Minusta olisi kiva kuulla sinun näkökantasi tähän kun kovasti mainostetaan, että tuo skenaario B olisi “osunut oikeaan”. Niin eikö kuitenkin ollut niin, että Hansenin skenaario perustuu ~ 10 % liian pieneen CO2n nousuun vai muistanko väärin?

Samoin minua aavistuksen mietityttää, että mitä käyrää nyt tuota skenaariota vastaan pitää tarkistella. Tuota lämpötila käyrää maa-asemilta vai land+ocean indeksiä?

Miten muuten noiden satelliittimittausten käyttö, voiko niillä vertailla maasema mittauksia ja jotenkin validoida niiden todenmukaisuutta tai UHIa?

Lopuksi vielä noista skenaarioista eli onko nykyinen GISS käyrä jo mennyt tuonne skenaario Cn tasolle vai ollaanko vielä tuolla skenaarioiden välissä?

“MOT:n omilta sivuilta löytyy kuitenkin myös tämän näköinen kuva:” jne

Sekoitat “iloisesti” kaksi täysin vertailukelvotonta kuvaa, ja yrität hörhöilylläsi rakentaa olkiukkoa. Ensimmäinen kuva on raakadataa (4AR ensemblemalliennusteet ja UAH sateliittidata), jälkimmäinen on laatimani Rahmstorfin vääristelyyn perustuva HadCRUT “trendikäyräkuva”. Niitä ei voi eikä saa verrata keskenään. Rahmstorfin käyrä muuten perustuu 21 vuoden tasoitukseen, ja kertoo varsin vähän lähiaikojen lämpötilamuutoksista. Kuvan tarkoituksena oli osoittaa kuinka surkeissa kantimissa R:n laajalle alarmistipiireihin levinnyt käyrä makaa: kahden vuoden lisäys vääristää käppyrän täysin. Ilmeisesti sinulta meni tuo ohi kokonaan. Lisää käppyrän myöhemmistä vaiheista voi lukea vaikka tuosta:
http://landshape.org/enm/recent-climate-observations-disagreement-with-projections/
ja ClimateAuditista, jonne olitkin jo itsesi löytänyt.

“Mihin Backmanin väite yhdestä asteesta perustuu, se ei käy ilmi.”

Jos vaikka lukisit esim. niitä IPCC:n raamattujasi. Suora CO2:n tuplaantumisvaikutus on asteen luokkaa useimpien laskujen mukaan. Kokonaisvaikutuksestahan (takaisinkytkennät) tässä kiistellään, eli millä ilveellä IPCC nostaa herkkyytensä 3 asteeseen (ja alarmistit paljon sen yli).

“Eivät olekaan, koska satunnaisvaihteluita ei voida mallintaa. Malli voi kyllä tuottaa oman satunnaisvaihtelun, mutta se ei seuraa todellista ilmastoa.”

Täh? Tottakai se satunnaisvaihtelu voidaan ja pitää mallintaa. Se, ettei suurin osa malliajoista seuraa (hetkellisesti) “todellista ilmastoa” olisi aivan luonnollista, mutta ei tuosta lainauksessasi siitä ollut kysymys. Vaan siitä, että mitkään malliajot eivät saaneet viilenemistä aikaiseksi. Ts. mihinkään malliin ei ollut sisäänrakennettuna niin suurta “sisäistä vaihtelua” että rouva Fortunan ohjaamana olisi edes jokin malliajo nouttanut nykyistä viilenemis- (tasaantumis-) jaksoa. Voi hyvin olla, että nykyinen lämpötilakehitys on vain hetkellistä tasaantumista, jossa “sisäiset vaihtelut/kohina” peittävät kasvihuonelämpenemisen alleen, mutta fakta on ettei yhteen malliin ollut sitä sisäänrakennettuna. Onko se oleellista mallien pitkäntähtäimen ennustuskyvyn kanssa, onkin sitten toinen kysymys.

“Mutta Nasan satelliittimittauksia ei kaupunkilämpö hämää, ja eniten lämpenemistä on mitattu pohjoisella napa-alueella -kaukana kaupungeista ja asutuksesta.

Alla satelliittimittauksiin perustuva kuva vuoden 2007 lämpötilapoikkeamista Maapallolla:”

Oho! Sinä ihan tosissasi yrität kumota UHI:a _yhden vuoden_ lämpötilapoikkeamakartalla?! Oletko ihan tosissasi?

“Kyllä mallit ennustavat eniten lämpenemistä juuri arktisille alueille, ja mittaukset osoittavan näin myös tapahtuneen.”

Jälleen olet pihalla kuin lumiukko. Lainauksessa oli troposfäärin lämpötiloista, ei pinnan. Erityisesti kyseessä oli ns. troposfäärin “hotspotista”, josta on väännetty kättä useammankin julkaisun voimin. Löytänet niiden jäljille lukemalla läpi vaikka tuon ketjun:
http://www.ilmastofoorumi.fi/foorumi/viewtopic.php?f=1&t=674

“Tulos on tässä”

En olettanutkaan että olisit valinnut vertailuun muuta kuin GISS:n lämpötilaa, mutta et sitten edes yhtään tuoreempaa löytänyt? Tuossa Coby Beckin (kelpaa varmaan sullekin) vuoteen 2007 päivittämä käyrä:
ttp://www.cobybeck.com/illconsidered/HansenABC.jpg
Osaat varmaan itse piirtää käppyrään vuoden 2008 (vinkki: oli GISS:n mukaan kylmempi kuin 2001). Nuo malliajot ovat muuten meri-ilma lämpötiloja, joten hassusti käppyrässäsi seurataan GISS:n maalämpöjä (Beckin punainen) vaan oikea on tietysti maa-meri indeksi (Beckin musta).

Backmanin mainitsema kreikkalaistutkimus on muuten päivitetty, löytyypi täältä:
http://www.itia.ntua.gr/en/docinfo/900/
Kannattaa tutustua, karmeaa luettavaa: mallit eivät missään saa mitään ilmastosta oikein.

Loppuosa tekstistä olikin sitten ad-homia, josta toivottavasti vastaisuudessa luovut.

“Vettä myllyyn” tarkoittaa tässä tahattomia painotuksia ja sivumerkityksiä, jotka eivät (???) ilmeisesti ole Aten viestien tarkoituksena (toivottavasti). Siitä MTV3:n jutusta voisi ottaa useitakin esimerkkejä, mutta taidanpa jättää väliin. Se, joka ymmärtää mistä on kysymys, ymmärtää mistä on kysymys.

Uusia tutkimustuloksia tulee toisiaan lähes päivittäin, mutta perusasia on pysynyt samana. Sitten kun IPCC tai vaikkapa IL ilmoittaa, että vaara on ohi, minä uskon, että näin on. Olen saanut tieteellisen peruskoulutuksen Helsingin yliopistossa ja luotan tieteeseen ja tiedeyhteisöihin, toisin kuin eräät muut näillä blogeilla kirjoittavat.

En tiedä, mitä sinä asioista ajattelet tai tiedät toveri Humberto, mutta toivottavasti et itse putoa kovinkaan korkealta.

Sanot, että Atte Korholan kolumnissa on asiaakin, mutta ongelmana on tapa, jolla se esitetään. Asiat eivät siis saa antaa vettä skeptikkojen myllyyn. Kannattaisi olla nöyrempi, koska uutta tutkimustietoa (=vettä myllyyn) ja tutkijoita kaapeistaan tulee koko ajan enemmän, ja jos et ole avoimempi uusille asioille, tulet putoamaan korkealta ja kovaa, kaveri.

Atte Korholan on varsin mielenkiintoinen tapaus. Olin jo ehtinyt toivoa, että AK olisi jotenkin saanut asiat järjestykseen päässään, mutta taisi olla liikaa toivottu. Samaa sekoilua MTV3:n juttu kuin aikaisemminkin. Olihan siinä asiaakin, mutta taas se tapa, millä AK niitä käsitteli!? Vettä skeptikkojen myllyyn. Jälleen kerran. Tuo kotimainen luonnonkatastrofi tarvitsisi todella oman tiedottajan.

Ei, minä en aseta omaa mielipidettäni oikeaan tai väärään vaihtoehtoon vaan pyrin tarkastelemaan tätä kokonaisuutena. Koska kokonaisuudessa on monia ongelmia ja ristiriitoja en kallistu kumpaankaan äärilaitaan vaan jään odottavalle kannalle.

Jaan arvomaailmaani sekä ajatusmaailmaani paljon Atte Korholan tavoin. Hänen huomiot ja ajatukset ovat hyvin samankaltaisi kuin minulla.

Keskitytään siihen mitä varmasti tiedetään ja mistä saadaan niitä hyötyjä esiin. Se mikä on vielä epävarmaa niin keskitetään sinne niitä tutkimusresursseja.

Suosittelen lukemaan Aten varsin hyvän kommentin, jossa jaan hänen kanssaan monta pointtia.
http://www.mtv3.fi/uutiset/ilmasto/kolumnit.shtml?986009

Lopetan tämän kirjoittelun sinulle osaltani tähän, koska en saa sinuun valitettavasti mitään järkevää keskusteluyhteyttä, eikä sinulla ole muuta sanottavaa kuin, että

“Minä perustan kantani eri evidensseihin kuten tutkimuksiin sekä muihin tietolähteisiin, joista sitten muodostan oman mielipiteeni.”

Sinä siis vain edelleenkin pähkäilet. Et oikein tunnu oppivan mitään siitä, mitä sinun eteesi kannetaan. Asenteesi, että “minä olen oikeassa ja muu maailma väärässä” ei auta sinua yhtään eteenpäin. Ei näillä blogeilla, eikä muuallakaan.

Viimeinen ehdotukseni on seuraava. Ota itsellesi printit linkkeineen kaikesta tästä “keskustelusta” ja laita ne vessasi seinään, josta voit niitä lueskella pitkien istuntojen aikana ja toivottavasti myös pikku hiljaa oivallat, mitä me olemme sinulle kertoneet.

Petteri:

Minä en perusta omaa näkökantaani auktoriteetteihin tässä asiassa kuin muissakaan asioisa. Minä perustan kantani eri evidensseihin kuten tutkimuksiin sekä muihin tietolähteisiin, joista sitten muodostan oman mielipiteeni.

Jos ilmastonmuutos menee kriittisintä skenaariota myötäillen niin se plan B mitä tarjosin toki toimii siihenkin, joskin vielä toki lisättynä muilla toimilla.

Kaj:

Enä näe logiikkaa sinun vertauskuvan välillä niin suoraan, että sen voisi noin rinnastaa. Kysymyksen voi myös esittää, että kannattaako autolla ajaminen lopettaa jos on mahdollisuus joutua kolariin vai sopeudutaanko mahdolliseen onnettomuuteen joillain turvavälineillä sekä mikä on se määrä hintaa ja rajoituksia mitä turvavälineet saa aiheuttaa liikkumiselle ennen kuin se tulee kannattamattomaksi.

“Siilloin se ei ehkä enää onnistu…” Miksi ei? Miksi teknologia ei kehity? Miksi muita vaihtoehtoja ei ole? Ehdottomuus ja vaihtoehdottomuus ovat minusta esitettyjen asioiden kanssa aika ongelmallinen asetelma, joka saa kysymään, että ollaankohan nyt menemässä metsään?

“Tajuatko, että on kysymys koko meidän tuntemamme elinkelpoisen maailmankaikkeuden muuttumisesta elinkelvottomampaan suuntaan?”

“Ilmaston sorkkiminen on nukkuvan karhun härnäämistä.”

Tällaisten johtopäätöksen tekoon ei minusta ole riittävästi tietoa.

“Ei ole.”
Minusta on. Jopa voin perustella ne…

“Itämeren suojelu on jokseenkin yhdentekevää, jos meren pinta nousee kolme metriä.”
Tuolla argumentilla mikään ei ole mielekästä, koska on mahdollista, että meteoriitti osuu maahan ja tuhoaa kaiken.

Meillä on suurimpaan osaan ilmastonmuutoksen uhkia olemassa olevat sopeutumis ja hallintasuunnitelmat sillä ilmaston väitetyt ongelmat ovat samoja ongelmia joita esiintyy maapallolla aivan luonnollisesti. Niin tulvat, pakolaiset, kuivuudet kuin taudit. Kaikkiin näihin on sopeuduttu ja joudutaan sopeutumaan oli meillä ilmasto-ongelma tai ei.

“Tällaisten riskien hyväksyminen vain sen takia, että emme tarkkaan tiedä ilmastoherkkyyttä, tai muihin epävarmuuksiin vetoamalla, on hulluutta.”

Olen erimieltä. Tällaiset riskit joista ei voida eroittaa ihmisen tuottaman ilmastomuutoksen osaa ei voida sen paremmin varautua eikä tarvitse varautua kun ne näkyvät riskit realisoituvat sellaisina riskeinä, joihin joka tapauksessa pitää varautua.

Ari:

Ilmastoherkkyys ei ole hyvin tunnettu minun käsitykseni mukaan ja tämän löytää myös IPCCn dokuemntista.

En muuten ottanut vaan jos olisit tarkasti seurannus niin kommentoin tuota 20 vuoden perioodia josta oli puhetta. Sinä aikana ei ole esiintynyt enää noita 9 asteen arvioita ainakaan tuon lähteen mukaan.

Tiedät Ari aivan hyvin, että on monia ristiriitaisia tutkimuksia koko alueen aiheista ja se, että sinä valitset joitain noista tutkimuksista edustaa sinun näkemystä. Itse katson koko kenttää.

Lämpötila on noussut 0,7 astetta jos vain osa on ihmisen aikaansaamaa(IPCCn mukaan 1950 – luvun jälkeinen osa) , eikä sekään kokonaan. Oiot seleästi mutkia.

Niin ilmastomallien luotettavuudesta / ennustettavuudesta sekä ilmastoherkkyydestä on paljon ristiriitaisia tutkimuksia ja minun tuskin kannattaa alkaa niitä tänne laittamaa, koska tiedän, että teilläkin sama tieto on.

Kuten sanoin, viimeisen 20 vuoden aikana ei ole selkeästi edistytty hajontaa pienentämään tutkimuksissa. Edelleen vesihöyry ja pilvet ovat huonosti tunnettuja. Monia luontaisia mekanismeja tutkitaan parhaillaan varsin paljon ja niissä voi olla jotain selistys voimaa luontaisille prosesseille sekä ilmastomallien luotettavuus on varsin kyseenalainen.

Viime aikoina on myös tullut esiin peer review puolen tutkimuksista sekä IPCCn nojaamista tutkimuksista varsin kysymyksiä herättäviä asioita. Niitä on noussut koko 2000-luvun ajan eikä niihin oikein järkeviä vastauksia tule. Samoin monet perustavan laatuiset tieteelliset näkökulmat(minun mielestä) kuin toistettavuus ja avoimuus ovat puuttuneet suuresta osasta ilmastotutkimusta… valitettavasti.

Vai yrittääkö nyt Ari tai Petteri väittää, että ilmastoherkkyys on hyvin tunnettu?

Ilmastoherkkyys alkaa olla niin hyvin tunnettu, ettei noille sinun mainostamille alarajoille (1 astetta, 0.x astetta, kumma että otit cherry-picking menetelmällä sieltä ne 0.x arvot mukaan ja väitit ylärajan sitten olevan kuitenkin 4.x, eikö olisi pitänyt huomioida myös nuo missä oli 5.x ja jopa 9.x) ei oikein tahdo löytyä mitään tukea enää nykymaailmassa. Tässä muutama havainto:

Vesihöyryn takaisinkytkentä on positiiviseksi havaittu (nimenomaan havaittu reaalimaailmasta):
http://agwobserver.wordpress.com/2009/10/13/papers-on-water-vapor-feedback-observations/

Tässä on viimeisin tutkimus pilvien takaisinkytkennästä, ja positiiviseksi osoittautuu sekin:
http://thingsbreak.files.wordpress.com/2009/07/observational-and-model-evidence-for-positive-low-level-cloud-feedback.pdf

Nämähän olivat ne voimakkaimmiksi katsotut takaisinkytkennät. Molemmat näyttävät nykytiedon mukaan olevan positiivisia. Lämpötila on nyt jo noussut noin 0,7 astetta. Luuletko todella ilmastoherkkyyden jäävän alle yhden asteen?