Pohjoisnavan merijään pinta-ala on painunut pienemmäksi kuin kertaakaan aikaisemmin marraskuussa satelliittimittausten aikakaudella. Jääpeite on pienimmillään syyskuussa, jonka jälkeen se alkaa säiden kylmenemisen myötä kasvaa. Nyt kasvu on ollut hitaampaa kuin aikaisempina vuosina.
Kesäjään pinta-alan pienin lukema toistaiseksi on kirjattu vuonna 2007. Vuosina 2008 ja 2009 jäätä oli syyskuussa enemmän kuin 2007. Juuri nyt jäätä on vähemmän kuin ennätysvuoden 2007 marraskuussa.
Tässä kuvassa nähdään jäätilanteen kehittyminen. Tumma käyrä on vuosien 1979-2000 keskiarvo. Katkoviiva on vuoden 2007 tilanne ja sininen viiva kuluva vuosi.
Kuvan lähde: http://nsidc.org/arcticseaicenews/
Lokakuun jäätilasto näyttää tältä:
Joissakin yhteyksissä mainitaan pohjoisen merijään alkaneen toipua vuoden 2007 ennätysminimin jälkeen. Havainnot eivät tue tällaista väitettä.
Kattavampi jäätilasto löytyy Data-sivulta.
Aikaisempia kirjoituksia samasta aiheesta:
mitäpä merkitystä on tuolla jos nyt tähän aikaan on vähemmän jäätä kuin 2007 koska 2007 syksyllä oli jään muodostus nopeampaa ennätyssulan kesän jälkeen eli mitään radikaalia ei ole tapahtunut eikä sun kannata hehkutella suotta vai saatko kiksejä skeptikkojen suuntaan kun jäätä vähemmän? siis katsotaan 2 vuotta alkaako jotain tapahtua.
Ehtisikö joku katsoa mitä siellä WG1-AR:ssä sanottiin niistä länsivirtausten lisääntymisestä lämpenemisen seurauksena. Atte Korholahan viittasi MOT:ssa, että pohjoisen jään sulaminen ei johtuisi AGW:sta, vaan ilmanpainemuutoksista Atlantilla. Muistaakseni mallit ennustivatkin suhteellisesti suurempaa lämpenemistä pohjoisella alueella juuri johtuen osaksi länsivirtausten voimistumisesta. Oliko se niin?
Minä olen kuullut myöskin selityksenä, että sulaminen ei johdu AGW:stä, vaan muuttuneista merivirtroista ja tuulista. Sitä on pitänyt kysymän, että mistäs ne sitten johtuvat.
Kaj Luukko:
Minä en kyllä ymmärrä, että Kaj kritisoi monia kirjoittajia siitä, että katsotaan liian lyhyttä aikaväliä. Kuitenkin sitten hän itse nostaa uutisiksi omalle palstalleen kun esim. jäämäärä on minimissä yhdessä kuukaudessa? Kannattaisiko Kaj tuossakin seurata minimiä ja maksia sekä sitten keskiarvoistettua lukua. Sellaisia virallisia löytyy ja ne ovat paljon informatiivisempia.
Kannattaa myös Kaj sitten ehkäpä lopettaa 1998 vuoden käytön kritisointi lämpötilan katsomisessa jos sinua yksi kuukausi tai vuosi aina välillä sopii agendaan.
Minä olen ymmärtänyt, että tutkimukset viittasivat noissa tuulioloissa ilmeisesti merien sykleihin sekä mahdollisiin tuuliolosuhteiden syklisiin muutoksiin.
Jotenkin erikoista on, että Kaj palstalla nostaa väitteitä, että jotkut skeptikot katsovat kapeasti asiaa tai käyttävät kirsikan poimintaa. Kuitenin Kaj tuntuu sortuvan aivan samalla tavalla toistuvasti omissaan jutuissa.
Kuten olen aikaiseimminkin todennut, että aika selkeästi sinä Kaj asetat myös omat ennakkokäsityksesi näihin asioihin ilman tieteellistä pohjaa tai objektiivisuutta. Toki et aina, mutta kuitenkin aina ajoittain. Toivottavasti itse tiedostat sen.
Tuolla on ylempänä kuvio, jossa on jään peitto vuodesta 1978 vuoteen 2008 sekä näiden vuosien perusteella laskettu trendi. En pysty näkemään, miten Kaj olisi katsonut liian lyhyttä aikaväliä.
Ja eikös siitä ole näytetty niin pitkä aika kuin on voitu luotettavasti näyttää. Sitä paitsi tulkitsin Kajn kirjoitusta niin, että siinä piili aimo annos ironiaa….
Petteri & Simo,
No jos artikkelin tekee yhden kuukauden jäätilanteen mukaan niin kyllä se on aivan liian lyhyt aika tai tila vartailla. Vai aikooko Kaj tehdä sitten joka kerta kun kuukausi on joko ennätys alhaalla tai ylhäällä niin vastaavan artikkelin… empä usko.
Alemmassa kuvassa sinällään ei ole mitään vikaa, mutta otsikointi sekä suurin osa kontentista ei nyt vain ole objektiivinen.
Se tietysti on oikea johtopäätös, että pitkän ajan trendi on ollut aleneva.
Välillä minun on Saku aika vaikeaa saada ajatuksistasi kiinni. Jos tilastoa on tehty 30 vuotta ja kertaakaan aikaisemmin marraskuussa tähän aikaan ei ole mitattu yhtä vähäistä jään pinta-alaa kuin nyt, mikä tässä on kirsikanpoimintaa tai muuta kummallista? Samaan tapaan viime syyskuu oli GISS:n mittaushistorian lämpimin.
Ennen kuin trendistä tehdään mitään johtopäätöksiä, pitää ymmärtää jotakin mitattavasta systeemistä. Esimerkiksi Keelingin käyrän trendi on ennustettavissa luotettavasti jo muutaman peräkkäisen vuoden mittauksilla, jos vuoden sisäinen vaihtelu otetaan huomioon. Muutaman vuoden ilmakehän lämpötilan trendi ei kerro Ilmastosta mitään. Jäätiköiden ja merijään trendit asettuvat kahden esimerkin väliin siten, että kehityksen suunta on nähtävissä jo suhnteellisen lyhyestä trendistä. Tuosta lokakuun trendistä näet sen hyvin. Kuten myös sen, että trenedi alaspäin on jyrkkenemässä.
Jos nyt pohjoisen merijää on jonkun mielestä “toipumassa”, siitä ei minusta näy mittausten perusteella vielä mitään merkkejä missään.
Kaj:
No meinaatko sinä sitten tehdä jokaisesta ennätys kylmästä kuukaudesta/ennätys jäämäärästä oman aiheen?
Ei loka tai marraskuun tilanne ei minusta nyt kerro vielä mitään. Kun katsomme kokonaisen vuoden jäätilannetta ja mieluisen sen vuotuisen vaihtelun kanssa johon laitetaan sitten se indeksi puhutaan objektiivisesta tarkastelusta.
Edelleen minusta sinun “uutisesi” ei sitä ole millään mittarilla, mutta aivan sama haluatko sen tunnustaa vai et?
Miksi GISSin yhden kuukauden arvo on yhtikäs minkään arvoinen vai meinaatko sitten julkaista artikkelin kun UAH tekee jonkun pohjan? Ei relevanttia minusta pätkääkään. Joskin myönnän, että aivan samanlaista on skeptikko saiteillakin, mutta tässä nähdään, ettei laatu nyt ole sen ihmeellisempää katsoi kumpaa puolta tahansa.
“Jos nyt pohjoisen merijää on jonkun mielestä “toipumassa”, siitä ei minusta näy mittausten perusteella vielä mitään merkkejä missään.”
No, sehän riippu miten asiaa tarkastellaan. Jos katsotaan kokonaistilannetta niin ei varmasti voida puhua vielä toipumisesta. Onhan se selvää, että siihen tarvitaan useamman vuoden otos, jotta voidaan jotain tilanteesta sanoa. Toisaalta taas tämä yhden vuoden raju pudotus on tasoittumassa, joskin ei siitäkään nyt pitäisi yhden tai kahden vuoden takia rueta kauheasti rummuttamaan. Mutta ongelma taas kerran koskee kumpaakin puolta riippuu vain mihin suuntaan muutos tapahtuu.
Olet kuitenkin tekopyhä siinä mielessä, että milloin 2, 3, 5, tai 12 vuotta on liian vähän kertomaan ilmaston trendeistä. Jos ajatellaan, pitkää väliä niin tietysti on, muta jotta trendin muutosta voidaan arvioida niin pienemmällä tiedolla sitä joudutaan vain analysoimaan. Toki historiasta voidaan yrittää löytää vastaavia vaikutteita yms. Mutta tosiasia on, että jos trendimuutos tapahtuu niin sen varmaksi toteaminen kestää aikaa.
2010-luku tulee olemaan mielenkiintoinen ja ompa varmaankin todennäköistä, että tieto ilmastosta paranee sen verran, että pystymme tekemään parempia ennusteita tai skenaarioita.
Silmiin osui tässä vähän aiemmin pari uutista koskien monivuotisen arktisen jään vähenemistä.
http://news.bbc.co.uk/2/hi/8307272.stm
http://www.abc.net.au/science/articles/2009/10/30/2728700.htm
Skeptikot tietenkin ovat nämä jo loanneet…
Jos luvassa on voimallisia sulamisen kausia kiihdyttävät ne puolestaan huomattavasti ikiroudan alueen lämpenemistä ja sulamista.
Kaj Luukko,
Ei löydy tuolta data-pankista Etelämantereen tilannetta. Siellähän jään määrän on lisääntynyt. Varmaan parempi lisätä data-pankkiin, muuten joku vielä syyttää kirsikanpoiminnasta.
Hyvä idea, lisätään se sinne.
Tässä vastaava kaavio etelänavan merijäästä:
http://nsidc.org/data/seaice_index/images/daily_images/S_timeseries.png
Tässä molemmat navat samassa kuvassa:
http://nsidc.org/sotc/images/arc_antarc_1979_2009.gif
Pohjois- ja Etelänapa ovat aika erilaiset. Pohjoisen merijää vähenee, ja etelän lisääntyy, yhteinen netto-muutos on negatiivinen. Etelämantereen mannerjäätikkö, jollaista pohjoisessa ei ole, vähenee myös, kiihtyvällä vauhdilla.
Kaj Luukko:
Vähän off topicia. Nyt näyttää aika hyvät saumat sille, että nykyinen el nino tulee olemaan tämän vuosikymmenen voimakkain. Saataisiinkohan tulevasta(2010) vuodesta uusi ennätys ainakin GISS / HadCrut datassa?
Paljon mahdollista. Hansen ja kumppanit sitä ennakoivat kaksi vuotta sitten:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/2007/
Ja edelleen vahvempi ennuste vuosi sitten:
http://data.giss.nasa.gov/gistemp/2008/
Tuossa viimeisessä Hansen pohtii vaisun Auringon vaikutusta lämpötilaan, todeten nykyisen aurinkominimin vastaavan seitsemän vuoden hiilidioksidipäästöjä. Siis viilentävään suuntaan.
El Ninosta kirjoitin jotakin kesäkuussa:
http://planeetta.wordpress.com/2009/06/18/el-nino-viela-taman-vuoden-aikana/