta luopumiseksi tehnyt Saksa ilmoittaa Angela Merkelin suulla, että ”siirtymäkauden” aikana ydinvoiman jättämää aukkoa tullaan paikkaamaan fossiilisilla polttoaineilla, hiilellä ja maakaasulla. Niitä saksa tulee rakentamaan vähintään 10000, jopa 20000 megawattia seuraavan kymmenen vuoden aikana. Eikä kyse ole enää vanhojen laitosten korvaamisesta, vaan täysin uudesta kapasiteetista.

Suuntaus on erittäin valitettava kahdesta syystä. Uusi fossiilikapasiteetti olisi ollut täysin välitettävissä pitämällä ydinvoimalat käynnissä. Toiseksi, uusia laitoksia ei rakenneta vain muutaman vuoden ajaksi, vaan niitä tultaneen käyttämään pitkään. Modernin laitoksen tekninen käyttöikä on tyypillisesti vähintään 40 vuotta.

Saksan esimerkki osoittaa, että maaliskuun 17. päivänä julkaisemani ennuste, Fukushiman onnettomuus, historian vakavin ympäristökatastrofi?, on käymässä toteen. Tästä kiitos yleiselle mielipiteelle, jota ympäristöjärjestöt ovat aktiivisesti ruokkineet. Fukushiman onnettomuus oli vakava, mutta vielä vakavimmiksi voivat osoittautua onnettomuuden johdosta tehdyt lyhytnäköiset poliittiset päätökset.

• Merkel Says Germany Needs 20GW of Fossil-Fuel Power Plants Over Next 10 Years
• Saksan ydinvoimapäätöksen seuraukset
• Vihreät, nuo hiilivoiman iloiset apurit
• Ympäristöaktivismi on syynä ilmastokriisiin
• “Ydinvoima-aktivismi on harhaanjohtanut meitä kaikkia”
• Kuuluuko ydinvoima historiaan?

Uusiutuvan energian osuus maailmassa vuonna 2008, kuvan valkoinen sektori. Uusiutuvasta energiasta yli puolet on vesivoimaa. Katso alkuperäinen kuva kuva Wikipediasta klikkaamalla kuvaa.

Termodynamiikan ensimmäinen pääsääntö pätee luonnollisesti myös energiantuotannossa. Sen takia energiaa ei voida luoda tyhjästä. Sitä voidaan ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on, muuntaa muodosta toiseen, ja siirtää paikasta toiseen. Asiaa voidaan havainnollistaa esimerkiksi vertaamalla energiaa veteen. Vettäkään ei voida luoda tyhjästä, ainoastaan kerätä talteen sieltä missä sitä on.

Vettä on monessa paikassa. Esimerkiksi sateen kastelemalla pihanurmikolla voi olla satoja, jopa tuhansia litroja vettä, mutta sen talteen kerääminen on työn ja tuskan takana, vaikkakaan ei mahdotonta. On silti paljon helpompaa hakea saunavedet ämpärillä järvestä. Veden kerääminen nurmikolta työllistää paljon enemmän. Jonkun on tehtävä työtä veden keräämiseksi. Jos siitä pitäisi maksaa palkkaa, on sanomattakin selvää, että järvivettä saa halvemmalla kuin nurmikolta kerättyä sadevettä. Tämä hintasuhde muuttuu vasta jos järvi kuivuu.

Uusiutuvia energiamuotoja ovat tuuli-, ja aurinko-, aalto- ja vuorovesienergia. Yhteistä niille kaikille on se, että niitä on hyvin runsaasti, enemmän kuin tarvitsemme, mutta ne ovat levittäytyneinä hyvin laajalle alueelle josta ne joudutaan keräämään talteen. Niitä ei myöskään ole kaikkina aikoina saatavissa. Ne vastaavat vesiesimerkin sadevettä nurmikolla. Uusiutuvaa energiaa ovat myös vesivoima, biomassa ja muut biopolttoaineet. Ne ovat kuin pieniä puroja joista vettä on suhteellisen helppoa kerätä talteen ja sitä on aina saatavissa, mutta sitä ei ole riittävästi. Vesivoiman kapasiteetti on rajallinen, kuten myös biomassan kasvu.

Vesiesimerkin järvi vastaa fossiilisia polttoaineita ja ydinenergiaa. Esimerkiksi hiilikaivoksesta saadaan suhteellisen helposti puhdasta energiaa tiiviissä muodossa. Sitä on helppo varastoida, siirtää paikasta toiseen ja muuntaa tarpeen mukaan lämmöksi ja edelleen sähköksi, tai käyttää lämpö sellaisenaan. Nämä energiamuodot ovat halpoja, koska niiden talteen keräämiseksi ei tarvitse tehdä paljon työtä. Veden ammentaminen järvestä on halpaa, ja pysyy halpana kunnes järvi kuivuu. Fossiilijärvemme osoittaa jo kuivumisen merkkejä, ydinjärvessä riittää sen sijaan vettä hamaan tulevaisuuteen.

Termodynamiikassa energian esiintymistiheyden määrittelee entropia. Se on käsitteenä vähän hankala, mutta voidaan ymmärtää epäjärjestyksenä. Hajallaan olevan energian entropia on suuri, tiiviissä muodossa olevan pieni. Energian kerääminen suuren entropian tilasta vaatii aina enemmän työtä, ja maksaa aina enemmän kuin kerääminen pienen entropian tilasta. Sen takia uusiutuva energia on kalliimpaa. Sen määrää termodynamiikka, ei politiikka eikä talousjärjestelmän lainalaisuudet. Sen takia tämä asetelma ei tule koskaan muuttumaan. Vasta uusiutumattoman energian ehtyminen muuttaa hintasuhteen.

Termodynamiikan toinen pääsääntö sanoo, että entropia aina kasvaa. Sen takia energia ei uusiudu. Energia voidaan käyttää vain kerran, sen jälkeen se on ikuisiksi ajoiksi mennyttä. Maapallolla esiintyvät uusiutuvat energiat uusiutuvat vain, koska Auringosta tulee jatkuvasti uutta energiaa tilalle.

Me tiedämme kaikki ne paikat Maapallolla, joissa vettä esiintyy. Me tiedämme myös kaikki paikat, missä on energiaa. Yhtään uutta energianlähdettä ei tulla enää löytämään. Tämä on niin varmaa kuin mikään tieteessä voi olla.

Puun polttaminen osattiin jo 300 000 vuotta sitten. Vesivoimaa on hyödynnetty 5000 vuotta, tuulivoimaa 2600 vuotta. Kivihiiltä alettiin käyttää 300 vuotta sitten, öljyä 160 ja maakaasua 120 vuotta sitten. Ydinvoimaa on hyödynnetty vasta 60 vuotta, vaikka sitä toisinaan sanotaan vanhanaikaiseksi. Suunnilleen saman ikäinen keksintö on aurinkokenno. Näin olleen me jo tiedämme, miten kaikkia eri energian esiintymismuotoja voidaan hyödyntää. Mitä siis tarkoitetaan kun puhutaan ”uudesta energiateknologiasta”? Energian hyödyntämis- ja talteenkeräämistapojen kehittymistä, ei muuta. Kehitys neandertalinihmisen nuotiosta nykyaikaiseen biovoimalaan on ollut huikea. Samaan aikaan biomassan esiintymistiheys Maapallolla ei ole muuttunut juuri miksikään. Biomassa on edelleen hajallaan suurella alueella, eikä sitä kasva riittävästi, jotta siitä saisi kerättyä talteen kaikkea kuluttamaamme energiaa. Termodynamiikan toinen pääsääntö yhdessä materiaalitekniikan rajoitusten kanssa kertovat myös, että höyryvoimalaitoksen kehitys alkaa olla niin pitkällä kuin se ylipäätään on mahdollista. Kehitystä voi toki tapahtua edelleen, mutta suuria innovaatioita tai läpilyöntejä ei ole näköpiirissä, ja sama koskee kaiken muunkin uusiutuvan energian hyödyntämistä. Rahan syytäminen kehitystyöhön ei vaikuta entropiaan tai termodynamiikkaan millään tavalla, eikä ihmeitä ole odotettavissa.

Olen tässä kirjoituksessa pyrkinyt tuomaan esiin niitä asioita, joiden vuoksi olen hyvin skeptinen uusiutuvan energian mahdollisuuksien suhteen. Järvestä on, ja tulee aina olemaan helpompi ammentaa vettä kuin sateen kastelemalta nurmikolta tai pienistä puroista. Poliittiset puheet, investointituet tai syöttötariffit eivät tätä tosiasiaa muuta, joku maksaa aina.

Tämän kirjoituksen myötä blogi jää tauolle. Hyvää kesää kaikille lukijoille!

Talouselämä: Väärä vihreys vahingoittaa ympäristöä

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 1; asiantuntijoita kerrakseen

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 2; lämpeneminen muka pysähtynyt

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 3; maaliskuun keskilämpötila

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 4; törkeää harhaanjohtamista

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 5; noin 20 vuoden ajansiirtovalhe

MOT:n juosten kustu “jääkausihälytys” 6; kiinalaista “ilmastotiedettä”

Gröhnin blogia kannattaa silmäillä enemmänkin, ilmastoasiat ovat vahvasti esillä.

Vastavuoroisesti voidaan kysyä, kuinka paljon päästöjä olemme ulkoistaneet tuomalla tavaroita ulkomailta, jolloin niiden päästöt jäävät sinne, tämä päivänä yhä enenevässä määrin Kiinaan. Mikä on tilanne koko Euroopassa? Onko Eurooppa päästöjen nettoviejä vai –tuoja?

Vastauksen tarjoaa eilinen uutinen CO2-raportissa:

Teollisuusmaiden päästöleikkaukset hukkuvat tavaroiden tuontiin

Just näin. Eurooppa kärvistelee yksipuolisen ilmastopolitiikkansa kanssa, saa kirjanpidollisesti aikaan vähennyksiä, mutta vain koska ei ota huomioon ulkoa ostamiensa tuotteiden vaikutusta globaalilla tasolla. Tällä tavalla tästä ei tule mitään. Ei niin yhtään mitään. Sama kirjanpidollinen virhe koskee tietenkin muitakin teollisuusmaita, USA:ta etunenässä, jonka omatkin päästöt ovat monumentaaliset.

Eija-Riitta Korholasta voidaan olla monta mieltä, mutta hän taitaa sittenkin olla aivan oikeassa. Hän on kirjoittanut hiilivuodosta paljon ja usein. Toistaiseksi on näyttänyt siltä, että puheet ovat kantautuneet kuuroille korville. Ehkä totuus vähitellen paljastuu. Korholan hiilivuotokirjoituksia voi etsiä tästä ja tästä.

Ehkä Korhola ei ole täysin oikeassa? Ehkä kukaan ei vain ole huomannut, että hiilivuotoa tapahtuu itse asiassa kaikkialla ja kaiken aikaa, ei ainoastaan päästömaksujen ja energian hinnan kallistumisen Euroopasta ulos ajaman teollisuuden johdosta. Maailmantalous muuttuu, on muuttunut jo pitkään. Tuotantoa siirtyy halpamaihin, joissa päästöistä ei piitata tuon taivaallista, eikä kukaan, KUKAAN, ole osannut ottaa tätä todellista hiilivuotoa huomioon Euroopan päästömääriä laskiessaan. Ei siis semminkään ihme, että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus nousee kaiken aikaa.

Tällä tavalla tästä ei tule mitään. Ei niin yhtään mitään.

Pitäisikö miettiä uudelleen Hansenin hiiliveromallia, erityisesti siinä mainittua hiilitullia? Hiilivuoto on saatava tukittua, muuten ilmastopolitiikka on vain itsensä pettämistä.

Odotan innolla, milloin joku laskee Saksan todellisen päästökehityksen. Sen, jossa hiilivuoto otetaan huomioon. Voipi olla, että uusiutuvaan energiaan rahansa tuhlannut Saksa kokee vielä karvaan pettymyksen.

Ville Lähde, filosofian tohtori ja tutkija Tampereen yliopistosta, on kirjoittanut piristävän erilaisen artikkelin suomalaisesta energiakeskustelusta.

Fukushiman ydinonnettomuuden jälkeinen väittely on paljastanut perustavan puutteen suomalaisessa tavassa puhua energiasta. Suomessa keskitytään energiantuotannon välineisiin, ei sen päämääriin.

Onhan tämä kyllä tiedetty ennenkin. Ja riippuu siitä, kenen keskustelua tässä tarkoitetaan. Yleisellä tasolla tuntuu kyllä olevan tärkeämpi kysymys se, pitäisikö vai eikö pitäisi rakentaa ydinvoimaa kuin se, miksi pitäisi rakentaa tai olla rakentamatta. Vaalien alla nähtiin mm. Greenpeacen vaalikone, jossa ehdokkaiden ympäristömielipide luokiteltiin mm. sen mukaan, mitä mieltä hän on ydinvoimasta. Miten tämä mielipide liittyy ympäristöön, sitä ei ole kerrottu.

Itse olen ajatellut ydinenergiaa primäärienergiana. Reaktori tuottaa vain lämpöä, joka voidaan käyttää sellaisenaan, tai sopivan muunnosprosessin kautta muussa muodossa. Esim. yhdistämällä reaktori perinteiseen Rankine-prosessiin, saadaan sähköä, mikä onkin toistaiseksi lähes ainoa ydinvoiman sovellus. Yhtä hyvin lämpöä voitaisiin käyttää esimerkiksi vedyn valmistukseen, joka soveltuu polttoaineeksi, tai kemian teollisuuden raaka-aineeksi. Vedystä ja ilmasta voidaan valmistaa ammoniakkia ja siitä edelleen typpilannoitetta, joka nykyisin valmistetaan maakaasusta. Sähköstä , lämmöstä, vedestä ja ilmasta voitaisiin valmistaa metanolia polttoaineeksi. Näistä ei Lähdekään mainitse mitään. Kun tämän kaltaisista ydinenergian sovelluksista aletaan yleisesti keskustella, on keskustelu saavuttanut sellaisen tason josta voi seurata jotain todellista kehitystä.

Ensinnäkin vastustajien omakin elämäntapa vaatii runsasta energiantuotantoa. Toiseksi ydinvoima on ainoa tapa korvata fossiilisten polttoaineiden laajamittainen käyttö.

Jälkimmäinen väite vain ei pidä laskennallisesti eikä teknisesti paikkansa. Ydinvoimalla tuotetaan vain jokunen prosentti maailman energiabudjetista.

Myös uusiutuvilla tuotetaan vain jokunen prosentti maailman energiabudjetista, joten mitähän Lähde sitten ehdottaa?

Millään yhteiskunnilla ei ole teknisiä ja taloudellisia kykyjä rakentaa niin monia reaktoreita, että päästäisiin kymmenien prosenttien osuuteen tuotannosta.

Halvempaa se olisi kuin uusiutuvien rakentaminen, joten lyödään vaan hanskat tiskiin.

Verkkouutiset: Ex-kansanedustaja: Vihreä puolue sai ansionsa mukaan

Tekniikan tohtori, entinen vihreä, Eero Paloheimo, löylyttää vihreitä oikein olan takaa.

Sitä saatiin, mitä tilattiin. En ole vaalituloksesta yllättynyt, tekniikan tohtori Paloheimo sanoo.

Paloheimon näkemys maahanmuutosta on mielenkiintoinen:

Paloheimon mielestä voimistuva muuttoliike jo sinänsä kuormittaa ympäristöä. Samalla se jättää muuttotappioalueet oman onnensa nojaan ja toisaalta kuormittaa muuttovoittoalueita.

Aivan totta, kun tarkemmin ajatellaan. Ja sallivan maahanmuuttopolitiikan nostaminen vaaliteemaksi saikin Paloheimon eroamaan vihreistä syksyllä 2010.

Ja sitten tämä:

Hänen ydinvoimakantansakin poikkeaa vihreistä.

- Uskottavaa vaihtoehtoa ei ole ydinvoimalle esitetty, Paloheimo kuittaa.

Paloheimon irtiotto tuo mieleen Patrick Mooren, joka erosi Greenpeacesta suivaannuttuaan porukan hörhöilyyn.

Lopuksi, Vaasalaiset tutkijat esittivät, että uusiutuva energia riittäisi Suomelle. Uutiseen tarttui tietenkin Satu Hassi.

Vaasan yliopiston tutkijat: uusiutuva energia riittäisi Suomelle

Vähän myöhemmin Jani-Petri Martikainen julkaisi kritiikkiä:

Kritiikki: “Uusiutuvilla energianlähteillä voitaisiin turvata koko Suomen energian tarve”

Että voi kahdella blogitekstillä olla eroa! Toinen niistä on kirjoitettu vihreät silmälasit päässä. Arvatkaa kumpi.

Kuva 1.

Käyrästä nähdään myös, että se kaareutuu ylöspäin. Tamino esittää uusimmassa postauksessaan kuvan siitä, miten CO2-pitoisuuden kasvu on kiihtynyt, yksikkönä ppmv/vuosi:

Kuva 2.

Kioton ilmastosopimuksen vaikutuksia ei kuvissa näy jälkeäkään. Pitäisiköhän asialle kohta oikeasti tehdä jotain?

• Hiilidioksidin määrä ilmakehässä havainnollistettuna